Vanhusten ulkoiluttaminen

Omaisen on turha vaatia mitään ulkoilua, ei hoitajat kerkeä. Siellä osastolla on niin paljon työtä. Miksei omainen itse vie vanhusta ulkoilemaan? Itse olen hoitotyössä ja lähtisin ilomielin ulkoilemaan vanhusten kanssa, mutta ihan tosi siellä osastolla on niin paljon tekemistä. Luuletko tosiaan että kaikilla on jotkut henkilökohtaiset hoitajat? ja huolehditaan vain siitä yhdestä? Onhan monilla osastoilla tämä omahoitaja-systeemi, mutta se hoitaja myös huolehtii kaikista muistakin asukkaista työvuoronsa aikana.

Sinä voit kirjoittaa vaikka uudelle hallitukselle valituksen siitä kuinka lehmilläkin on paremmat oltavat kuin vanhuksilla, mutta asioihin ei ole tulossa muutoksia. Hoitajia tarvitaan lisää osastotyöhön että jäisi aikaa enemmän asukkaiden kanssa seurusteluun, ulkoiluun...

Pitää vielä kirjoittaa että ne jotka yleensä valittavat tuosta että kyllä hoitajilla olisi aikaa tehdä vaikka mitä vanhuksien kanssa, niin heillä ei ole mitään hoitotyön arjesta.

kesällä... kirjoitti:

Omaisen on turha vaatia mitään ulkoilua, ei hoitajat kerkeä. Siellä osastolla on niin paljon työtä. Miksei omainen itse vie vanhusta ulkoilemaan? Itse olen hoitotyössä ja lähtisin ilomielin ulkoilemaan vanhusten kanssa, mutta ihan tosi siellä osastolla on niin paljon tekemistä. Luuletko tosiaan että kaikilla on jotkut henkilökohtaiset hoitajat? ja huolehditaan vain siitä yhdestä? Onhan monilla osastoilla tämä omahoitaja-systeemi, mutta se hoitaja myös huolehtii kaikista muistakin asukkaista työvuoronsa aikana.

Sinä voit kirjoittaa vaikka uudelle hallitukselle valituksen siitä kuinka lehmilläkin on paremmat oltavat kuin vanhuksilla, mutta asioihin ei ole tulossa muutoksia. Hoitajia tarvitaan lisää osastotyöhön että jäisi aikaa enemmän asukkaiden kanssa seurusteluun, ulkoiluun...

Pitää vielä kirjoittaa että ne jotka yleensä valittavat tuosta että kyllä hoitajilla olisi aikaa tehdä vaikka mitä vanhuksien kanssa, niin heillä ei ole mitään hoitotyön arjesta.

Lue lisää

Omalla työpaikallani käy paikallinen eläkeläisten ryhmä ulkoiluttamassa vanhuksia yleensä kerran viikossa! Aivan loistavaa vapaaehtoistyötoimintaa!

kesällä... kirjoitti:

Omaisen on turha vaatia mitään ulkoilua, ei hoitajat kerkeä. Siellä osastolla on niin paljon työtä. Miksei omainen itse vie vanhusta ulkoilemaan? Itse olen hoitotyössä ja lähtisin ilomielin ulkoilemaan vanhusten kanssa, mutta ihan tosi siellä osastolla on niin paljon tekemistä. Luuletko tosiaan että kaikilla on jotkut henkilökohtaiset hoitajat? ja huolehditaan vain siitä yhdestä? Onhan monilla osastoilla tämä omahoitaja-systeemi, mutta se hoitaja myös huolehtii kaikista muistakin asukkaista työvuoronsa aikana.

Sinä voit kirjoittaa vaikka uudelle hallitukselle valituksen siitä kuinka lehmilläkin on paremmat oltavat kuin vanhuksilla, mutta asioihin ei ole tulossa muutoksia. Hoitajia tarvitaan lisää osastotyöhön että jäisi aikaa enemmän asukkaiden kanssa seurusteluun, ulkoiluun...

Pitää vielä kirjoittaa että ne jotka yleensä valittavat tuosta että kyllä hoitajilla olisi aikaa tehdä vaikka mitä vanhuksien kanssa, niin heillä ei ole mitään hoitotyön arjesta.

Lue lisää

Huomaan, että et vastannut olennaisiin kysymyksiin: Miksi hoitaja ei käytä ainoaa hoidossaan olevaa potilastaan ulkona silloinkaan, kun hänet on määrätty vahtimaan vain tätä yhtä potilasta mielenterveyslain mukaan, eikä omahoitajana tavanomaisessa merkityksessä? Kyseessä oli iäkäs ja tervejalkainen, mutta mahdottoman levoton dementiapotilas.

Etkä vastannut toisen kysymykseen: mistä syystä osastoilta ei ole mihinkään vuodenaikaan vapaata
pääsyä aidatulle ja valvotulle alueelle? Useammalle kymmenelle omin jaloin liikkuvalle riittäisi yksi hoitaja, joka tarvittaessa voisi kutsua sisältä lisää väkeä.

Ja vastaanpa puolestani toiseen kysymykseen: Siksi omaiset eivät itse ulkoiluta potilaita, kun ehkä he ulkoiluttavat vaikkapa niitä lehmiä tai lapsia jossain 500 km:n päässä, jonne laitoshoidossa oleva ei voi muuttaa.

Jokohan se Tallqvist on saanut sähköpostinsa eduskunnassa toimimaan, pitääkin tuo lehmädirektiivi lähettää hänelle heti tiedoksi.

vanhainkodissa.... kirjoitti:

Omalla työpaikallani käy paikallinen eläkeläisten ryhmä ulkoiluttamassa vanhuksia yleensä kerran viikossa! Aivan loistavaa vapaaehtoistyötoimintaa!

Miksi ei myös pihassa ole oleskelupaikkoja? Jos vain kerran viikossa.

........ kirjoitti:

Miksi ei myös pihassa ole oleskelupaikkoja? Jos vain kerran viikossa.

Kun ne eläkeläiset ovat käyneet ulkoiluttamassa vanhuksia niin he yleensä työntelevät pyörätuoleissa heitä lähiympäristössä. Samahan se olisi että pihalla istuisivat. Ei heitä kuitenkaan yksin voisi jättää pihaan. Jos se eläkeläisryhmä edes kerran viikossa käy niin se on todella hyvä. On heillä omakin elämä.

omainen kirjoitti:

Huomaan, että et vastannut olennaisiin kysymyksiin: Miksi hoitaja ei käytä ainoaa hoidossaan olevaa potilastaan ulkona silloinkaan, kun hänet on määrätty vahtimaan vain tätä yhtä potilasta mielenterveyslain mukaan, eikä omahoitajana tavanomaisessa merkityksessä? Kyseessä oli iäkäs ja tervejalkainen, mutta mahdottoman levoton dementiapotilas.

Etkä vastannut toisen kysymykseen: mistä syystä osastoilta ei ole mihinkään vuodenaikaan vapaata
pääsyä aidatulle ja valvotulle alueelle? Useammalle kymmenelle omin jaloin liikkuvalle riittäisi yksi hoitaja, joka tarvittaessa voisi kutsua sisältä lisää väkeä.

Ja vastaanpa puolestani toiseen kysymykseen: Siksi omaiset eivät itse ulkoiluta potilaita, kun ehkä he ulkoiluttavat vaikkapa niitä lehmiä tai lapsia jossain 500 km:n päässä, jonne laitoshoidossa oleva ei voi muuttaa.

Jokohan se Tallqvist on saanut sähköpostinsa eduskunnassa toimimaan, pitääkin tuo lehmädirektiivi lähettää hänelle heti tiedoksi.

Lue lisää

Missä paikassa on hoitajalla vain yksi potilas/asukas? Voihan vanhainkodissa vanhus palkata itselleen henkilökohtaisen avustajan joka vie sitten vanhusta kauppaan ja ulkoilemaan. Usko jo että hoitajilla ei ole aikaa ulkoiluttamisiin, normaalin päivän aikana. Ei ainakaan siinä paikassa missä itse olen töissä.

Vaikka alue olisi aidattu missä vanhukset voisivat olla, on siellä kuitenkin oltava joku heitä vahtimassa. Toi sinun ehdotus että "Useammalle kymmenelle omin jaloin liikkuvalle riittäisi yksi hoitaja, joka tarvittaessa voisi kutsua sisältä lisää väkeä. " Meneppä itse kokeilemaan tuollaista vahtia! Olen vanhainkodissa töitä tehnyt ja ko. vanhainkodissa ei kyllä ollut kuin muutama asukas jotka pystyvät ulkona liikkumaan ilman pyörätuolia. Sisällä rollaattorin kanssa pystyy kuitenkin muutaman askeleen ottamaan.

Mä en vaan käsitä että mikä tuo juttu on että hoitajalla olisi vain yksi potilas huolehdittavanaan?

???? kirjoitti:

Missä paikassa on hoitajalla vain yksi potilas/asukas? Voihan vanhainkodissa vanhus palkata itselleen henkilökohtaisen avustajan joka vie sitten vanhusta kauppaan ja ulkoilemaan. Usko jo että hoitajilla ei ole aikaa ulkoiluttamisiin, normaalin päivän aikana. Ei ainakaan siinä paikassa missä itse olen töissä.

Vaikka alue olisi aidattu missä vanhukset voisivat olla, on siellä kuitenkin oltava joku heitä vahtimassa. Toi sinun ehdotus että "Useammalle kymmenelle omin jaloin liikkuvalle riittäisi yksi hoitaja, joka tarvittaessa voisi kutsua sisältä lisää väkeä. " Meneppä itse kokeilemaan tuollaista vahtia! Olen vanhainkodissa töitä tehnyt ja ko. vanhainkodissa ei kyllä ollut kuin muutama asukas jotka pystyvät ulkona liikkumaan ilman pyörätuolia. Sisällä rollaattorin kanssa pystyy kuitenkin muutaman askeleen ottamaan.

Mä en vaan käsitä että mikä tuo juttu on että hoitajalla olisi vain yksi potilas huolehdittavanaan?

Lue lisää

Herää kaksi kysymystä: oletko itse hoitaja vai potilas, vai ovatko lait potilaan oikeuksista, mielenterveylaki sekä perustuslaki täysin tuntemattomia kysyjälle? Entä psykogeriatriset osastot, joilla lakia ehkä tarkemman valvonnan vuoksi enemmän noudatetaan?

Perustuslain mukaan vapautta ei saa rajoittaa, jos siihen ei ole oikeutusta jossakin muussa laissa. Se laki on mielenterveyslaki. Siinä sanotaan, että sidottuna olevaan potilaaseen on oltava koko ajan sekä näkö- että kuuloyhteys. Se tarkoittaa sitä, että sidotun potilaan vieressä on oltava koko ajan hoitaja, joka näkee ja kuulee hänet.

Tätäkö sinä et tiennyt? Tällaisia potilaita on mm. psykogeriatrisilla osastoilla, joilla henkilökuntaakin on riittävästi. On myös tavallisilla sairaalaosastoilla ja vanhainkodeissa enimmäkseen valvomatta, siis laittomasti sidottuina.

Toisinaan heitä "hoidetaan" lääkkeillä ja sitomisella - turhaan! Vasta sitten kun hän pääsee irti ja sivuvaikutuksia aiheuttaneet lääkkeet poistetaan, hän kuntoutuu. Näissäkin tapauksissa se hoitaja on sairaalan kertoman mukaan vain istunut vieressä, vaikka täysin liikuntakykyinen potilas olisi varmasti paljon enemmän hyötynyt ja rauhoittunut puolen tunnin ulkoilusta kuin 24 tunnin taukoamattomasta valvonnasta.

Sitä varten olet, sinä, omainen, että käytät omaistasi ulkona, kotona, kaupoissa ja toreilla.
Ei yhteiskunnan vastuulle ihan kaikkea voi lykätä, jotain on myös itselle otettava.
Ja jos asut 500 km.n päässä, niin et voi varmana tietona täällä paasata, etteikö vanhustasi ulkoiluteta laisinkaan, koska sekään ei pidä paikkaansa.

ymmärrä kirjoitti:

Herää kaksi kysymystä: oletko itse hoitaja vai potilas, vai ovatko lait potilaan oikeuksista, mielenterveylaki sekä perustuslaki täysin tuntemattomia kysyjälle? Entä psykogeriatriset osastot, joilla lakia ehkä tarkemman valvonnan vuoksi enemmän noudatetaan?

Perustuslain mukaan vapautta ei saa rajoittaa, jos siihen ei ole oikeutusta jossakin muussa laissa. Se laki on mielenterveyslaki. Siinä sanotaan, että sidottuna olevaan potilaaseen on oltava koko ajan sekä näkö- että kuuloyhteys. Se tarkoittaa sitä, että sidotun potilaan vieressä on oltava koko ajan hoitaja, joka näkee ja kuulee hänet.

Tätäkö sinä et tiennyt? Tällaisia potilaita on mm. psykogeriatrisilla osastoilla, joilla henkilökuntaakin on riittävästi. On myös tavallisilla sairaalaosastoilla ja vanhainkodeissa enimmäkseen valvomatta, siis laittomasti sidottuina.

Toisinaan heitä "hoidetaan" lääkkeillä ja sitomisella - turhaan! Vasta sitten kun hän pääsee irti ja sivuvaikutuksia aiheuttaneet lääkkeet poistetaan, hän kuntoutuu. Näissäkin tapauksissa se hoitaja on sairaalan kertoman mukaan vain istunut vieressä, vaikka täysin liikuntakykyinen potilas olisi varmasti paljon enemmän hyötynyt ja rauhoittunut puolen tunnin ulkoilusta kuin 24 tunnin taukoamattomasta valvonnasta.

Lue lisää

Ai nyt puhutaankin psykogeriatrisista osastoista. Vaihtu "tavallisista" dementikoista psykiatrisiin osastoihin. Juupajuu.

