Miehen pojat olivat tänä vkl luonamme.Toinen pojista melkein 18v oli ollut viime kuussa ulkomailla koululuokkansa kanssa.Isä antoi rahaa tähän kuitenkin 200€..eli vähän enemmän kuin matka näin koulusta mennen maksoi.Meillä poika loihe lausumaan että vielä olisi matka tässä kuussa etelään, jonne isä antoi myös rahaa sen 200€..
Isä on poikain pankkiiri joka rahoittaa kaiken mitä älytä pyytää,eli äidin ei tarvitse maksaa mitään...ja varmaan näitä poikia isälleen on senvuoksi syytämässäkin?..vaikka välimatkaa on 200km, joten se tulee sitenkin kalliiksi.
Sanoin sitten pojalle ,kun luulin isänsä jutelleen pojilleen(hänen piti puhua näille) kesälomasta, että me menemme kahdestaan Espanjaan 3 viikoksi.Missään ei olla kahdestaan oltu sitten 4:n vuoteen...Tähän tämä vanhin poika äkseerasi, että hän tulee kans!
Mun paloi käämit täysin, mutta hillitsin itseni.Poika vaan jatkaa, et aina te olette kahdestaan menossa.
Kun miehen pojat 16v--> kohta 17v, ja tämä vuotta vanhempi ovat meillä ei mies lähde mihinkään.Pojat tulevat meille vaikka on sovittu et kun mulla on 1 vapaavkl kk:ssa niin silloin ei tulla, niin nämä tulevat kuitenkin.
Alkaa olla tämä ns. parisuhde jo täysin hakoteillä, kun näinä vkl voitais mennä johonkin kahdestaan, tai tehdä jotain kun mulla on vapaata, mutta nämä änkeävät meille silloinkin,(joten hotelli on silloinkin pystyssä) ja muina vkl:na olen töissä pe-la-su.
Eli meillä alkaa olla miehen kanssa jutut vähissä.Viikolla ei pahemmin nähdä, kun minä lähden(on nelivuorotyö) niin mies tulee, ettei kannata sanoa, et olkaa viikolla yhdessä.
Onko ihan normaalia että jo miltei aikuiset "kakarat" änkeävät joka paikkaan vanhempien mukana.Itsellä lapset jo aikuisia mutteivat he ole mihinkään mukaani lähteneet senjälkeen kun 15v olivat täyttäneet, joskus täytyi oikein pakottaa.
Tuntuu siltä että nämä "lapsukaiset" ovat ottaneet oikein roolikseen suhteemme kariutumisen joka nyt onkin vain senttien päässä.Ja se, ettei mies koskaan sano näille että me haluamme olla välillä kahdestaan vaan minun on se pakko sanoa.Miehelle on siis nämä lapset tärkeämmät kuin minä, eli saa ilmeisesti? mies lähteä vaikka sitä en halua, mutta oman mielenrauhani vuoksi niin kait on paras....
Isä on poikain pankkiiri joka rahoittaa kaiken mitä älytä pyytää,eli äidin ei tarvitse maksaa mitään...ja varmaan näitä poikia isälleen on senvuoksi syytämässäkin?..vaikka välimatkaa on 200km, joten se tulee sitenkin kalliiksi.
Sanoin sitten pojalle ,kun luulin isänsä jutelleen pojilleen(hänen piti puhua näille) kesälomasta, että me menemme kahdestaan Espanjaan 3 viikoksi.Missään ei olla kahdestaan oltu sitten 4:n vuoteen...Tähän tämä vanhin poika äkseerasi, että hän tulee kans!
Mun paloi käämit täysin, mutta hillitsin itseni.Poika vaan jatkaa, et aina te olette kahdestaan menossa.
Kun miehen pojat 16v--> kohta 17v, ja tämä vuotta vanhempi ovat meillä ei mies lähde mihinkään.Pojat tulevat meille vaikka on sovittu et kun mulla on 1 vapaavkl kk:ssa niin silloin ei tulla, niin nämä tulevat kuitenkin.
Alkaa olla tämä ns. parisuhde jo täysin hakoteillä, kun näinä vkl voitais mennä johonkin kahdestaan, tai tehdä jotain kun mulla on vapaata, mutta nämä änkeävät meille silloinkin,(joten hotelli on silloinkin pystyssä) ja muina vkl:na olen töissä pe-la-su.
Eli meillä alkaa olla miehen kanssa jutut vähissä.Viikolla ei pahemmin nähdä, kun minä lähden(on nelivuorotyö) niin mies tulee, ettei kannata sanoa, et olkaa viikolla yhdessä.
Onko ihan normaalia että jo miltei aikuiset "kakarat" änkeävät joka paikkaan vanhempien mukana.Itsellä lapset jo aikuisia mutteivat he ole mihinkään mukaani lähteneet senjälkeen kun 15v olivat täyttäneet, joskus täytyi oikein pakottaa.
Tuntuu siltä että nämä "lapsukaiset" ovat ottaneet oikein roolikseen suhteemme kariutumisen joka nyt onkin vain senttien päässä.Ja se, ettei mies koskaan sano näille että me haluamme olla välillä kahdestaan vaan minun on se pakko sanoa.Miehelle on siis nämä lapset tärkeämmät kuin minä, eli saa ilmeisesti? mies lähteä vaikka sitä en halua, mutta oman mielenrauhani vuoksi niin kait on paras....
Vastaukset 15
Vanhimmat
Enpä ihmettele, että miehesi KAKARAT haluavat suhteenne kariutuvan, heh.. sun lelliLAPSET oikein pullamössö lapset kun on enkeleitä.. niinpä niin
Taisi olla taas sulta provo juttu! Heh...
