Miksi en löydä ketään josta välittäisi ja rakastasi ja samoin joka pitäisi minua hellästi ja välittäisi, olisi joku joka arvostaisi ja ymmärtäisi minua...edes jotenkin...kaikki ihmiset jotka olen tavannut niin ovat vain loppujen lopuksi hyljänneet ja jättäneet yksin, eikä minulla ole ketään enää tässä maailmassa, olen vain yksin...*nyyh*
Olen jo kohta 17 vuotias poika, en jaksa kauaa tätä yksinäisyyttä, helpotus olisi vain kuolla pois....ja sen varmaan toteutan kohta....
*kyynel*
Olen jo kohta 17 vuotias poika, en jaksa kauaa tätä yksinäisyyttä, helpotus olisi vain kuolla pois....ja sen varmaan toteutan kohta....
*kyynel*
Vastaukset 7
Vanhimmat
Älä hyvä ihminen edes ajattele mitään lopullista. Olet niin nuori, vuosia edessäpäin ja kyllä se oikea (tai vähemmän väärä) vielä kohdalle tulee. Minäkin tapasin "oikean" vasta melkein kolmikymppisenä!!! Ja sitä ennen liudan niitä vääriä... Odottele rauhassa, sitä ei etsimällä löydy vaan se jostain tupsahtaa, kun aika on!!! Aurinkoista kevättä ja tsemppiä!!!
lueppas tost muutama edellist viestiä jossa käy kans toi haensääliäauttakaamuataitapanitteni-kaava. sulla sentään asiat sen verran hyvin et sul on jotain suhdetta (?) ollu? oot vast 16 vuotias! naski viel. mä oon 18, oon ihan normaalin näkönen, hyväkroppanen jätkä joka jostain syyst kelpaa vaan kaveriks kaikille naisille. mut emmä valita. kyl se joku joskus ilmaantuu. luonto hoitaa kyllä asiansa.
osittain samaa mieltä ja sit taas ei, vaikka itselläni pari vuotta enemmän onkin jo maapallon tallausta takanapäin. Ei sun silti kannata antaa periksi. Sen kun vain olet niin mäkin teen. Radio on ihan kiva kaveri. Ja sitäpaitsi Suomi on metsiä täynnä, joten sieltä jostain löytyy sulle mukava peikkotyttö:)
Vastasin äsken tuohon toiseen viestiisi, vastaan vielä tähän. Et ole ainut jolla on tuollainen olo. Itselläni tulee kaipauksen märät jäljet silmiini joka ainut ilta, joskus myös aamuisin ja päivisin. Tiedän ettei tunteilu hyödytä, mutta ainakin se helpottaa. Joka päivä kirjoitan paperille ajatuksia siitä, miten elämä muuttuisi jos olisi joku josta pitää kiinni, joku josta välittää, jota voisi rakastaa, ja joka vastaisi tunteisiin.
Ei ole löytynyt sellaista joka tosissaan arvostaisi rakkautta enemmän kuin itse elämää, ei ole löytynyt sellaista jonka mielestä tunteet ovat pyhä asia. Ihmiset ovat nykyään liian pinnallisia, ja syvällisemmät jää jalkoihin, niin se vaan menee. Mutta muuta emme voi, kun odottaa. Istua, itkeä, odottaa. Rakkaus on odottamisen arvoista. Mitä kaikkea sitä tekisikään saadakseen edes yhden pienen kosketuksen... :-/ jatkakaamme odotusta.
- tyttö, 15v -
hyvä..Mailaa minulle [email protected]
Haluan auttaa, ja saada sut uskomaan rakkauteen..
'Mailaa..Itsemurha ei ole ratkaisu..Mailaa!*halaA*
kyl sä sen viel löydät..:) tääl on monta tyttöä ketkä on yksinäisiä eikä oo ketään...älä vaivu epätoivoon :) kuoleminen EI TOD oo ratkaisu mihinkään..etkä varmasti oo ainut kellä tää ongelma on...oon melkeen kohtalontoverisi :)
Eikö elämässä ole muuta kun joku kuppanen ämmä?! Suksi suolle.