Aivan turhaan sä siellä mulle kirjottelet omia näkemyksiä hoitotyöstä. Lähetä vaan niille kansanedustajille sitä postia.

ymmärrä kirjoitti:

Herää kaksi kysymystä: oletko itse hoitaja vai potilas, vai ovatko lait potilaan oikeuksista, mielenterveylaki sekä perustuslaki täysin tuntemattomia kysyjälle? Entä psykogeriatriset osastot, joilla lakia ehkä tarkemman valvonnan vuoksi enemmän noudatetaan?

Perustuslain mukaan vapautta ei saa rajoittaa, jos siihen ei ole oikeutusta jossakin muussa laissa. Se laki on mielenterveyslaki. Siinä sanotaan, että sidottuna olevaan potilaaseen on oltava koko ajan sekä näkö- että kuuloyhteys. Se tarkoittaa sitä, että sidotun potilaan vieressä on oltava koko ajan hoitaja, joka näkee ja kuulee hänet.

Tätäkö sinä et tiennyt? Tällaisia potilaita on mm. psykogeriatrisilla osastoilla, joilla henkilökuntaakin on riittävästi. On myös tavallisilla sairaalaosastoilla ja vanhainkodeissa enimmäkseen valvomatta, siis laittomasti sidottuina.

Toisinaan heitä "hoidetaan" lääkkeillä ja sitomisella - turhaan! Vasta sitten kun hän pääsee irti ja sivuvaikutuksia aiheuttaneet lääkkeet poistetaan, hän kuntoutuu. Näissäkin tapauksissa se hoitaja on sairaalan kertoman mukaan vain istunut vieressä, vaikka täysin liikuntakykyinen potilas olisi varmasti paljon enemmän hyötynyt ja rauhoittunut puolen tunnin ulkoilusta kuin 24 tunnin taukoamattomasta valvonnasta.

Lue lisää

"Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä.

Mielenterveystyöhön kuuluvat MIELISAIRAUKSIA ja muita MIELENTERVEYDENHÄIRIÖITÄ poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut)."


"Kun potilas on määrätty eristettäväksi tai sidottavaksi, on hänelle samalla määrättävä vastuuhoitaja, jonka tulee huolehtia siitä, että potilas saa toimenpiteen aikana riittävän hoidon ja huolenpidon ja mahdollisuuden keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Sidotun tai alaikäisen potilaan tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen."

Tässä tapauksessa puhutaan juuri mielenterveystyöstä. Eikös tässä ketjussa puhuta vanhuksista, jotka asuvat laitoksessa mutta heillä ei ole mielenterveysongelmia! Ei esim alzheimerin tauti ole mikään mielenterveysongelma.

Mielenterveyslaki tässä kirjoitti:

"Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä.

Mielenterveystyöhön kuuluvat MIELISAIRAUKSIA ja muita MIELENTERVEYDENHÄIRIÖITÄ poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut)."


"Kun potilas on määrätty eristettäväksi tai sidottavaksi, on hänelle samalla määrättävä vastuuhoitaja, jonka tulee huolehtia siitä, että potilas saa toimenpiteen aikana riittävän hoidon ja huolenpidon ja mahdollisuuden keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Sidotun tai alaikäisen potilaan tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen."

Tässä tapauksessa puhutaan juuri mielenterveystyöstä. Eikös tässä ketjussa puhuta vanhuksista, jotka asuvat laitoksessa mutta heillä ei ole mielenterveysongelmia! Ei esim alzheimerin tauti ole mikään mielenterveysongelma.

Lue lisää

Jos alzheimerintautiin ei liity mielenterveysongelmia, niin miksi ihmeessä useimmat varsinkin vaikeammassa vaiheessa olevat syövät psykoosilääkkeitä? Aiheesta keskusteltiin mm. lääkäripäivillä.
Useimmat meistä tietävät, että se psykoosilääkitys - siis sisältäen sekä lääkkeet, sitomisen ym. - on varsinkin pitkälle edenneessä dementiassa turhaa. Silti sitä jatketaan kun on joskus parempina aikoina ja ehkä hyvinkin suureen tarpeeseen aloitettu.

Katsokaapa ympärillenne, varsinkin laitoksissa työskentelevät: kuinka monta sellaista vanhusta näette päivän aikana, jolla on vähintään kaksi rastia seuraavissa kohdissa:
- ei ole päässyt käymään ulkona puoleen vuoteen
- on psykoosi- tai muu mielenterveyslääkitys, vaikka diagnoosi on "vain" dementia
- häntä pidetään pääsääntöisesti kiinni sidottuna, vaikka kykenee kävelemään

Eikö ole sallittua puhua niistä vanhuksista, jotka saavat niin hyvää hoitoa psykogeriatrisella osastolla, että palaavat sieltä vanhalle osastolleen käytännöllisesti katsoen uudesti syntyneinä, liikuntakykyisinä ja äärimmäisen vähällä mutta ehdottomasti oikealla lääkityksellä? Sellaistakin sattuu, ei se psykogeriatrinen mikään saattohoito-osasto ole.

Sitä paitsi synkkä totuus on se, että läheskään jokaiselle mielenterveysongelmista kärsivälle ei asianmukaista hoitopaikkaa riitä, olipa hän monkä ikäinen tahansa.

psykoosilääkkeillä? kirjoitti:

Jos alzheimerintautiin ei liity mielenterveysongelmia, niin miksi ihmeessä useimmat varsinkin vaikeammassa vaiheessa olevat syövät psykoosilääkkeitä? Aiheesta keskusteltiin mm. lääkäripäivillä.
Useimmat meistä tietävät, että se psykoosilääkitys - siis sisältäen sekä lääkkeet, sitomisen ym. - on varsinkin pitkälle edenneessä dementiassa turhaa. Silti sitä jatketaan kun on joskus parempina aikoina ja ehkä hyvinkin suureen tarpeeseen aloitettu.

Katsokaapa ympärillenne, varsinkin laitoksissa työskentelevät: kuinka monta sellaista vanhusta näette päivän aikana, jolla on vähintään kaksi rastia seuraavissa kohdissa:
- ei ole päässyt käymään ulkona puoleen vuoteen
- on psykoosi- tai muu mielenterveyslääkitys, vaikka diagnoosi on "vain" dementia
- häntä pidetään pääsääntöisesti kiinni sidottuna, vaikka kykenee kävelemään

Eikö ole sallittua puhua niistä vanhuksista, jotka saavat niin hyvää hoitoa psykogeriatrisella osastolla, että palaavat sieltä vanhalle osastolleen käytännöllisesti katsoen uudesti syntyneinä, liikuntakykyisinä ja äärimmäisen vähällä mutta ehdottomasti oikealla lääkityksellä? Sellaistakin sattuu, ei se psykogeriatrinen mikään saattohoito-osasto ole.

Sitä paitsi synkkä totuus on se, että läheskään jokaiselle mielenterveysongelmista kärsivälle ei asianmukaista hoitopaikkaa riitä, olipa hän monkä ikäinen tahansa.

Lue lisää

Eikös ole helppoa antaa rauhottavaa lääkettä asukkaalle ja toivoa että se sillä rauhottuisi? Minä ainakin ilomielin lähtisin vaikka vähän ulkoilemaan vanhuksen kanssa, jos hän olisi kovin levoton ja ahdistunut sisällä olemiseen, ja yrittäisin jutella hänen kanssaan.

Pieni mutta vain matkassa, ei todellakaan osastolta kerkeä lähtemään! Eikä se työ ole mitään vapaaehtoistyötä että jäisin työajan jälkeen sinne kun ei kerennyt töitään hoitamaan.

Itsellä on ainakin vanhustyöstä se kokemus että kaikki pakolliset syömiset ja pesut ja vessassa käyttämiset kerkeää tekemään, mutta ei siellä oikein muuhun ole aikaa. Kirjaaminen ja raportinkin pito vie paljon aikaa.

........ kirjoitti:

Eikös ole helppoa antaa rauhottavaa lääkettä asukkaalle ja toivoa että se sillä rauhottuisi? Minä ainakin ilomielin lähtisin vaikka vähän ulkoilemaan vanhuksen kanssa, jos hän olisi kovin levoton ja ahdistunut sisällä olemiseen, ja yrittäisin jutella hänen kanssaan.

Pieni mutta vain matkassa, ei todellakaan osastolta kerkeä lähtemään! Eikä se työ ole mitään vapaaehtoistyötä että jäisin työajan jälkeen sinne kun ei kerennyt töitään hoitamaan.

Itsellä on ainakin vanhustyöstä se kokemus että kaikki pakolliset syömiset ja pesut ja vessassa käyttämiset kerkeää tekemään, mutta ei siellä oikein muuhun ole aikaa. Kirjaaminen ja raportinkin pito vie paljon aikaa.

Lue lisää

No meilläpä kerkeää ulkoilemaan... Ongelma vaan on siinä, että kun lähdet levottoman,karkailevan, ahdistuneen tms dementoituneen kanssa ulos: hän ei halua tulla takaisin sisälle, VAAN LÄHTEÄ KOTIIN. Kotiin, koska kaikki ihmiset sinne päivänsä päätteeksi haluavat. Se on inhimillistä ja normaalia. Dementoitunut on vain dementoitunut, ei tyhmä.

Ja siinäpäs olet.
Mitäs sitten teet: viet väkisin takaisin. Se vasta törkeää on. Dementoituneen kanssa on parempi ehkäistä ongelmia kuin hoitaa niitä pakolla ongelmien syntymisen jälkeen.
Eli primaaripreventiona: hoitakaa ne vanhuksenne kotona...!!!

ymmärrä kirjoitti:

Herää kaksi kysymystä: oletko itse hoitaja vai potilas, vai ovatko lait potilaan oikeuksista, mielenterveylaki sekä perustuslaki täysin tuntemattomia kysyjälle? Entä psykogeriatriset osastot, joilla lakia ehkä tarkemman valvonnan vuoksi enemmän noudatetaan?

Perustuslain mukaan vapautta ei saa rajoittaa, jos siihen ei ole oikeutusta jossakin muussa laissa. Se laki on mielenterveyslaki. Siinä sanotaan, että sidottuna olevaan potilaaseen on oltava koko ajan sekä näkö- että kuuloyhteys. Se tarkoittaa sitä, että sidotun potilaan vieressä on oltava koko ajan hoitaja, joka näkee ja kuulee hänet.

Tätäkö sinä et tiennyt? Tällaisia potilaita on mm. psykogeriatrisilla osastoilla, joilla henkilökuntaakin on riittävästi. On myös tavallisilla sairaalaosastoilla ja vanhainkodeissa enimmäkseen valvomatta, siis laittomasti sidottuina.

Toisinaan heitä "hoidetaan" lääkkeillä ja sitomisella - turhaan! Vasta sitten kun hän pääsee irti ja sivuvaikutuksia aiheuttaneet lääkkeet poistetaan, hän kuntoutuu. Näissäkin tapauksissa se hoitaja on sairaalan kertoman mukaan vain istunut vieressä, vaikka täysin liikuntakykyinen potilas olisi varmasti paljon enemmän hyötynyt ja rauhoittunut puolen tunnin ulkoilusta kuin 24 tunnin taukoamattomasta valvonnasta.

Lue lisää

Eihän dementoitunut ole mielenterveyspotilas???

Jos asukas vaatii 24h/vrk vahtimista näkö-ja kuuloyhteyttä hoitajaan. Niin minusta silloin henkilön paikka ei ole pienkoti eikä vanhainkoti.. anteeksi vain mutta tätä mieltä minä olen hoitajana.

Onko oikein muita vanhuksia kohtaan, että talon kiireessä yhden vanhuksen vieressä seisoo hoitaja 24h/vrk???? Jos talossa on esim. kolme kerrosta ja 3 iltahoitajaa yhteensä eli hoitaja per kerros..
Juokseeko esim. 1 ja 2 kerroksen hoitajat hoitamassa 3 kerroksen muut vanhukset, kun se sen kerroksen hoitaja ei voi yhtä asiakasta silmistään heittää???

Eikö halvemmaksi tule jo ottaa ostopalveluna palveluseteleinä jne. omahoitaja? Tai laittaa levoton mielenterveyslaen mukaan hoidettava ihminen mielenterveysasiakkaita hhoitavaan laitokseen, jossa aikaa asiakkaalle on enemmän???

Täytyypä asian tiimoilta ottaa yhteyttä lähihoitaja kansanedustajaan.

Hoidon on oltava tasa-arvoista. Jos paikassa on aikaa seistä yhden vieressä se 24h niin sama palvelu sittten kaikille mummoille ja ukeille, myös minun isovanhemille!!!

Mistä näitä itsekkäitä omaisia tipahtelee, jotka vähät välittää muista vanhuksista.

Vastakarvaan kirjoitti:

No meilläpä kerkeää ulkoilemaan... Ongelma vaan on siinä, että kun lähdet levottoman,karkailevan, ahdistuneen tms dementoituneen kanssa ulos: hän ei halua tulla takaisin sisälle, VAAN LÄHTEÄ KOTIIN. Kotiin, koska kaikki ihmiset sinne päivänsä päätteeksi haluavat. Se on inhimillistä ja normaalia. Dementoitunut on vain dementoitunut, ei tyhmä.

Ja siinäpäs olet.
Mitäs sitten teet: viet väkisin takaisin. Se vasta törkeää on. Dementoituneen kanssa on parempi ehkäistä ongelmia kuin hoitaa niitä pakolla ongelmien syntymisen jälkeen.
Eli primaaripreventiona: hoitakaa ne vanhuksenne kotona...!!!

Lue lisää

Sinun kannattaa käyttää hyväksesi sitä, että dementoitunut ei suinkaan ole tyhmä, mutta hän on ehdottoman varmasti huonomuistinen. Voithan sinä kysyä, että onko se sinun kotisi tuolla, ja näytä sitä laitoksen ovea. Paljon mahdollista, että hän myöntää, että niinpä se onkin, kas kun ei hän muistaisi sen ihan oikean omin käsin rakentamansa kodin ovea yhtään sen paremmin.

