Mauritius-raportti

Takana pari viikkoa Mauritiuksella (Legends-resort saaren pohjoisosassa Grand Gaubessa). Tässä sitten on hieman subjektiivisia näkemyksiä lomasta ja mielipiteitä saaresta.

Vältä ”resort-kuolemaa”. Vältä ”all inclusive” (ja ehkä myös ”half-board”- ratkaisuja). Älä siis jää himmentymään resortiin. Palvelut ovat yleensä ylettömän kalliita, eivätkä ne tarjoa mitään erikoista verrattuna resortien ulkopuolella oleviin ravintoloihin, baareihin ja muihin palveluja tarjoaviin yrityksiin. Päinvastoin. Legendsissä saat vaivatta kulumaan parissa viikossa 1000 euroa veteen, kaljaan, viiniin, rantajuomiin ja aperitiiveihin, ja takuulla et hommaa itsellesi kaatokännejä sillä summalla. Jos syöt resortin ”à la carte” ravintoloissa varaudu maksamaan iltaisin vähintään 50 euroa per henkilö per ateria ja 30 euroa päivällä lounasravintoloissa. ”Half-boardin” illallisbuffetit ovat ihan ok, vaikkakin tarjoavat illasta toiseen samaa ruokaa eri paketissa. Punaiset pöytälinaat ja – voilà – siinä kiinalainen buffetti. Turbaani tarjoilijapojan päähän ja – voilà – siinä intialainen buffetti. Olen siis sitä mieltä, että on paljon mukavampaa ja vaihtelevampaa syödä resortin ulkopuolella. Lisäksi suurin miinus resortien kohdalla on se, että hyvin harvoilla resorteilla on hyvät rannat. Yleensä rannat ovat keinotekoisia ja hiekkakin on tuotu kuorma-autoilla, jostakin muualta. On tietysti Tousserokin kaltaisia hotelleja, joilla on uskomattomia rantoja, mutta yleensä tuntuu siltä, että parhaat rannat – onneksi – ovat Public Beacheja eli kaikille avoimia.

Vuokraa auto. Auton vuokraaminen on edullista, liikennekulttuuri on ihan ok, kunhan muistaa, että pientareet puuttuvat (ja usein tienreunat ovat tosi jyrkkiä), tiet ovat kapeita, bussit leveitä ja lapsia (ja koiria) tosi paljon asutuskeskuksissa. Tärkeintä on muistaa, että liikenne on oikeanpuoleinen eli brittiläistyyppinen. Siihen tottuu aika nopeasti, vaikkakin tilanteissa, jossa toimii vaistonvaraisesti voi huomata että on yht’äkkiä väärällä kaistalla. Saari on juuri sopivan kokoinen, että sen saa viidessä päivässä kiirehtimättä ajettu kokonaan läpi. Hyvä asia on myös se, että saarta halkaisee ”moottoritie”, jota pitkin saa ajettu saaren etelästä pohjoiseen (ja toisinpäin tietysti) noin tunnissa. Ruuhkia on pelkästään Port Louisen kohdalla.

Auton vuokrattuaan kannattaa ajella saaren rantoja pitkin ja pysähtyä Public Beach:eillä. Niiltä hyvin usein löytyvät vessat ja suihkut. Ihmisiä on rannoilla ainoastaan sunnuntaisin, muina päivinä rannat ovat melko autioina. Sunnuntaisin meno on tosi rentoa ja mukavaa. On kiva seurata paikallisten rantaelämää, joka on yleensä syömistä, löhöilyä ja kalastamista koko perheen voimin.