Olisi kyllä ihan hyvä, jos hoitajalla olisi edes vähän enemmän järkeä ja ymmärrystä kuin hänen hoidettavallaan. Silloin välttyisi monelta väkisin tekemiseltä, kun voisi käyttää oveluutta, jos ei suorastaan vilppiin omatunto suostu.
Jos näin ei ole, niin kyllä se huonokin kotihoito voi olla silloin parempi kuin laitoshoito.

Kotona on joskus hauska verrata, minkä ikäisen lapsen ymmärrys ylittää hänen dementoituvan isovanhempansa ymmärryksen. Jos 4-vuotias pystyy neuvomaan ikäihmistä, niin ei silloin kyllä voi jättää häntä enää yksin kotiin - siis kumpaakaan heistä. Hoitopaikka pitää löytyä ja kun vanhus ei nuku aina edes yöllä toisin kuin pikkulapsi, hänen hoitonsa voi olla mahdottoman raskasta. Siksi monelle on käytännössä laitos ainoa vaihtoehto, tai sitten sinne joutuvat molemmat vähän myöhemmin, sekä potilas että häntä hoitanut omainen.

johan pomppas kirjoitti:

Eihän dementoitunut ole mielenterveyspotilas???

Jos asukas vaatii 24h/vrk vahtimista näkö-ja kuuloyhteyttä hoitajaan. Niin minusta silloin henkilön paikka ei ole pienkoti eikä vanhainkoti.. anteeksi vain mutta tätä mieltä minä olen hoitajana.

Onko oikein muita vanhuksia kohtaan, että talon kiireessä yhden vanhuksen vieressä seisoo hoitaja 24h/vrk???? Jos talossa on esim. kolme kerrosta ja 3 iltahoitajaa yhteensä eli hoitaja per kerros..
Juokseeko esim. 1 ja 2 kerroksen hoitajat hoitamassa 3 kerroksen muut vanhukset, kun se sen kerroksen hoitaja ei voi yhtä asiakasta silmistään heittää???

Eikö halvemmaksi tule jo ottaa ostopalveluna palveluseteleinä jne. omahoitaja? Tai laittaa levoton mielenterveyslaen mukaan hoidettava ihminen mielenterveysasiakkaita hhoitavaan laitokseen, jossa aikaa asiakkaalle on enemmän???

Täytyypä asian tiimoilta ottaa yhteyttä lähihoitaja kansanedustajaan.

Hoidon on oltava tasa-arvoista. Jos paikassa on aikaa seistä yhden vieressä se 24h niin sama palvelu sittten kaikille mummoille ja ukeille, myös minun isovanhemille!!!

Mistä näitä itsekkäitä omaisia tipahtelee, jotka vähät välittää muista vanhuksista.

Lue lisää

Näin ikävästi se asia vaan on, että jos sinä sen potilaan sidot kiinni etkä vahdi vieressä, niin oikeuteen voit joutua. Siinähän sitten selität, että kun se lääkäri käski sitoa eikä meillä millään ehditä kaikkia vahtia.

NÄin kävi sillekin rekkakuskille, joka tässä eräänä talvena lähti paperirullakuorman kanssa liikenteeseen. Ei siinä auta selitykset, että huono oli tie ja saattoi olla väärin kuorma lastattu, aikataulukin oli liian tiukka ja mitä lie,itse on vaan tuomio lusittava.

johan pomppas kirjoitti:

Eihän dementoitunut ole mielenterveyspotilas???

Jos asukas vaatii 24h/vrk vahtimista näkö-ja kuuloyhteyttä hoitajaan. Niin minusta silloin henkilön paikka ei ole pienkoti eikä vanhainkoti.. anteeksi vain mutta tätä mieltä minä olen hoitajana.

Onko oikein muita vanhuksia kohtaan, että talon kiireessä yhden vanhuksen vieressä seisoo hoitaja 24h/vrk???? Jos talossa on esim. kolme kerrosta ja 3 iltahoitajaa yhteensä eli hoitaja per kerros..
Juokseeko esim. 1 ja 2 kerroksen hoitajat hoitamassa 3 kerroksen muut vanhukset, kun se sen kerroksen hoitaja ei voi yhtä asiakasta silmistään heittää???

Eikö halvemmaksi tule jo ottaa ostopalveluna palveluseteleinä jne. omahoitaja? Tai laittaa levoton mielenterveyslaen mukaan hoidettava ihminen mielenterveysasiakkaita hhoitavaan laitokseen, jossa aikaa asiakkaalle on enemmän???

Täytyypä asian tiimoilta ottaa yhteyttä lähihoitaja kansanedustajaan.

Hoidon on oltava tasa-arvoista. Jos paikassa on aikaa seistä yhden vieressä se 24h niin sama palvelu sittten kaikille mummoille ja ukeille, myös minun isovanhemille!!!

Mistä näitä itsekkäitä omaisia tipahtelee, jotka vähät välittää muista vanhuksista.

Lue lisää

Tässä yhtälössä on nyt joku poitti, joka menee yli minun hilseen. Siis dementoituvat eivät ole mielenterveyspotilaita, mutta jostakin käsittämättömästä syystä heille silti täsmälleen samoja lääkkeitä syötetään kuin mielenterveyspotilaille. Esimerkiksi psykoosilääkkeet ovat erittäin yleisiä iäkkäimmillä laitoshoidossa olevilla naisilla. Miksi?

Toinen kysymys: Kun dementoituvat / dementoituneet eivät ole mielenterveyspotilaita, minkä lain mukaan heitä tälläkin hetkellä on lukemattomissa laitoksissa sidottuna ja valvomatta? Useat heistä ovat vielä liikuntakykyisiä, mutta levottomia. Jos nyt ystävällisesti laittaisit sen lain, asetuksen tai mikä lie se säädös onkin, jotta keskustelu tästä aiheesta voidaan lopettaa siihen kun saadaan se lukea.

---------------- kirjoitti:

Näin ikävästi se asia vaan on, että jos sinä sen potilaan sidot kiinni etkä vahdi vieressä, niin oikeuteen voit joutua. Siinähän sitten selität, että kun se lääkäri käski sitoa eikä meillä millään ehditä kaikkia vahtia.

NÄin kävi sillekin rekkakuskille, joka tässä eräänä talvena lähti paperirullakuorman kanssa liikenteeseen. Ei siinä auta selitykset, että huono oli tie ja saattoi olla väärin kuorma lastattu, aikataulukin oli liian tiukka ja mitä lie,itse on vaan tuomio lusittava.

Lue lisää

Jos lääkäri määrää, että potilas on sidottava, saa se kirjoittaa asian paperille omalla nimellä varustettuna. Ilman kirjallista määräystä en ketään sido, enkä kyllä vieressä vahdi koska muiden asiakkaiden hoito kärsisi.

Hoitotyössä kannatan tasa-arvoa. Kukin sellaiseen hoitopaikkaan, joka antaa parhaimman vastineen sille ihmiselle joka hoitoa tarvitsee. Mielenterveyspotilaille on oma laki ja omat hoitopaikat. Psyykelääkkeet ei tee ihmisestä mielenterveysasiakasta, vaan kyllä siihen lääkärin diagnoosi tarvitaan. Masennuslääkkeitä mm. syö ihmiset, joilla ei ole ollut ensimmäistäkään pyskiatrisenpoliklinikan käyntiä.

mielenterveyslääkkeitä? kirjoitti:

Tässä yhtälössä on nyt joku poitti, joka menee yli minun hilseen. Siis dementoituvat eivät ole mielenterveyspotilaita, mutta jostakin käsittämättömästä syystä heille silti täsmälleen samoja lääkkeitä syötetään kuin mielenterveyspotilaille. Esimerkiksi psykoosilääkkeet ovat erittäin yleisiä iäkkäimmillä laitoshoidossa olevilla naisilla. Miksi?

Toinen kysymys: Kun dementoituvat / dementoituneet eivät ole mielenterveyspotilaita, minkä lain mukaan heitä tälläkin hetkellä on lukemattomissa laitoksissa sidottuna ja valvomatta? Useat heistä ovat vielä liikuntakykyisiä, mutta levottomia. Jos nyt ystävällisesti laittaisit sen lain, asetuksen tai mikä lie se säädös onkin, jotta keskustelu tästä aiheesta voidaan lopettaa siihen kun saadaan se lukea.

Lue lisää

Eikö mielenterveydestä diagnoosin tee psykiatrinenlääkäri. Hän voi määrätä mielenterveyspotilaan tarkkailuun jne.
Kun vanhus saa esim. pamia tai masennuslääkettä, ei hän see diagnoosia mielenterveydestä psykiatrilta.
Esim. työssä oleva ihminen voi syödä masennuslääkettä, eikä hän saa diagnoosia että hänellä on mielenterveyshäiriö tai muutakaan vastaavaa.
Levottomuuteen, jännittämiseen jne nuorikin voi saada esim. muutaman pamin, eikä hän saa diagnoosia mielenterveysasiakas.

Jos potilasta hoidetaan mielenterveyslaen piirissä, eikö häntä koske myös muuut mielenterveyslaen kohdat? Kannattaa tutustua myös muihin kohtiin, kuin "24h/vrk hoitaja vierellä".

Dementtia on aivojen rappeutumista, vanhenemista. Sekö tekisi ihmisestä mielisairaan? Ei ikinä!

mielenterveyslääkkeitä? kirjoitti:

Tässä yhtälössä on nyt joku poitti, joka menee yli minun hilseen. Siis dementoituvat eivät ole mielenterveyspotilaita, mutta jostakin käsittämättömästä syystä heille silti täsmälleen samoja lääkkeitä syötetään kuin mielenterveyspotilaille. Esimerkiksi psykoosilääkkeet ovat erittäin yleisiä iäkkäimmillä laitoshoidossa olevilla naisilla. Miksi?

Toinen kysymys: Kun dementoituvat / dementoituneet eivät ole mielenterveyspotilaita, minkä lain mukaan heitä tälläkin hetkellä on lukemattomissa laitoksissa sidottuna ja valvomatta? Useat heistä ovat vielä liikuntakykyisiä, mutta levottomia. Jos nyt ystävällisesti laittaisit sen lain, asetuksen tai mikä lie se säädös onkin, jotta keskustelu tästä aiheesta voidaan lopettaa siihen kun saadaan se lukea.

Lue lisää

En osaa vastata kysymykseen, koska sitominen on minusta kiellettyä..vaikkakin voi joskus olla potilaan turvallisuuden kannalta tarpeen.
Mutta, ennemmin levoton dementoitunut täytyy "suojata" muuten, eli omaiset ostaa rollaattorin, lonkkahousuja suojamaan lonkkaa jne. Lisäksi oveen kulunvalvonta laite, ettei potilas karkaa.
Täällä meidän kaupungissa tuoliin sidotaan vain ihminen, jolla ei enää kävelykykyä ole. Näin siksi, että asiakas ei ole kokopäivää sängyssä vaan voi näin aulassa katsoa esim. telvisiota ja seurailla ohikulkijoita.. jos näin haluaa. Toki jos haluaa, niin saa päivän sängyssäkin viettää.

kokeilisit kirjoitti:

Sinun kannattaa käyttää hyväksesi sitä, että dementoitunut ei suinkaan ole tyhmä, mutta hän on ehdottoman varmasti huonomuistinen. Voithan sinä kysyä, että onko se sinun kotisi tuolla, ja näytä sitä laitoksen ovea. Paljon mahdollista, että hän myöntää, että niinpä se onkin, kas kun ei hän muistaisi sen ihan oikean omin käsin rakentamansa kodin ovea yhtään sen paremmin.

Olisi kyllä ihan hyvä, jos hoitajalla olisi edes vähän enemmän järkeä ja ymmärrystä kuin hänen hoidettavallaan. Silloin välttyisi monelta väkisin tekemiseltä, kun voisi käyttää oveluutta, jos ei suorastaan vilppiin omatunto suostu.
Jos näin ei ole, niin kyllä se huonokin kotihoito voi olla silloin parempi kuin laitoshoito.

Kotona on joskus hauska verrata, minkä ikäisen lapsen ymmärrys ylittää hänen dementoituvan isovanhempansa ymmärryksen. Jos 4-vuotias pystyy neuvomaan ikäihmistä, niin ei silloin kyllä voi jättää häntä enää yksin kotiin - siis kumpaakaan heistä. Hoitopaikka pitää löytyä ja kun vanhus ei nuku aina edes yöllä toisin kuin pikkulapsi, hänen hoitonsa voi olla mahdottoman raskasta. Siksi monelle on käytännössä laitos ainoa vaihtoehto, tai sitten sinne joutuvat molemmat vähän myöhemmin, sekä potilas että häntä hoitanut omainen.

Lue lisää

Viestisi osoittaa sinun hallitsevan perusasiat, jotka me hoitajat kyllä tiedämme ja tunnemme. Jos neuvot minua, kokenutta hoitajaa, tuo edes esille asioita, joita en tiedä. Neuvosi on hyvä, mutta kovin alkeellinen... Eikä lainkaan vaativan dementoituneen hoitoon soveltuvaa...

Olisi hyvä, jos hoitajia neuvovilla tahoilla olisi vähän enemmän ymmärrystä ja tietoa, ja vähän vähemmän ylimielisyyttä...

omainen kirjoitti:

Huomaan, että et vastannut olennaisiin kysymyksiin: Miksi hoitaja ei käytä ainoaa hoidossaan olevaa potilastaan ulkona silloinkaan, kun hänet on määrätty vahtimaan vain tätä yhtä potilasta mielenterveyslain mukaan, eikä omahoitajana tavanomaisessa merkityksessä? Kyseessä oli iäkäs ja tervejalkainen, mutta mahdottoman levoton dementiapotilas.

Etkä vastannut toisen kysymykseen: mistä syystä osastoilta ei ole mihinkään vuodenaikaan vapaata
pääsyä aidatulle ja valvotulle alueelle? Useammalle kymmenelle omin jaloin liikkuvalle riittäisi yksi hoitaja, joka tarvittaessa voisi kutsua sisältä lisää väkeä.

Ja vastaanpa puolestani toiseen kysymykseen: Siksi omaiset eivät itse ulkoiluta potilaita, kun ehkä he ulkoiluttavat vaikkapa niitä lehmiä tai lapsia jossain 500 km:n päässä, jonne laitoshoidossa oleva ei voi muuttaa.

Jokohan se Tallqvist on saanut sähköpostinsa eduskunnassa toimimaan, pitääkin tuo lehmädirektiivi lähettää hänelle heti tiedoksi.

Lue lisää

Jossain vanhainkodin ryhmissä on esim. 12 vanhusta ja kaksi hoitajaa työvuorossa. Näistä on puolet vuodepotilaita sekä hitaasti toimivia vanhuksia, laske siitä, monta potilasta jää yhdelle, jos yhden kanssa menee ulos. Pelkkä perushoito vie paljon aikaa päivästä, samoin erityishoidot. Mutta samaa mieltä olen, eräässä vanhainkodissa ei tarvita unilääkkeitä lainkaan, kun vanhukset alkoivat päästä ulkoilemaan. Jokaisella vanhuksella tulisi olla oikeus ulkoiluun. Alkakaa omaiset vaatia sitä.

Tietoa on kirjoitti:

Jossain vanhainkodin ryhmissä on esim. 12 vanhusta ja kaksi hoitajaa työvuorossa. Näistä on puolet vuodepotilaita sekä hitaasti toimivia vanhuksia, laske siitä, monta potilasta jää yhdelle, jos yhden kanssa menee ulos. Pelkkä perushoito vie paljon aikaa päivästä, samoin erityishoidot. Mutta samaa mieltä olen, eräässä vanhainkodissa ei tarvita unilääkkeitä lainkaan, kun vanhukset alkoivat päästä ulkoilemaan. Jokaisella vanhuksella tulisi olla oikeus ulkoiluun. Alkakaa omaiset vaatia sitä.

Lue lisää

Miksi jokaista vanhusta pitäisi ulkoiluttaa yksinään? Onhan aidat keksitty jo ennen kuin vanhainkodit, siksi liikuntakykyiset voi päästää jollekin aidatulle alueelle vapaasti. Kyllä siellä ehtii yksi vahtia 6 yhtä hyvin kuin sisälläkin. Jos he ovat liikuntakyvyttömiä, niin sitä suuremmalla syyllä: silloinhan ei liikunnalla ole mitään väliä vaan riittäisi se, että mummot ja vaarit olisivat rivissä nauttimassa raikkaasta ilmasta, auringosta ja linnunlaulusta, ja yksi hoitaja riittäisi vahtimaan vaikka kymmentä. Ne potilaat,jotka ovat jotain siltä väliltä ja todella tarvitsevat sekä taluttajaa että liikuntaa, ovat se ryhmä joka on ulkoilutettava yksitellen. Aika naurettavaa on se, että laitoksen puolesta tällaisia ulkoiluttaa fysioterapeutti, mutta omaisista ulkoiluttajana voi vallan mainiosta toimia vaikkapa kouluikäinen lapsenlapsi.

Jotenkin vaikuttaa siltä, että kaikin keinoin koetetaan keksiä tekosyitä, jotta ei tarvitsisi lähteä sisätöistä ulos. Jos yhtä paljon mielikuvitusta ja järkeä käytettäisi ulkoilumahdollisuuksien järjestämiseen, jokainen laitosasukas pääsisi ulos useamman kerran viikossa.

laitoshoidon tarpeessa... Tavalliselta pitkäaikaisosastolta pääsee ulos hoitajan kanssa kesäpäivinä, kun sattuu yhtäaikaa hoitajalla väljempi hetki (toiset huolehtivat hänen muut 10-15 potilastaan), sopiva sää (ei ihan kaatosade) ja potilaalla hyvä päivä (ei vastusta uloslähtöä). Pidämme listaa, että jokainen pääsisi jonkun kerran, enempään emme pysty ja olemme iloisia potilaan puolesta, jos omaiset pystyvät häntä ulkoiluttamaan sen sijaan että moittivat, miksei meidän äitiä ole käytetty ulkona...

Voin kuvitella kun joku dementikko laitoksessa käyttää tietokonetta :D

Tiedän kunnan jonka laitoshoitopotilaat eivät koskaan pääse haistamaan ulkoilmaa.Elämä saattaa olla muuten virikkeellistä,mutta ulkoilua kunta ei pysty järjestämään vanhuksilleen.Vaipat vaan heti sellaisellekin potilaalle,joka ei niitä kotoaan tullessaan vielä tarvinnut.Ja jos vanhus pitää liiaksi puoliaan,niin nappi vaan suukkuun,niin vanhuksesta tuleekin hyvin kiltti.

Sisätiloihin kirjoitti:

Tiedän kunnan jonka laitoshoitopotilaat eivät koskaan pääse haistamaan ulkoilmaa.Elämä saattaa olla muuten virikkeellistä,mutta ulkoilua kunta ei pysty järjestämään vanhuksilleen.Vaipat vaan heti sellaisellekin potilaalle,joka ei niitä kotoaan tullessaan vielä tarvinnut.Ja jos vanhus pitää liiaksi puoliaan,niin nappi vaan suukkuun,niin vanhuksesta tuleekin hyvin kiltti.

Lue lisää

Tuolla ylempänä joku vakuuttaa, että eivät ne lääkityt ja sidotut mitään mielenterveyspotilaita ole. Silti hoito on ilman diagnoosia samaa kuin psykiatrisilla osastoilla, vaikka he ovat VAÌN dementoituneita. Hän ei kuitenkaan kerro meille tietämättömille, että miksi heitä ei sitten hoideta kuten dementoituneita vaan niin kuin mielenterveyspotilaita.

Dementoituvia kaiketi tulisi hoitaa kuten muitakin, esimerkiksi kehitysvammaisia. Eiköhän heidän - ja myös masentuneiden - hoidossa sovelletaan esimerkiksi valohoitoa, liikuntaa ja ulkoilua. Tutkimusten mukaan vähäinenkin liikunta säilyttää toimintakykyä, mutta miksi vanhus ennen sidotaan kuin kävelytetään? Älkää selittäkö, että ei riitä aikaa, kun kuitenkin sitten istutte siellä aloillanne, nostakaa takamus ylös penkistä ja taluttakaa yhtä kerrallaan niin voitte nähdä ihmeen: jonakin kauniina päivänä hän kävelee ihan itse.

Mistähän sitten johtuu, että kysymykset varsinkin psyykelääkityksen ja sitomisen osalta ovat jääneet vastaamatta? En minäkään teitä neuvoa välitä, mutta kysyn vaan, että miksi se vanhusten liikkuminen on niin mahdottoman vaikeaa, vaikka se sama potilas voi kotona käydessään liikku aivan hyvin?

omainen kirjoitti:

Tuolla ylempänä joku vakuuttaa, että eivät ne lääkityt ja sidotut mitään mielenterveyspotilaita ole. Silti hoito on ilman diagnoosia samaa kuin psykiatrisilla osastoilla, vaikka he ovat VAÌN dementoituneita. Hän ei kuitenkaan kerro meille tietämättömille, että miksi heitä ei sitten hoideta kuten dementoituneita vaan niin kuin mielenterveyspotilaita.

Dementoituvia kaiketi tulisi hoitaa kuten muitakin, esimerkiksi kehitysvammaisia. Eiköhän heidän - ja myös masentuneiden - hoidossa sovelletaan esimerkiksi valohoitoa, liikuntaa ja ulkoilua. Tutkimusten mukaan vähäinenkin liikunta säilyttää toimintakykyä, mutta miksi vanhus ennen sidotaan kuin kävelytetään? Älkää selittäkö, että ei riitä aikaa, kun kuitenkin sitten istutte siellä aloillanne, nostakaa takamus ylös penkistä ja taluttakaa yhtä kerrallaan niin voitte nähdä ihmeen: jonakin kauniina päivänä hän kävelee ihan itse.

Mistähän sitten johtuu, että kysymykset varsinkin psyykelääkityksen ja sitomisen osalta ovat jääneet vastaamatta? En minäkään teitä neuvoa välitä, mutta kysyn vaan, että miksi se vanhusten liikkuminen on niin mahdottoman vaikeaa, vaikka se sama potilas voi kotona käydessään liikku aivan hyvin?

Lue lisää

Tuo asia että onko dementoituneet jotain mielenterveyspotilaita, niin voit vaikka jutella osaston lääkärin kanssa niistä psyykelääkkeistä tai hoitajien kanssa. Vakituiset hoitajat osaavat varmaan vastailla kysymyksiisi miksi läheisellesi(?) niitä annetaan. Kysy myös miten läheisesi voi ilman niitä lääkkeitä. Itse olen dementikkojen kanssa ollut töissä vanhainkodissa, eikä se hoito kyllä mitään sellaista ole että me hoidettaisiin jotain mielenterveyspotilaita vaan dementikkoja. Kyllä yöksi joutuu joillekkin laittaa vyön vatsan päältä ettei dementoitunut lähde yksin vaeltelemaan. Siinäkin vanhainkodissa jossa olen ollut töissä on vain 2 yöhoitajaa neljässä kerroksessa. (Asukkaita noin 60-70) Se on älyttömän vähän! Jos osastolla olisi oma yöhoitaja voisi hän ohjata vanhusta sänkyyn tarpeen tullen, jos hän sieltä sängystä lähtee, mutta hoitajat saattavat ehtiä osastolle seuraavan kerran vasta tuntien päästä. Onhan siellä ovi lukossa ettei osastolta pois pääse, mutta onko sekään hyvä että vanhus harhailee peloissaan yksin osastolla?

Ja kyllä niitä vanhuksia kävelytetään. Huoneesta syömään ja vessaan. Voinnin mukaan. Monet vanhukset jotka kävelevät, kävelevät vain vain muutamasta metristä muutamaan kymmeneen. Juuri jaksaa kävellä vaikka oman huoneen vessaan rollaatorin tukemana. Ja sitä omaa toimintakykyä me hoitajat kyllä yritetään ylläpitää mahdollisimman pitkään.

Kysy.. kirjoitti:

Tuo asia että onko dementoituneet jotain mielenterveyspotilaita, niin voit vaikka jutella osaston lääkärin kanssa niistä psyykelääkkeistä tai hoitajien kanssa. Vakituiset hoitajat osaavat varmaan vastailla kysymyksiisi miksi läheisellesi(?) niitä annetaan. Kysy myös miten läheisesi voi ilman niitä lääkkeitä. Itse olen dementikkojen kanssa ollut töissä vanhainkodissa, eikä se hoito kyllä mitään sellaista ole että me hoidettaisiin jotain mielenterveyspotilaita vaan dementikkoja. Kyllä yöksi joutuu joillekkin laittaa vyön vatsan päältä ettei dementoitunut lähde yksin vaeltelemaan. Siinäkin vanhainkodissa jossa olen ollut töissä on vain 2 yöhoitajaa neljässä kerroksessa. (Asukkaita noin 60-70) Se on älyttömän vähän! Jos osastolla olisi oma yöhoitaja voisi hän ohjata vanhusta sänkyyn tarpeen tullen, jos hän sieltä sängystä lähtee, mutta hoitajat saattavat ehtiä osastolle seuraavan kerran vasta tuntien päästä. Onhan siellä ovi lukossa ettei osastolta pois pääse, mutta onko sekään hyvä että vanhus harhailee peloissaan yksin osastolla?

Ja kyllä niitä vanhuksia kävelytetään. Huoneesta syömään ja vessaan. Voinnin mukaan. Monet vanhukset jotka kävelevät, kävelevät vain vain muutamasta metristä muutamaan kymmeneen. Juuri jaksaa kävellä vaikka oman huoneen vessaan rollaatorin tukemana. Ja sitä omaa toimintakykyä me hoitajat kyllä yritetään ylläpitää mahdollisimman pitkään.

Lue lisää

Tällä hetkellä tilanne on se, että omaisellani on vain yksi keskushermostoon vaikuttava lääke, eli se varsinainen "dementialääke" ja kaikki muut on hyödyttöminä lopetettu. Se vaati kyllä tiukkaa taistelua, mutta ihmeparantuminen on tapahtunut: hän on nyt yhtä hyvässä kunnossa kuin muutama vuosi sitten, vaikka kaiken aikaa meille on vakuutettu, että se sairaus etenee ja potilas menee huonommaksi. Kyllä käytöshäiriölääkkeet jossakin vaiheessa olivat tarpeen, mutta tilanne muuttuu ja sairaus todellakin etenee, siispä hän ei enää muista innostua kaikesta hassutuksesta entiseen tapaan eikä lääkettä sitten enää tarvita.

Nyt taistellaan tämän otsikon aiheesta, eli liikkumisesta. Jospa sinä nyt meille laittaisit tähän sen lain, asetuksen tai mikä se nyt onkin, jonka perusteella teillä on laillinen oikeus jättää potilas YKSIN sidottuna. Sillähän se asia meille tietämättömille kirkastuu eikä siitä enää tarvitse kinata. Eikä teidänkään tarvitse siellä miettiä, että kuka lähtee raastupaan, jos joku keksii tehdä rikosilmoituksen laittomasta sitomisesta.

omainen kirjoitti:

Tällä hetkellä tilanne on se, että omaisellani on vain yksi keskushermostoon vaikuttava lääke, eli se varsinainen "dementialääke" ja kaikki muut on hyödyttöminä lopetettu. Se vaati kyllä tiukkaa taistelua, mutta ihmeparantuminen on tapahtunut: hän on nyt yhtä hyvässä kunnossa kuin muutama vuosi sitten, vaikka kaiken aikaa meille on vakuutettu, että se sairaus etenee ja potilas menee huonommaksi. Kyllä käytöshäiriölääkkeet jossakin vaiheessa olivat tarpeen, mutta tilanne muuttuu ja sairaus todellakin etenee, siispä hän ei enää muista innostua kaikesta hassutuksesta entiseen tapaan eikä lääkettä sitten enää tarvita.