Saarelta löytyy paljon pieniä siistejä turisteille tarkoitettuja ravintoloita. Curryt (kana, kala, mustekala, katkarapu jne.) riisillä ovat tosi hyviä ja alkuruoaksi vaikka rapukeittoa. Tuorekala on myös tosi hyvää ja sitä saa vaikka grillattuna. Juomaksi paikallista kaljaa (Phoenix on ihan ok, kuten saman valmistajan Blue Marlin – hieman vahvempaa kuin Phoenix). Päätteeksi kannattaa ottaa rommia (Green Island) tai Spiced rommia (Green Island Gold Spiced). Viimeksi mainittu on rommipohjainen likööri. Viinit ovat kalliita (siis suomalaishintaisia). Mielestäni kannattaa juoda Etelä – Afrikkalaisia viinejä, jotka jotenkin sopivat hyvin ruokaan ja ympäristöön. Eurooppalaiset viinit ovat jotenkin latteita trooppisessa ympäristössä. En oikein osaa selittää tätä pointtia.

Paikalliset puhuvat kaikki englantia ja ranskaa, joten kommunikointi ongelmia ei todellakaan synny. Lisäksi ihmiset suhtautuvat avoimen ystävällisesti turisteihin, joten asennepuoli on ihan ok. He ymmärtävät eurooppalaista mentaliteettia ja ovat tottuneita turisteihin ja heidän kummallisiin käyttäytymistapoihin. Ehkä termi ”paikalliset” on hieman harhaanjohtava, koska saari oli asumaton ennen eurooppalaisten tuloa. Ensin siis tulivat eurooppalaiset, sitten mustat orjat Afrikasta ja lopuksi Aasiasta intialaiset ja kiinalaiset.

Mauritius vaikutti kaiken puolin turvalliselta paikalta. Itse olen asunut ja käynyt ulkomailla paikoissa, joissa esiintyy rikollisuutta, ja minusta Mauritius vaikutti tosiaan todellakin turvalliselta paikalta. Liikuin avoautolla yöllä eri paikoissa, eikä tuntunut ollenkaan turvattomalta. Hereillä tietysti on aina syytä pysyä.

Kännykät toimivat oikeastaan kaikkialla.

Luottokortteja hyväksytään myös resortien ulkopuolella. Suurimmilta paikkakunnilta löytyvät pankkiautomaatteja, jotka hyväksyvät Visat, Masterit, Amexit ja Dinersit. Muita en kokeilut.

Kaupustelijoita on melko vähän ja ne ymmärtävät kun kerran sanoo EI kiitos. He eivät ole tosiaan ongelma, ihan vaikka verrattuna eurooppalaisiin paikkoihin. Usein kaupustelijoiden kanssa voi myös hieman jutella ja kysyä joitakin vihjeitä vaikka ravintoloista. On sanottava, että olen kuullut myös toisenlaisia kommentteja asiasta.

Saaren pohjois-osa on ehkä eniten turistialuetta. Grand Bay on perusturistikylä. Mielestäni meno on hieman passé. Parhaat ajat on siis eletty. Ja meno on melko rauhallista. Grand Baysta löytyy tosi valtava marketti, joka hakkaa mennen tullen meidän k:t ja s:t ja josta saat kaiken mitä lomalla tarvitset (ja onnistut trokaamaan resortin sisälle). Grand Gaube on täysin kuollut kylä, joten jos olet Legends resortissa, ei kyllä kannata odottaa Grand Gaubelta mitään. Goodlands-niminen kaupunki löytyy noin 5 kilsaa rannikoilta ja vaikutti melko vilkkaalta intialaiskaupungilta. Paljon pikkukauppoja ja muutama isompikin. Cap Mahlereux on tosi pieni kylä merenrannalla. Ihastuttava kirkko ja pieni siisti hyvä ravintola, josta merinäköala. Hieno paikka. Kannattaa olla paikalla Cap Mahlereuxissa, joskus kello 14-17 kun kalastajaveneet palaavat ja ihmiset ja ravintoloitsijat käyvät ostamassa kalaa. Idyllinen paikka.