Nyt taistellaan tämän otsikon aiheesta, eli liikkumisesta. Jospa sinä nyt meille laittaisit tähän sen lain, asetuksen tai mikä se nyt onkin, jonka perusteella teillä on laillinen oikeus jättää potilas YKSIN sidottuna. Sillähän se asia meille tietämättömille kirkastuu eikä siitä enää tarvitse kinata. Eikä teidänkään tarvitse siellä miettiä, että kuka lähtee raastupaan, jos joku keksii tehdä rikosilmoituksen laittomasta sitomisesta.

Lue lisää

Pakko puuttuu tähän ketjuun. Tuskin sellaista lakia on olemassakaan, jossa puhuttaisiin dementoituneen ihmisen sitomisesta sänkyyn yöksi. Eihän siihenkään ole mitään lakipykäliä kuinka monta potilasta/vanhainkodin asukasta saa olla yhdellä hoitajalla työvuorossa. Toisinkuin lastenhoidossa on tarkat ohjeet (vai ihan lakipykälät) kuinka paljon hoitajalla saa olla lapsia hoidettavana.

omainen kirjoitti:

Tuolla ylempänä joku vakuuttaa, että eivät ne lääkityt ja sidotut mitään mielenterveyspotilaita ole. Silti hoito on ilman diagnoosia samaa kuin psykiatrisilla osastoilla, vaikka he ovat VAÌN dementoituneita. Hän ei kuitenkaan kerro meille tietämättömille, että miksi heitä ei sitten hoideta kuten dementoituneita vaan niin kuin mielenterveyspotilaita.

Dementoituvia kaiketi tulisi hoitaa kuten muitakin, esimerkiksi kehitysvammaisia. Eiköhän heidän - ja myös masentuneiden - hoidossa sovelletaan esimerkiksi valohoitoa, liikuntaa ja ulkoilua. Tutkimusten mukaan vähäinenkin liikunta säilyttää toimintakykyä, mutta miksi vanhus ennen sidotaan kuin kävelytetään? Älkää selittäkö, että ei riitä aikaa, kun kuitenkin sitten istutte siellä aloillanne, nostakaa takamus ylös penkistä ja taluttakaa yhtä kerrallaan niin voitte nähdä ihmeen: jonakin kauniina päivänä hän kävelee ihan itse.

Mistähän sitten johtuu, että kysymykset varsinkin psyykelääkityksen ja sitomisen osalta ovat jääneet vastaamatta? En minäkään teitä neuvoa välitä, mutta kysyn vaan, että miksi se vanhusten liikkuminen on niin mahdottoman vaikeaa, vaikka se sama potilas voi kotona käydessään liikku aivan hyvin?

Lue lisää

Itse työskentelen skitsofreenikoiden kanssa, eikä meillä sidota näitä mielenterveysasiakkaita. Päinvastoin, käymme kuntosalilla, lenkillä ja jopa torilla kahvilla.
Käsittääkseni mielenterveysasiakkaita ei sidota, mikäli eivät ole tilassa, jossa voivat olla vaaraksi itselle tai muille läsnäolijoille.
Puhut mielenterveysihmisistä sävyyn, kuin he eivät olisi ihmisiä ollenkaan... vaikka sama ihmisarvo heillä on kuin meillä muillakin ihmisillä.

Ja kun olin töissä vanhustenpuolella osastolla, siellä tuoliin sidottiin vain vanhus, joka ei ollut liikuntakykyinen.
Siksi sidottiin, ettei tipahda tuolista lattialle.

Ja miksi se ei ole selitys, ettei ole aikaa?
Lähdeppä kokeilemaan osasto työtä ja hoida kaikkia samalla arvolla.. eli jos liikutat yhtä, liikutat sitten kaikkia. Kun osaston kolmekymmentä asukasta on 6 ihmisen voimalla kävelytetty, lääkehoidon, suihkutusten, vaipanvaihtojen, hammaslääkärissä käyttämisten, oireiden selvittämisen, huonon olon tutkimisen (verenpaine, verensokeri, pissikoe jne).
Kun yksi vanhus voi huonosti, hänen hoitamiseen menee silloin enemmän aikaa. Välillä on ehdittävä raportoimaan, kirjaamaan ja omat tauotkin työssäjaksamisen takia on pidettävä.
Kun omainen tuo flunssan tai noroviruksen, päivä menee vaippoja vaihdellessa, kakkapyykkiä huuhdellessa, alapäätä putsatessa, lakanaa vaihtaessa.. ja varsinkin diabeetikon verensokeria
on silloin seurattava tarkemmin, asiakkaiden nesteyttämistä unohtamatta.

Ja onpas sulla ruusuinen kuvitelma, että kun vanhusta kävelytetään päivittäin, niin joku päivä hän kävelee ihan itse.
Kuinkas siitä ihan itse kävelevästä vanhuksesta tulee vuodepotilas, joka kävelee vain avustettuna?
Ihan kuin et antaisi tilaa ajatukselle, ihminen vanhenee, elimistö ja fyysinen kunto huononee ja sitten koittaa se elämänkaaren luonnollinen tapahtuma, kuolema.

Hyvä jos sinun omainen kävelee ja vieläpä hyvin.
Kävelyttäkää, vietä sekin aika omaisen vieressä, minkä ajan riitelet täällä netissä vaatien selityksiä ja haukkuen hoitajien moraalia.

Tuskin tulet ajatelleeksi, että kun aamulla olet juossut pää kolmatena jalkana.. syöttänyt, pukenut, pessyt hampaita, toimitanut vatsaa, mitannut ja kuunellut jne.
Selkä märkänä ja jalat kipeinä on ihanaa huokaista ja juoda kahvit... ennekuin vaippa ruljanssi, syöttäminen, lääkkeiden antaminen jne alkaa taas.

Eipä ihme kun hoitoalalla on huutava pula sijaisista. Tiedän monta, jotka ei enää jaksaneet vaan vaihtoivat alaa. Nuoria tulee ja muutaman vuoden kuluttua he etsivät työtä tai opiskelupaikkaa muulta alalta, työn raskaus ja vastuullisuus yllättää. Kun teet virheen, olet vastuussa virheestä itse asiakkaalle, omaisille, työantajalle.. vaikka kiireessä ja kun muistettavana on se sata asiaa, voi virheitä sattua.

Voimia ja jaksamisia hoitajille.. varsinkin heille, jotka ovat ollet saikulla työuupumisen takia. Heitä on enemmän kuin arvaattekaan.

Ja mistä tuntee hoitajan, joka on ollut alalla 20-30 vuotta? Jos polvi tai selkä ei reistaa sen pahemman kerran, niin olkapää tarvitsee kortisonipiikkiä ja voimakasta särkylääkettä.

Ja ohje sinulle omainen. vanshuksilla on hoito-ja palvelusuunitelmat. Vaadi sinne lappu, että omaistasi ei saa sitoa, häntä on kävelytettävä esim.2x-viikossa (muina päivinä omaiset tai ystävät). Ja että psyykelääkkeitä ei saa antaa.
Mutta, allekirjoita se, että jos levottomuuden takia jotain sattuu vanhukselle tai jollekin muulle vanhukselle, olet allekirjoituksen avulla vastuussa. Koska ymmärrät varmaan sen, että aamuhoitojen aikana hoitajien on hoidettava kaikki vanhukset, eivät he voi juosta yhden vanhuksen perässä ja vahtia hänen tekemisiään.

omaiselle kirjoitti:

Itse työskentelen skitsofreenikoiden kanssa, eikä meillä sidota näitä mielenterveysasiakkaita. Päinvastoin, käymme kuntosalilla, lenkillä ja jopa torilla kahvilla.
Käsittääkseni mielenterveysasiakkaita ei sidota, mikäli eivät ole tilassa, jossa voivat olla vaaraksi itselle tai muille läsnäolijoille.
Puhut mielenterveysihmisistä sävyyn, kuin he eivät olisi ihmisiä ollenkaan... vaikka sama ihmisarvo heillä on kuin meillä muillakin ihmisillä.

Ja kun olin töissä vanhustenpuolella osastolla, siellä tuoliin sidottiin vain vanhus, joka ei ollut liikuntakykyinen.
Siksi sidottiin, ettei tipahda tuolista lattialle.

Ja miksi se ei ole selitys, ettei ole aikaa?
Lähdeppä kokeilemaan osasto työtä ja hoida kaikkia samalla arvolla.. eli jos liikutat yhtä, liikutat sitten kaikkia. Kun osaston kolmekymmentä asukasta on 6 ihmisen voimalla kävelytetty, lääkehoidon, suihkutusten, vaipanvaihtojen, hammaslääkärissä käyttämisten, oireiden selvittämisen, huonon olon tutkimisen (verenpaine, verensokeri, pissikoe jne).
Kun yksi vanhus voi huonosti, hänen hoitamiseen menee silloin enemmän aikaa. Välillä on ehdittävä raportoimaan, kirjaamaan ja omat tauotkin työssäjaksamisen takia on pidettävä.
Kun omainen tuo flunssan tai noroviruksen, päivä menee vaippoja vaihdellessa, kakkapyykkiä huuhdellessa, alapäätä putsatessa, lakanaa vaihtaessa.. ja varsinkin diabeetikon verensokeria
on silloin seurattava tarkemmin, asiakkaiden nesteyttämistä unohtamatta.

Ja onpas sulla ruusuinen kuvitelma, että kun vanhusta kävelytetään päivittäin, niin joku päivä hän kävelee ihan itse.
Kuinkas siitä ihan itse kävelevästä vanhuksesta tulee vuodepotilas, joka kävelee vain avustettuna?
Ihan kuin et antaisi tilaa ajatukselle, ihminen vanhenee, elimistö ja fyysinen kunto huononee ja sitten koittaa se elämänkaaren luonnollinen tapahtuma, kuolema.

Hyvä jos sinun omainen kävelee ja vieläpä hyvin.
Kävelyttäkää, vietä sekin aika omaisen vieressä, minkä ajan riitelet täällä netissä vaatien selityksiä ja haukkuen hoitajien moraalia.

Tuskin tulet ajatelleeksi, että kun aamulla olet juossut pää kolmatena jalkana.. syöttänyt, pukenut, pessyt hampaita, toimitanut vatsaa, mitannut ja kuunellut jne.
Selkä märkänä ja jalat kipeinä on ihanaa huokaista ja juoda kahvit... ennekuin vaippa ruljanssi, syöttäminen, lääkkeiden antaminen jne alkaa taas.

Eipä ihme kun hoitoalalla on huutava pula sijaisista. Tiedän monta, jotka ei enää jaksaneet vaan vaihtoivat alaa. Nuoria tulee ja muutaman vuoden kuluttua he etsivät työtä tai opiskelupaikkaa muulta alalta, työn raskaus ja vastuullisuus yllättää. Kun teet virheen, olet vastuussa virheestä itse asiakkaalle, omaisille, työantajalle.. vaikka kiireessä ja kun muistettavana on se sata asiaa, voi virheitä sattua.

Voimia ja jaksamisia hoitajille.. varsinkin heille, jotka ovat ollet saikulla työuupumisen takia. Heitä on enemmän kuin arvaattekaan.

Ja mistä tuntee hoitajan, joka on ollut alalla 20-30 vuotta? Jos polvi tai selkä ei reistaa sen pahemman kerran, niin olkapää tarvitsee kortisonipiikkiä ja voimakasta särkylääkettä.

Ja ohje sinulle omainen. vanshuksilla on hoito-ja palvelusuunitelmat. Vaadi sinne lappu, että omaistasi ei saa sitoa, häntä on kävelytettävä esim.2x-viikossa (muina päivinä omaiset tai ystävät). Ja että psyykelääkkeitä ei saa antaa.
Mutta, allekirjoita se, että jos levottomuuden takia jotain sattuu vanhukselle tai jollekin muulle vanhukselle, olet allekirjoituksen avulla vastuussa. Koska ymmärrät varmaan sen, että aamuhoitojen aikana hoitajien on hoidettava kaikki vanhukset, eivät he voi juosta yhden vanhuksen perässä ja vahtia hänen tekemisiään.

Lue lisää

Et sitten sinäkään kertonut, minkä lain mukaan sidotaan. Toisaalta kerroit, että ainoa tapaamasi sidottu vanhus oli muutenkin liikuntakyvytön, joten sitomisella ei todellisuudessa rajoitettu hänen liikkumistaan samalla tavalla kuin liikuntakykyisiä sitomalla.

"Ja onpas sulla ruusuinen kuvitelma, että kun vanhusta kävelytetään päivittäin, niin joku päivä hän kävelee ihan itse. "

- Ei se ole kuvitelma vaan kokemus. Me kävimme päivittäin kävelyttämässä ja ihme tapahtui: tänään hän kävelee kuten ennenkin. Tosin samassa yhteydessä puututtiin myös lääkitykseen, jonka tarkoitus oli sama: saada pysymään hänet hiljaa paikallaan.

"Kuinkas siitä ihan itse kävelevästä vanhuksesta tulee vuodepotilas, joka kävelee vain avustettuna? "

- Erinomaisen helposti, kuten hoitohenkilökunta tietää. Esimerkki A: Annetaan niin runsaasti lääkettä, että tipahtaa alas. B: Jätetään joku helposti hoidettava vaiva (esim. virtsatietulehdus) hoitamatta, niin se on siinä. C: Jätetään täysin iman onnensa nojaan, johan siinä liikuntakyky katoaa, kun ei enää oma-aloitteisesti tule lähteneeksi liikkeelle, mikä on tietenkin henkilökunnan kannalta erittäin hyvä asia. Nämä kaikki keinot on käytetty todistettavasti siinä laitoksessa, jossa omaiseni on.

"Ihan kuin et antaisi tilaa ajatukselle, ihminen vanhenee, elimistö ja fyysinen kunto huononee ja sitten koittaa se elämänkaaren luonnollinen tapahtuma, kuolema. "

- Annan tilaa, mutta ei sitä merkitse, että se vanheneva ja sairas ihminen jätetään sängyn pohjalle. Kyllä hänen elämänsä pitäisi olla elämisen arvoista viimeiseen päivään asti, vaivoista huolimatta. Hän on paljon hyväntuulisempi ja "tässä maailmassa" nyt kun pystyy liikkumaan. Ei luonnolliseen elämänkaareen kuuluu pitkäaikaista sängyssä makaamimista. Sen on todenneet mm. hoitosuositusten antajat, joiden näkemyksen mukaan vuodepotilasaika pitäisi jäädä mahdollisimman lyhyeksi.

Voin muuten kertoa, että omaiseni osaston hoitajat ovat kovasti iloisia siitä, että en tunge sinne häntä kuntouttamaan vaan pysyttelen kotona tietokoneeni ääressä. En todellakaan suhtaudu mielenterveyspotilaisiin kuin he eivät olisi ihmisiä, mutta en minä ymmärrä, miksi esimerkiksi lehmiä ja koiria koskevia ulkoilumääräyksiä on olemassa, mutta niin vanhus kuin mielenterveyspotilas voi olla vuosia sänkyyn sidottuna. En minä ole sitä hoitotapaa keksinyt.

Hoitosuunnitelmasta vielä: eikö sen tekeminen kuuluu ensisijaisesti henkilökunnalle eikä omaisille? Jos se on vuosien hoidon jälkeen edelleen tekemättä, niin he saavat tyytyä siihen, mitä edunvalvojaksi nimetty omainen kirjallisesti ja suullisesti on ilmoittanut, myös vahingon vastuun osalta. Kyllä ne mainitsemasi vaatimukset sieltä ilmeisesti löytyvät, ja tuloksen olemme todenneet hyväksi. Vaikka hän jatkuvasti vanhenee ja sairauskin etenee, niin silti sekä fyysinen että psyykkinen kunto on nyt parempi kuin pitkään aikaan.

omainen kirjoitti:

Et sitten sinäkään kertonut, minkä lain mukaan sidotaan. Toisaalta kerroit, että ainoa tapaamasi sidottu vanhus oli muutenkin liikuntakyvytön, joten sitomisella ei todellisuudessa rajoitettu hänen liikkumistaan samalla tavalla kuin liikuntakykyisiä sitomalla.

"Ja onpas sulla ruusuinen kuvitelma, että kun vanhusta kävelytetään päivittäin, niin joku päivä hän kävelee ihan itse. "

- Ei se ole kuvitelma vaan kokemus. Me kävimme päivittäin kävelyttämässä ja ihme tapahtui: tänään hän kävelee kuten ennenkin. Tosin samassa yhteydessä puututtiin myös lääkitykseen, jonka tarkoitus oli sama: saada pysymään hänet hiljaa paikallaan.

"Kuinkas siitä ihan itse kävelevästä vanhuksesta tulee vuodepotilas, joka kävelee vain avustettuna? "

- Erinomaisen helposti, kuten hoitohenkilökunta tietää. Esimerkki A: Annetaan niin runsaasti lääkettä, että tipahtaa alas. B: Jätetään joku helposti hoidettava vaiva (esim. virtsatietulehdus) hoitamatta, niin se on siinä. C: Jätetään täysin iman onnensa nojaan, johan siinä liikuntakyky katoaa, kun ei enää oma-aloitteisesti tule lähteneeksi liikkeelle, mikä on tietenkin henkilökunnan kannalta erittäin hyvä asia. Nämä kaikki keinot on käytetty todistettavasti siinä laitoksessa, jossa omaiseni on.

"Ihan kuin et antaisi tilaa ajatukselle, ihminen vanhenee, elimistö ja fyysinen kunto huononee ja sitten koittaa se elämänkaaren luonnollinen tapahtuma, kuolema. "

- Annan tilaa, mutta ei sitä merkitse, että se vanheneva ja sairas ihminen jätetään sängyn pohjalle. Kyllä hänen elämänsä pitäisi olla elämisen arvoista viimeiseen päivään asti, vaivoista huolimatta. Hän on paljon hyväntuulisempi ja "tässä maailmassa" nyt kun pystyy liikkumaan. Ei luonnolliseen elämänkaareen kuuluu pitkäaikaista sängyssä makaamimista. Sen on todenneet mm. hoitosuositusten antajat, joiden näkemyksen mukaan vuodepotilasaika pitäisi jäädä mahdollisimman lyhyeksi.

Voin muuten kertoa, että omaiseni osaston hoitajat ovat kovasti iloisia siitä, että en tunge sinne häntä kuntouttamaan vaan pysyttelen kotona tietokoneeni ääressä. En todellakaan suhtaudu mielenterveyspotilaisiin kuin he eivät olisi ihmisiä, mutta en minä ymmärrä, miksi esimerkiksi lehmiä ja koiria koskevia ulkoilumääräyksiä on olemassa, mutta niin vanhus kuin mielenterveyspotilas voi olla vuosia sänkyyn sidottuna. En minä ole sitä hoitotapaa keksinyt.

Hoitosuunnitelmasta vielä: eikö sen tekeminen kuuluu ensisijaisesti henkilökunnalle eikä omaisille? Jos se on vuosien hoidon jälkeen edelleen tekemättä, niin he saavat tyytyä siihen, mitä edunvalvojaksi nimetty omainen kirjallisesti ja suullisesti on ilmoittanut, myös vahingon vastuun osalta. Kyllä ne mainitsemasi vaatimukset sieltä ilmeisesti löytyvät, ja tuloksen olemme todenneet hyväksi. Vaikka hän jatkuvasti vanhenee ja sairauskin etenee, niin silti sekä fyysinen että psyykkinen kunto on nyt parempi kuin pitkään aikaan.

Lue lisää

"- Ei se ole kuvitelma vaan kokemus. Me kävimme päivittäin kävelyttämässä ja ihme tapahtui: tänään hän kävelee kuten ennenkin. Tosin samassa yhteydessä puututtiin myös lääkitykseen, jonka tarkoitus oli sama: saada pysymään hänet hiljaa paikallaan."

Se, että äitisi kuntoutui, ei sano sitä, että kaikki vanhukset kuntoutuu, kun heitä alkaa vaan kävelyttämään ja ottaa lääkityksen pois.
Vanhuksilla on usein muitakin sairauksia, kuin esim. alzhaimer. sairaus, joka estää kävelemisen. Pahasti osteoporoottinen ei nivelrikkojen ja välilevyjen "lyyhistymisen" takia kuntoudu lääkkeiden pois ottamisella ja kävelyttämisellä.

mm. Als rappeuttaa lihaksiston, vaikka joka päivä taluttaisit vaikka sen 10 kertaa päivässä.

"Kuinkas siitä ihan itse kävelevästä vanhuksesta tulee vuodepotilas, joka kävelee vain avustettuna? "

Tuon pointin ymmärsit väärin. Esim. kotipalvelussa liikutetaan ja kävelytetään asiakasta. Siivoominen ja esim. ruuan laitto on ulkoistettu. Kotipalvelussa työ onkin vain yhdessä tekemistä ja terveyden valvomista. Asiakas on kotona niin kauan, kuin häntä voi avustaa yksi kodinhoitaja tai lähihoitaja. Mutta kun liikkuminen ei enää onnistu yhden avustamana, vanhus useimmiten joutuu laitokseen.. ellei palvelutaloon.

Kuinka siis vanhus, jota kävelytetään ja lääkintä pysyy samana, joutuu laitokseen? Eihän tervettä vanhusta laitokseen viedä.

Ja laitoksessa esim. sairaala tai terveyskeskus. Ei ole tarkoitus ottaa vastaan vanhuksia ja jättää heitä sinne makaamaan. Vaan tarkoitus on kuntouttaa jatkohoitopaikkaan.

Kun asiakas on huonossa kunnossa, on työn paljouden takia vaikeaa järjestää kävely kahden avustamana. Silloin omainen voi olla se aktiivinen osapuoli.. kävelyttää itse jonkun kanssa tai hankkia vapaaehtoinen kävelyttäjä.

"Annan tilaa, mutta ei sitä merkitse, että se vanheneva ja sairas ihminen jätetään sängyn pohjalle. Kyllä hänen elämänsä pitäisi olla elämisen arvoista viimeiseen päivään asti, vaivoista huolimatta. Hän on paljon hyväntuulisempi ja "tässä maailmassa" nyt kun pystyy liikkumaan. Ei luonnolliseen elämänkaareen kuuluu pitkäaikaista sängyssä makaamimista. Sen on todenneet mm. hoitosuositusten antajat, joiden näkemyksen mukaan vuodepotilasaika pitäisi jäädä mahdollisimman lyhyeksi."

Tottakai lyhyt vuodejakso on kaikille onni, laitoksille, vanhukselle, hoitajille ja omaiselle.
Mutta aina se ei vaan niin mene. Suljet pois monia sairauksia, jotka estävät asiakaan kuntouttamisen.
Huono sydän, huonot luut, nivelet, lihas rappeumat jne..
Kun sairaus vaatii, niin silloin se pitkä vuodejakso kuuluu sen vanhuksen elämänkaaren loppuun.

Ja eläimet ja ihmiset.. ei voi verrata edes leikillään. Huonokuntoinen eläinhän lopetetaan... ja liharotu kuolee jo nuorena.

Hoito-ja palvelusuunitelman tekeminen kuuluu etupäässä hoitajille, mutta myös omainen saa osallistua yhdessä hoitajien kanssa palvelusuunitelman tekemiseen. Kun yhteinen hoitolinja on löydetty, allekirjoittaa MOLEMMAT hoito-ja palvelusuunnitelman.
Sen lisäksi hoito-ja palvelusuunnitelma olisi päivitettävä tarpeen tullen, eli kun hoitolinja muuttuu asiakkaan voinnin myötä.

Hoito-ja palvelusuunnitelma ei saa puuttua. Onhan se koko hoidon yksi peruspilareista asiakkaan hoidossa. Hoito-ja palevelusuunnitelma palvelee oikein käytettynä eniten asiakasta, mutta myös hoitohenkilöstöä ja omaisia.

Kun vahinko sattuu, niin suulliset määräykset eivät ole mitään. Kukaan ei voi oikeudessa niitä todeksi sanoa. Ja kun oikeuteen vastapuolelle istuu valtava porukka hoitopuolen ihmisiä(sairaanhoitajat, perushoitajat, lääkärit),
niin eipä siellä omaisen sana juuri paina.

ruusuinen kuvitelma kirjoitti:

"- Ei se ole kuvitelma vaan kokemus. Me kävimme päivittäin kävelyttämässä ja ihme tapahtui: tänään hän kävelee kuten ennenkin. Tosin samassa yhteydessä puututtiin myös lääkitykseen, jonka tarkoitus oli sama: saada pysymään hänet hiljaa paikallaan."

Se, että äitisi kuntoutui, ei sano sitä, että kaikki vanhukset kuntoutuu, kun heitä alkaa vaan kävelyttämään ja ottaa lääkityksen pois.
Vanhuksilla on usein muitakin sairauksia, kuin esim. alzhaimer. sairaus, joka estää kävelemisen. Pahasti osteoporoottinen ei nivelrikkojen ja välilevyjen "lyyhistymisen" takia kuntoudu lääkkeiden pois ottamisella ja kävelyttämisellä.

mm. Als rappeuttaa lihaksiston, vaikka joka päivä taluttaisit vaikka sen 10 kertaa päivässä.

"Kuinkas siitä ihan itse kävelevästä vanhuksesta tulee vuodepotilas, joka kävelee vain avustettuna? "

Tuon pointin ymmärsit väärin. Esim. kotipalvelussa liikutetaan ja kävelytetään asiakasta. Siivoominen ja esim. ruuan laitto on ulkoistettu. Kotipalvelussa työ onkin vain yhdessä tekemistä ja terveyden valvomista. Asiakas on kotona niin kauan, kuin häntä voi avustaa yksi kodinhoitaja tai lähihoitaja. Mutta kun liikkuminen ei enää onnistu yhden avustamana, vanhus useimmiten joutuu laitokseen.. ellei palvelutaloon.

Kuinka siis vanhus, jota kävelytetään ja lääkintä pysyy samana, joutuu laitokseen? Eihän tervettä vanhusta laitokseen viedä.

Ja laitoksessa esim. sairaala tai terveyskeskus. Ei ole tarkoitus ottaa vastaan vanhuksia ja jättää heitä sinne makaamaan. Vaan tarkoitus on kuntouttaa jatkohoitopaikkaan.

Kun asiakas on huonossa kunnossa, on työn paljouden takia vaikeaa järjestää kävely kahden avustamana. Silloin omainen voi olla se aktiivinen osapuoli.. kävelyttää itse jonkun kanssa tai hankkia vapaaehtoinen kävelyttäjä.

"Annan tilaa, mutta ei sitä merkitse, että se vanheneva ja sairas ihminen jätetään sängyn pohjalle. Kyllä hänen elämänsä pitäisi olla elämisen arvoista viimeiseen päivään asti, vaivoista huolimatta. Hän on paljon hyväntuulisempi ja "tässä maailmassa" nyt kun pystyy liikkumaan. Ei luonnolliseen elämänkaareen kuuluu pitkäaikaista sängyssä makaamimista. Sen on todenneet mm. hoitosuositusten antajat, joiden näkemyksen mukaan vuodepotilasaika pitäisi jäädä mahdollisimman lyhyeksi."

Tottakai lyhyt vuodejakso on kaikille onni, laitoksille, vanhukselle, hoitajille ja omaiselle.
Mutta aina se ei vaan niin mene. Suljet pois monia sairauksia, jotka estävät asiakaan kuntouttamisen.
Huono sydän, huonot luut, nivelet, lihas rappeumat jne..
Kun sairaus vaatii, niin silloin se pitkä vuodejakso kuuluu sen vanhuksen elämänkaaren loppuun.

Ja eläimet ja ihmiset.. ei voi verrata edes leikillään. Huonokuntoinen eläinhän lopetetaan... ja liharotu kuolee jo nuorena.

Hoito-ja palvelusuunitelman tekeminen kuuluu etupäässä hoitajille, mutta myös omainen saa osallistua yhdessä hoitajien kanssa palvelusuunitelman tekemiseen. Kun yhteinen hoitolinja on löydetty, allekirjoittaa MOLEMMAT hoito-ja palvelusuunnitelman.
Sen lisäksi hoito-ja palvelusuunnitelma olisi päivitettävä tarpeen tullen, eli kun hoitolinja muuttuu asiakkaan voinnin myötä.