Itärannikko. Kannatta ehdottomasti käydä upeilla Belle Maren ja Palmarin rannoilla. Rannoilta löytyvät suihkut ja vessat. Ile aux Cerfs on tosi upea paratiisisaari, jonne kannattaa mennä päiväretkelle, vaikka pari kertaa. Itärannikko kannattaa ajaa ihan etelään asti. Rantatiellä löytyy pieniä upeita kalastajakyliä, jossa elämäntyyli ja rytmi ovat samanlaisia, kuin Italiassa, Espanjassa tai Kreikassa 50 vuotta sitten.

Etelärannikko on myös täynnä samanlaisia kalastajakyliä. Rannat ovat upeita mutta tuulisia. Aallot ovat melko suuria ja virtaukset voimakkaita, joten kaikilla rannoilla on varoituksia. Maisemallisesti kuitenkin upeita paikkoja… ja sitten La Morne. Hienot hiekkarannat ja käsittämättömän hieno tie, joka lähestyy idästä rannikkoa pitkin La Mornen aluetta. Tie on juuri sellaista ”automainostyylistä”… tosi hienoa.

Länsirannikolta löytyy Flic Flac, joka on varsinainen turistikeskus. Paljon pieniä ravintoloita. Todennäköisesti parempi paikka kuin Grand Baie turistien kannalta, jos etsii sitä rantaelämää. Trou aux Biches on länsirannikolla pohjoisessa. Kiva ranta, sekin jossa viikonloppuna on paljon paikallisia. Hieno auringonlasku.

Port Louis. Saaren pääkaupunki. Paljoin pikkukauppoja ja perusglobaalitjutut Maccarista KFC:n. Ihan hyvät perusravintolat ostokeskuksella, joka sijaitsee Waterfrontilla.

Saaren turisteille tarkoitetut nähtävyydet ovat melko ”keinotekoisia”, joten niihin ei kannata kuluttaa paljon aikaa. Saarella on paljon muita hienoja aitoja paikkoja.

Meriretket, purjehdukset, kalastusretket jne. ovat suositeltavia. Saari on hieno myös mereltä, joten kannattaa käydä merellä.

Mauritius ei ole trooppinen paratiisisaari, vaan aito asuttu saari, jossa on rantoja, jotka ovat paratiisimaisia. Mauritiuksella asuu paljon ihmisiä pinta-alaa nähden. Tätä asiaa kannattaa pitää mielessä. Väestöstä pääosa on intialaisperäistä, joten monissa paikoissa syntyy vaikutelma, että kenties ollaan Intiassa. Mauritiuksen alkuperäinen luonto on eurooppalaisten tuhoama ja sen tilalle on laitettu pystyyn valtavia sokeriviljelmiä. Saaren keskiosat muistuttavat tosi paljon esim. Barbadosta, jossa myös viljellään sokeria. Rantateitä taas kun ajaa, syntyy välillä hyvin hämmentävä olo, koska monet paikat ovat maisemallisesti hyvin välimerellisiä (esim. tulee mieleen Sardiinia). Ilmasto on tosi miellyttävä ja merivesi uskomattoman lämmin. Palvelutaso on eurooppalaista tasoa. Kurjuutta ei oikeastaan esiinny missään ja ihmiset ovat puhtaita ja siistejä. Poikkeuksia tietysti on, mutta voi sanoa, että keskivertomauritiuslainen on siistimpi kuin keskivertoturisti.

Paikka on siis hieno ja siellä kannattaa mielestäni käydä. Toki en usko, että menen sinne uudestaan, mikä taas johtuu siitä, että Mauritiuksella olisi kiva olla kuukausi omassa villassa meren rannalla, autolla ja kavereilla. Toisaalta sellaiseen on sitten monia muita paikkavaihtoehtoja. Itse pidin paikasta. Mieluimmin Mauritiukselle kuin tietyille Karibianmeren saarille. Mauritius on vaihtoehto Karibian ”eurooppalaisille” saarille (esim. Martinique tai Barbados) tai Malesian Langwakille. Mauritius on paljon tasokkaampi kuin Margarita tai Dominikaaninen tasavalta.