Hoito-ja palvelusuunnitelma ei saa puuttua. Onhan se koko hoidon yksi peruspilareista asiakkaan hoidossa. Hoito-ja palevelusuunnitelma palvelee oikein käytettynä eniten asiakasta, mutta myös hoitohenkilöstöä ja omaisia.

Kun vahinko sattuu, niin suulliset määräykset eivät ole mitään. Kukaan ei voi oikeudessa niitä todeksi sanoa. Ja kun oikeuteen vastapuolelle istuu valtava porukka hoitopuolen ihmisiä(sairaanhoitajat, perushoitajat, lääkärit),
niin eipä siellä omaisen sana juuri paina.

Lue lisää

"Kuinka siis vanhus, jota kävelytetään ja lääkintä pysyy samana, joutuu laitokseen? Eihän tervettä vanhusta laitokseen viedä."

Siksi joutuu laitokseen, että kotioloissa tulee jotain muutoksia, esimerkiksi se hoitava omainen sairastuu, kuolee, lähtee töihin tai opiskelemaan, perustaa oman perheen jne. Viimeksi mainitut koskevat lähinnä nuorempaa sukupolvea, mutta potilaan oman kunnon heikkeneminen ei todellakaan ole ainoa laitokseen joutumisen syy. Varsinkin demnetoitunut voi olla erinomaisessa fyysisessä kunnossa.

En tietenkään kuvittele, että kaikki kuntoutuvat. Kuvitteleeko henkilökunta, että kukaan ei kuntoudu? Sitten ei edes yritetä kuntouttaa ketään, kun ei siitä kuitenkaan kaikille ole hyötyä.


Mielellämme allekirjoittasimme sen hoitosuunnitelman, mutta meidän ammattitaito ei taida riittää sen laatimiseen, kun henkilkunta ei ole kiinnostunut asiasta.
Ps. Väärin arvattu, ei ollut äitini vaan ... enpä kerro.

omainen kirjoitti:

Tällä hetkellä tilanne on se, että omaisellani on vain yksi keskushermostoon vaikuttava lääke, eli se varsinainen "dementialääke" ja kaikki muut on hyödyttöminä lopetettu. Se vaati kyllä tiukkaa taistelua, mutta ihmeparantuminen on tapahtunut: hän on nyt yhtä hyvässä kunnossa kuin muutama vuosi sitten, vaikka kaiken aikaa meille on vakuutettu, että se sairaus etenee ja potilas menee huonommaksi. Kyllä käytöshäiriölääkkeet jossakin vaiheessa olivat tarpeen, mutta tilanne muuttuu ja sairaus todellakin etenee, siispä hän ei enää muista innostua kaikesta hassutuksesta entiseen tapaan eikä lääkettä sitten enää tarvita.

Nyt taistellaan tämän otsikon aiheesta, eli liikkumisesta. Jospa sinä nyt meille laittaisit tähän sen lain, asetuksen tai mikä se nyt onkin, jonka perusteella teillä on laillinen oikeus jättää potilas YKSIN sidottuna. Sillähän se asia meille tietämättömille kirkastuu eikä siitä enää tarvitse kinata. Eikä teidänkään tarvitse siellä miettiä, että kuka lähtee raastupaan, jos joku keksii tehdä rikosilmoituksen laittomasta sitomisesta.

Lue lisää

Meillä "sidotaan", siis turvaliiviä tai istuin- vyötä käyttäen sellaisissa tapauksissa että poti-
las ei ilman apua pysty kävelemään mutta ei muista itse sitä. Pyrimme istuttamaan potilaita ainakin kerran päivässä vaikka ns. G-tuolissa koska pelkästään vuoteessa oleminen vie äkkiä siihen että potilas pyörtyy herkemmin pystyasennoissa. G-tuolissahan on pöytä edessä ruokailua varten mutta jotkut kokevat senkin sitomisena. Varsinaiseen sitomiseen tarvitaan meillä lupa lääkäriltä sekä myös omaisilta. Ja se kirjataan ylös. Vaihtoehtona on että potilas saa liikkua osastolla mutta hän voi kaatua ja saada esim lonkkamurtuman. Toki laitamme tällaiselle potilaalle lonkkahousut mutta näppäränäppiset saavat nämä "koppurat" nopeasti riisuttua pois. Meillä on työvuorossa 2-3 hoitajaa päivisin/ 16-17 potilasta ylipaikat. Ja potilaat sairastavat hyvinkin erilaisia sairauksia. Joten vierihoitoa on mahdotonta antaa. Sitten kun vielä lisäksi tulevat omaisten kanssa keskustelut niin sitäpä sitten siinä on. Jotkin omaiset saattavat soittaa 2-3 x/päivä ja haluta keskustella, joskus aikaa menee ½.kin tuntia kerralla. Kaikki tämä on pois sieltä hoitamisesta. ja jos potilaalla on useampi lapsi/omainen ja kaikki soittavat samasta asiasta. Joskus työpäivän jälkeen tuntuu että pää paukkuu. Varsinkin kun on kuullut kaikki "kiitokset" haista pas...., huorit.... ja saanut päällensä pari räkäklimpit ja sopat. Ja tämä ihan tavallisella tk osastolla. P.s tervetuloa hoitotyöhön, en silti vaihtais muuhun.

omainen kirjoitti:

"Kuinka siis vanhus, jota kävelytetään ja lääkintä pysyy samana, joutuu laitokseen? Eihän tervettä vanhusta laitokseen viedä."

Siksi joutuu laitokseen, että kotioloissa tulee jotain muutoksia, esimerkiksi se hoitava omainen sairastuu, kuolee, lähtee töihin tai opiskelemaan, perustaa oman perheen jne. Viimeksi mainitut koskevat lähinnä nuorempaa sukupolvea, mutta potilaan oman kunnon heikkeneminen ei todellakaan ole ainoa laitokseen joutumisen syy. Varsinkin demnetoitunut voi olla erinomaisessa fyysisessä kunnossa.

En tietenkään kuvittele, että kaikki kuntoutuvat. Kuvitteleeko henkilökunta, että kukaan ei kuntoudu? Sitten ei edes yritetä kuntouttaa ketään, kun ei siitä kuitenkaan kaikille ole hyötyä.


Mielellämme allekirjoittasimme sen hoitosuunnitelman, mutta meidän ammattitaito ei taida riittää sen laatimiseen, kun henkilkunta ei ole kiinnostunut asiasta.
Ps. Väärin arvattu, ei ollut äitini vaan ... enpä kerro.

Lue lisää

Tuo sinun teksti että miksi vanhus joutuu laitokseen...

"mutta potilaan oman kunnon heikkeneminen ei todellakaan ole ainoa laitokseen joutumisen syy. Varsinkin demnetoitunut voi olla erinomaisessa fyysisessä kunnossa."

Miksi potilaan oman kunnon heikkeneminen ei voi olla ainut syy laitokseen joutumiselle? Monet pitkään elävät vanhukset menevät jossain vaiheessa siihen kuntoon ettei itse pääse edes vessaan, taikka sängystä ylös. Jos hoitajan tai omaisen pitää käydä vanhuksen luona yli 3 kertaa päivässä niin kyllähän se laitoshoito kannattaa. Entäs onko järkeä pitää dementoitunutta omassa kodissa lukkojen takana ettei hän karkaa pakkaseen, tai muuten pihalle yksin. Ei hän osaisi takas kotiin. Ajattele nyt dementoitunut vanhus yksin kotona, jos dementia pahastikkin vaivaa niin ei hän välttämättä osaa mennä vessaan kun tarvii, tai osaa juoda kun on jano. Laitoksessa kyllä vessaan viedään, kaikkia kykeneviä, ja juomaa ja ruokaa annetaan.

Ja henkilökunta ei muuten kuvittele ettei kukaan kuntoudu...

samky kirjoitti:

Meillä "sidotaan", siis turvaliiviä tai istuin- vyötä käyttäen sellaisissa tapauksissa että poti-
las ei ilman apua pysty kävelemään mutta ei muista itse sitä. Pyrimme istuttamaan potilaita ainakin kerran päivässä vaikka ns. G-tuolissa koska pelkästään vuoteessa oleminen vie äkkiä siihen että potilas pyörtyy herkemmin pystyasennoissa. G-tuolissahan on pöytä edessä ruokailua varten mutta jotkut kokevat senkin sitomisena. Varsinaiseen sitomiseen tarvitaan meillä lupa lääkäriltä sekä myös omaisilta. Ja se kirjataan ylös. Vaihtoehtona on että potilas saa liikkua osastolla mutta hän voi kaatua ja saada esim lonkkamurtuman. Toki laitamme tällaiselle potilaalle lonkkahousut mutta näppäränäppiset saavat nämä "koppurat" nopeasti riisuttua pois. Meillä on työvuorossa 2-3 hoitajaa päivisin/ 16-17 potilasta ylipaikat. Ja potilaat sairastavat hyvinkin erilaisia sairauksia. Joten vierihoitoa on mahdotonta antaa. Sitten kun vielä lisäksi tulevat omaisten kanssa keskustelut niin sitäpä sitten siinä on. Jotkin omaiset saattavat soittaa 2-3 x/päivä ja haluta keskustella, joskus aikaa menee ½.kin tuntia kerralla. Kaikki tämä on pois sieltä hoitamisesta. ja jos potilaalla on useampi lapsi/omainen ja kaikki soittavat samasta asiasta. Joskus työpäivän jälkeen tuntuu että pää paukkuu. Varsinkin kun on kuullut kaikki "kiitokset" haista pas...., huorit.... ja saanut päällensä pari räkäklimpit ja sopat. Ja tämä ihan tavallisella tk osastolla. P.s tervetuloa hoitotyöhön, en silti vaihtais muuhun.

Lue lisää

Miksi sinäkään et sitä säädöstä meille kerro, jonka perusteella te voitte jättää sidotun potilaan valvomatta? Joku muu potilas voi käydä hänen kimppuunsa tai hän voi vaikka kuristua siteisiin.

Ymmärrän hyvin, että omaisten puhelut ovat ongelma jos se sitoo hoitajan kansliaan, pois potilastyöstä. Ratkaisu löytyy lähempää kuin arvaatkaan: langattoman puhelimen voi ottaa mukaan ja jutella vaikka sen kyseessä olevan potilaan vieressä istuen. Tällaisia teknisiä ihmevehkeitä on jo joissakin laitoksissa käytössä ja on mukava kuulla, kun hoitaja sanoo, että "no minäpä menen nyt katsomaan" ja saman tien menee sen potilaan luo, ehkä jopa antaa puhelimen hänelle itselleen.

............ kirjoitti:

Tuo sinun teksti että miksi vanhus joutuu laitokseen...

"mutta potilaan oman kunnon heikkeneminen ei todellakaan ole ainoa laitokseen joutumisen syy. Varsinkin demnetoitunut voi olla erinomaisessa fyysisessä kunnossa."

Miksi potilaan oman kunnon heikkeneminen ei voi olla ainut syy laitokseen joutumiselle? Monet pitkään elävät vanhukset menevät jossain vaiheessa siihen kuntoon ettei itse pääse edes vessaan, taikka sängystä ylös. Jos hoitajan tai omaisen pitää käydä vanhuksen luona yli 3 kertaa päivässä niin kyllähän se laitoshoito kannattaa. Entäs onko järkeä pitää dementoitunutta omassa kodissa lukkojen takana ettei hän karkaa pakkaseen, tai muuten pihalle yksin. Ei hän osaisi takas kotiin. Ajattele nyt dementoitunut vanhus yksin kotona, jos dementia pahastikkin vaivaa niin ei hän välttämättä osaa mennä vessaan kun tarvii, tai osaa juoda kun on jano. Laitoksessa kyllä vessaan viedään, kaikkia kykeneviä, ja juomaa ja ruokaa annetaan.

Ja henkilökunta ei muuten kuvittele ettei kukaan kuntoudu...

Lue lisää

Tietenkin kunnon heikkeneminen voi useinkin olla ainoa syy, mutta ei AINA. Jos hoitavan omaisen elämäntilanteessa ei tulisi muutoksia, pahastikin dementoitunut voisi olla kotonaan hyvinkin pitkään tai hän päätyisi laitokseen vasta aivan viimeisiksi päiviksi.

Aivan ihana ajatus, että kaikkia kykeneviä vessassa käytetään. Mitä tarkoitusta varten on sitten vaippa sellaisella potilaalla, joka saattaa vaipasta huolimatta käydä pissalla vaikka keittiössä?

Langatonpuhelin kirjoitti:

Miksi sinäkään et sitä säädöstä meille kerro, jonka perusteella te voitte jättää sidotun potilaan valvomatta? Joku muu potilas voi käydä hänen kimppuunsa tai hän voi vaikka kuristua siteisiin.

Ymmärrän hyvin, että omaisten puhelut ovat ongelma jos se sitoo hoitajan kansliaan, pois potilastyöstä. Ratkaisu löytyy lähempää kuin arvaatkaan: langattoman puhelimen voi ottaa mukaan ja jutella vaikka sen kyseessä olevan potilaan vieressä istuen. Tällaisia teknisiä ihmevehkeitä on jo joissakin laitoksissa käytössä ja on mukava kuulla, kun hoitaja sanoo, että "no minäpä menen nyt katsomaan" ja saman tien menee sen potilaan luo, ehkä jopa antaa puhelimen hänelle itselleen.

Lue lisää

Kannettava/kännykkä on ja puhelin viedäänkin potilaalle jos omainen/soittaja niin haluaa ja pidämme puhelinta potilaan korvalla jos hän ei siihen itse kykene. mutta ajatteles jos puheluita tulee useampi, minkä verran aikaa siihen kuluu. että linja/linjat ovat varattu. Ei yhdelle osastolle voi olla montaa puhelinlin-jaa. Mutta meillä aika monella onkin oma puhelin jonka me käymme antamassa potilaalle tarvittaessa. Sidottuna olemisesta: Kerro miten istuinvyöhön voi hirttäytyä??? tai g-tuoliin. Lisäksi käymme katsomassa tällaisissä tapauksissa 15 min välein viimeistään mutta vierihoitoon ei riitä resursseja ja toisten intimiteetti suojan vuoksi emme voi kuljettaa mukanakaan hoitotoimissa. tämä myös estää puheluiden puhumisen toisen potilaan läsnä ollessa. Sitä paitsi jos olet suorittamassa hoitotoimenpidettä et voi siitä lähteä hyppäämään puhelun perässä muualle. Ja vakuutan niitä hoitotoimenpiteitä riittää. Mutta jos saataisiin puhelin ym. palveluun yksi henkilö lisää, niin ok. Olisitko valmis maksamaan veroja lisää? Verorahoillahan nämä palvelut kustannetaan. Vaatimuksia on aina mutta onko maksasija, vastaukseksi ei riitä johan minä maksan.

omainen kirjoitti:

Tietenkin kunnon heikkeneminen voi useinkin olla ainoa syy, mutta ei AINA. Jos hoitavan omaisen elämäntilanteessa ei tulisi muutoksia, pahastikin dementoitunut voisi olla kotonaan hyvinkin pitkään tai hän päätyisi laitokseen vasta aivan viimeisiksi päiviksi.

Aivan ihana ajatus, että kaikkia kykeneviä vessassa käytetään. Mitä tarkoitusta varten on sitten vaippa sellaisella potilaalla, joka saattaa vaipasta huolimatta käydä pissalla vaikka keittiössä?

Lue lisää

Kun sänky ja housut on vaihdettu useamman kerran kuiviin, kuin sen yhden kerran, niin silloin palaverissa keskustellaan vaippojen kokeilemisesta.
Joten johan tuo lapsikin ymmärtää, että vaipat ovat sitä varten ettei pissiä lirahda housuihin ja sänkyyn.
Vaikka pissiminen keittiöön onnistuu, ei se takaa, etteikö pyykkiä tulisi runsaasti ilman vaippaa.

Suomennos, vaipan tarkoitus on se, että vaatteet ja sänky pysyisi kuivana.

Housuvaipathan on erittäin käteviä. Vaipan nosto paikoilleen tapahtuu, kuin vetäisi alushousut jalkaan. Kun pissaaminen pönttöön onnistuu, asiakas saa housuvaipan vedettyä paikoilleen.
Mitä siitä, jos joskus pissi eksyy keittin lattialle =)

Virtsan karkailu on erittäin tavallista iäkkäillä naisilla. Ylösnoustessa, yskiessä tai vaikka vessaa etsiessä lirahtaa housuun herkästi pissaa.
Vaippa suojaa vaatteita kastumiselta.
Vaippa on sellaisillakin, jotka käy omatoimisesti vessassa itse kävellen, mutta virtsaa lirahtaa vaippaan vessaan kävelyn aikana tai esim. tuolista ylös noustessa.
Mutta sitähän varten ne tenat ja muut vaipat on.. housujen ja pedin turvana.

Langatonpuhelin kirjoitti:

Miksi sinäkään et sitä säädöstä meille kerro, jonka perusteella te voitte jättää sidotun potilaan valvomatta? Joku muu potilas voi käydä hänen kimppuunsa tai hän voi vaikka kuristua siteisiin.

Ymmärrän hyvin, että omaisten puhelut ovat ongelma jos se sitoo hoitajan kansliaan, pois potilastyöstä. Ratkaisu löytyy lähempää kuin arvaatkaan: langattoman puhelimen voi ottaa mukaan ja jutella vaikka sen kyseessä olevan potilaan vieressä istuen. Tällaisia teknisiä ihmevehkeitä on jo joissakin laitoksissa käytössä ja on mukava kuulla, kun hoitaja sanoo, että "no minäpä menen nyt katsomaan" ja saman tien menee sen potilaan luo, ehkä jopa antaa puhelimen hänelle itselleen.

Lue lisää

jatkan vielä.
Mitään lakia ei ole olemassa joka sallisi sitomisen. Mutta siksi me kysymmekin omaisilta sekä potilaalta( jos hän kykenee vastaamaan) luvan. Onko parempi sitten että potilas saa fyysisenvamman entisten lisäksi. Lonkkamurtuma ja siitä suureen leikkaukseen ja kenties sen jälkeen varaamatta väh. 6 vk-kenties 3 kk ja jos on osteoporoosia (todennäköisesti) kenties murtuma ei parane koskaan. Kaatuminen, portaissa putoaminen jne. Tavallisella osastolla ovia ei voi pitää lukossa.
Päällekäymisestä: ennemmin vaarassa päälle käymiseen on silloin kun potilas harhailee toisten huoneisiin jossa voi olla toisia samanlaisia. Joskus dementoitunut potilas on myös agressiivinen ja osaa lyödä tai potkaista tosi lujaa. Entä jos tämä harhailija menee toisen potilaan päälle vuoteeseen ja tämä toinen on osteoporoottinen, pieni puolustuskyvytön vanhus. Tai koska valitettavasti hoidossa on myös ns. "katkolaisia" jotka voivat käsittää tämän huoneeseen eksyvän vanhuksen joksikin muuksi. Usein nämä harhailijat myös penkovat toisten kaappeja ym. tavaroita ja ilman varasta- misen tarkoitusta, kuljettelevat niitä eri paikkoihin. Mikä olisi siis parasta? ja mitä olisivat ne vaihtoehdot?????
Jos kiellät sitomisen, tarkkan harkitussa tapauksessa, oletko valmis ottamaan vastuuta? Vai onko sitten hoitajien vika jos jotain tapahtuu?

samky kirjoitti:

jatkan vielä.
Mitään lakia ei ole olemassa joka sallisi sitomisen. Mutta siksi me kysymmekin omaisilta sekä potilaalta( jos hän kykenee vastaamaan) luvan. Onko parempi sitten että potilas saa fyysisenvamman entisten lisäksi. Lonkkamurtuma ja siitä suureen leikkaukseen ja kenties sen jälkeen varaamatta väh. 6 vk-kenties 3 kk ja jos on osteoporoosia (todennäköisesti) kenties murtuma ei parane koskaan. Kaatuminen, portaissa putoaminen jne. Tavallisella osastolla ovia ei voi pitää lukossa.
Päällekäymisestä: ennemmin vaarassa päälle käymiseen on silloin kun potilas harhailee toisten huoneisiin jossa voi olla toisia samanlaisia. Joskus dementoitunut potilas on myös agressiivinen ja osaa lyödä tai potkaista tosi lujaa. Entä jos tämä harhailija menee toisen potilaan päälle vuoteeseen ja tämä toinen on osteoporoottinen, pieni puolustuskyvytön vanhus. Tai koska valitettavasti hoidossa on myös ns. "katkolaisia" jotka voivat käsittää tämän huoneeseen eksyvän vanhuksen joksikin muuksi. Usein nämä harhailijat myös penkovat toisten kaappeja ym. tavaroita ja ilman varasta- misen tarkoitusta, kuljettelevat niitä eri paikkoihin. Mikä olisi siis parasta? ja mitä olisivat ne vaihtoehdot?????
Jos kiellät sitomisen, tarkkan harkitussa tapauksessa, oletko valmis ottamaan vastuuta? Vai onko sitten hoitajien vika jos jotain tapahtuu?

Lue lisää

Tietenkin otan vastuun, jos sitomista laittomasti en salli. Otatko sinä vastuun, jos joku siitä rikosilmoituksen tekee?
Vaihtoehtojakin on: ei levottoman ja harhailevan potilaan paikka ole sellaisella osastolla, jonka ovia ei voi lukita. Myös potilashuoneiden ovet pitää pystyä sulkemaan niin, että he eivät pääse häiritsemään toisiaan. Paloturvallisuuden vuoksi pitää auki olla, mutta: miksi ei tarvitse sen saman paloturvallisuuden vuoksi olla valmiiksi irti? Eikö hätätilanteessa ole helpompaa avata ovi kuin remmit?
Ja vielä puheluista: eihän sille osastolle voi tulla samaan aikaan kuin yksi puhelu, jos on vain yksi linja. Kaikista asioista ei suinkaan soiteta osastolle vaan sosiaalivirastoon, lääninhallitukseen jne.

no tietysti siksi kirjoitti:

Kun sänky ja housut on vaihdettu useamman kerran kuiviin, kuin sen yhden kerran, niin silloin palaverissa keskustellaan vaippojen kokeilemisesta.
Joten johan tuo lapsikin ymmärtää, että vaipat ovat sitä varten ettei pissiä lirahda housuihin ja sänkyyn.
Vaikka pissiminen keittiöön onnistuu, ei se takaa, etteikö pyykkiä tulisi runsaasti ilman vaippaa.

Suomennos, vaipan tarkoitus on se, että vaatteet ja sänky pysyisi kuivana.

Housuvaipathan on erittäin käteviä. Vaipan nosto paikoilleen tapahtuu, kuin vetäisi alushousut jalkaan. Kun pissaaminen pönttöön onnistuu, asiakas saa housuvaipan vedettyä paikoilleen.
Mitä siitä, jos joskus pissi eksyy keittin lattialle =)

Virtsan karkailu on erittäin tavallista iäkkäillä naisilla. Ylösnoustessa, yskiessä tai vaikka vessaa etsiessä lirahtaa housuun herkästi pissaa.
Vaippa suojaa vaatteita kastumiselta.
Vaippa on sellaisillakin, jotka käy omatoimisesti vessassa itse kävellen, mutta virtsaa lirahtaa vaippaan vessaan kävelyn aikana tai esim. tuolista ylös noustessa.
Mutta sitähän varten ne tenat ja muut vaipat on.. housujen ja pedin turvana.

Lue lisää

Jos sitä virtsaa menee lattialle niin kyllä bakteerit leviää! Ihan kuin sairaalabakteereja ei olisi muutenkin jo tarpeeksi. Onhan laitoksissa hyvät desinfiontiaineet, mutta todella epähygieenistä se kuitenkin on.

hyi! kirjoitti:

Jos sitä virtsaa menee lattialle niin kyllä bakteerit leviää! Ihan kuin sairaalabakteereja ei olisi muutenkin jo tarpeeksi. Onhan laitoksissa hyvät desinfiontiaineet, mutta todella epähygieenistä se kuitenkin on.

Lue lisää

No ei ne mummot kyllä sairaalassa pääse keittiöön pissaamaan, eikä ylipäätään edes keittiöön. Joten ei ne sairaalabakteereja levitä.

ei pääse keittiöön kirjoitti:

No ei ne mummot kyllä sairaalassa pääse keittiöön pissaamaan, eikä ylipäätään edes keittiöön. Joten ei ne sairaalabakteereja levitä.

Kyllähän ne vanhukset kulkee meillä vanhainkodissa ainakin ihan vapaasti. Ruuat tulee alakerran keittiöltä mutta osaston keittiössä tehdään leipiä ja jaetaan ruoka. Ja osastolla ne vanhukset kyllä kulkevat ympäriinsä, joilla vielä jalat pelaa. Jos vanhus pissailisi ympäriinsä eikä ymmärtäisi sitä vessan tarkoitusta niin kyllä hänelle pitäisi laittaa sellainen haalaripuku ettei voi itse riisua ja vaippa, jos ei osaa kertoa milloin vessaan haluaa. Mutta kyllähän hoitajat häntä vessassa käyttäisivät kuitenkin...

.......... kirjoitti:

Kyllähän ne vanhukset kulkee meillä vanhainkodissa ainakin ihan vapaasti. Ruuat tulee alakerran keittiöltä mutta osaston keittiössä tehdään leipiä ja jaetaan ruoka. Ja osastolla ne vanhukset kyllä kulkevat ympäriinsä, joilla vielä jalat pelaa. Jos vanhus pissailisi ympäriinsä eikä ymmärtäisi sitä vessan tarkoitusta niin kyllä hänelle pitäisi laittaa sellainen haalaripuku ettei voi itse riisua ja vaippa, jos ei osaa kertoa milloin vessaan haluaa. Mutta kyllähän hoitajat häntä vessassa käyttäisivät kuitenkin...

Lue lisää

Totta, mutta tietääkseni sairaalabakteereja ei pienkodeissa ole vilissyt =)

totta turiset kirjoitti:

Totta, mutta tietääkseni sairaalabakteereja ei pienkodeissa ole vilissyt =)

Ei vilise bakteereja, vaikka siellä on niitä lattialle pissaajia ja haalari kielletty.

Mikä selitys sille sitten on, että vaippaa käytetään, vaikka se on lähes poikkeuksetta kuiva? Haalaria ei tarvita jos henkilökunta käyttää vessassa yhtä ahkerasti kuin kuivaksi opettelevaa lasta. Vahinkoja nyt saattaa sattua itse kullekin. Jospa niillä hoitajilla on itselläänkin tenat tai vähintään pikkuhousunsuojat jokapäiväisessä käytössä. Eihän sillointule edes ajatelleeksi, että joku on ilman ikänsä pärjännyt.

........... kirjoitti:

Ei vilise bakteereja, vaikka siellä on niitä lattialle pissaajia ja haalari kielletty.

Mikä selitys sille sitten on, että vaippaa käytetään, vaikka se on lähes poikkeuksetta kuiva? Haalaria ei tarvita jos henkilökunta käyttää vessassa yhtä ahkerasti kuin kuivaksi opettelevaa lasta. Vahinkoja nyt saattaa sattua itse kullekin. Jospa niillä hoitajilla on itselläänkin tenat tai vähintään pikkuhousunsuojat jokapäiväisessä käytössä. Eihän sillointule edes ajatelleeksi, että joku on ilman ikänsä pärjännyt.

Lue lisää

Siinä vanhainkodissa jossa itse olen töissä on ainakin MRSA, ESBL ja VRE bakteereja. Ja eikös se ESBL juuri virtsassa ja ulosteessa kasva? Sitä ainakin on siellä osastolla jossa on käveleviä vanhuksia.