Älä takerru epäolennaiseen....Lue teksin sisältö, niin voit yllättyä jos ymmärrystä riittää?
Noin isot kaverit pärjäävät hyvin jo itsekseen "kotona" ja te voitte mennä minne haluatte. En ymmärrä lainkaan miten pari teiniä sen voisi estää??
Miksi teidän pitää olla kahdestaan? Saattehan olla viikolla yhdessä.
Miten niin saadaan olla kahdestaan viikolla? Minä tulen ulko-ovella vastaan töistä tullessa ja mies lähtee töihin. taitaa ollsa se n. 5min/ per päivä.Muuten ollaan puhelinsuhteessa.
Jos jompikumpi pojista ei tykkää että menemme (Outoa?)johonkin, niin isälle tulee paha mieli niin sitten me emme mene......
Tietävät mistä narusta vetää.....Minun ei niin ole väliä!
että mollaat miehen lapsia täällä. Ja siinä sivussa ehdit negatiivista sanoa poikien äidistäkin, mutta et miehestäsi. miksi näin?
Miehen kanssa tästä ollaan juteltu, mutta tulos = -0. Ex-rvasta senverran että kun rahaa tarvitsee tulevat nuoret ensiksi aina isältään kysymään. Jos eivät saa niin x-rva soittelee exmiehelleen......ja rahahanat aukeaa.kokemus on opettanut, että se "mollaamisesta", jos se nyt sitä on, totesin vain.
Enkä mä poikia mitään mollaa, ihmettelen vain eikö tuon ikäisillä ole kesällä muuta tekemistä kun olla vanhempien kanssa...Haloo, esim. kaverit joiden kanssa mennä, tyttöystävät..festarit..??
Jo otsikko kertoi, mikä on villakoiran ydin?!
lapsensa itse kasvattanut! Jos he ovat itse kasvattaneet lapset siihen että rahaa saa, niin turha sitä on sitten sun ihmetellä et miks asiat näin on. Joillekkin vanhemmat ovat tärkeempiä kun hummailu kavereitten kanssa kokoajan.
Niinpä niin, sen olen huomannut että kasvatuseroja on....
Jos suhde noista "lapsukaisista" kariutuu niin sitten ihan oikein. Tekevät teille palveluksen. Näkeväthän he ettei siinä mitään rakkautta ole. Jos mies ei niitä matkoja tarvitse niin mene yksin tai lastesi kanssa. Kuluttakoon mies rahansa mihinkä lystää. Hän ei sinua niin arvokkaana ilmeisesti koe että ohittaisi lastensa tarpeet.
Mullakin on koko ajan miehen lapsi meillä, siis asuu pysyvästi.
Joten jos oma lapseni on exällä, joudun joka ikinen vkl silti huolehtimaan mieheni kanssa tästä hänen alaikäisestä lapsestaan. Lapsen äiti ei tapaa lastaan kuin pari kertaa vuodessa.
Mitään apuvoimia tai hoitopaikkoja ei ole meillä käytettävissä. Olen pyrkinyt hyväksymään tämän tilanteen, mutta joskus haluaisi vapaata kokonaan tästä "sijaisvanhemmuudesta". Mutta uusperheisiin liittyy aina nämä lapsiongelmat, sillä ihminen rakastaa vain omia lapsiaan ja toisen lapsia ei jaksa rakastaa, mutta täytyy silti antaa perus ruoka- ja hygieniahuolto.
Tilanne on toinen, mikäli lapsi tulee jo aivan pienenä uusperheen jäseneksi, jolloin tunneside lapseen muodostuu vahvaksi.
Jos isompi lapsi tulee uutena perheeseen, niin vaikeuksia on enemmän tai vähemmän. Silti, jos on saanut hyvän miehen, joutuu kärsimään paljon asioita, mikäli haluaa pitää miehen. Toinen vaihtoehto on lähteä pyydystämään vielä ehompaa ukkoa, sellaista jolla ei ehkä olisi lapsia...mutta olisiko sitten muita ongelmia?
Pärjäilkää kaikki uusperheet! Voimia auringosta vaikkapa.
ap sillä meilläkin on miehen etäpoika joka vkoloppu, ja näin ollen ei ole vuosiin ollut mahista juurikaan suunnitella yhteistä vkoloppuu, tai reissuu!! viimeksi kun veimme pojan hoitoon täällä, saimme kuulla semmosen ryöpytyksen exältä,että kehtaimmekin, luun sai exäkin,kun sai sanoimme takasin että hänellehän ei passaa ikinä vkoloppuisin katsoo omaa lastaan,kun ne omat sosiaaliset suhteet vaatii vkoloppuaikaa,ja ja hän yh:na tarvitsee vkoloput itselleen, syystä että poika on meillä,on parempi näin,kun muuten olisi ties missä hoidossa,tämä on nähty!!
itse olen sitä mieltä,myös exänä sekä nyksänä ja äitinä, että kyllä vanhemmat ja aikuisetkin tarvitsevat yhteist kahdenkeskistä aikaa välillä, ilman lapsia, olivat ne aikuisia tai pienempiä! parisuhdetta on hoidettava,lapsi kruunaa PARIsuhteen ja on maailman ihanin lisä siihen, ja lapsethan todella ovat vain lainassa, kunnes lähtevät omaan elämään.
myös ydinperheissä on ihan luonnollista että vanhemmat viettävät hetken välillä toisilleen ainoostaan, ja lapset saavat nauttia hoidosta mummolassa tm..vaihtelua heillekin!
voimia sinulle, tunteesi ovat ihan oikeutettuja, ja miehesi lapset todella taitavat vain käyttää isäparkaa hyväkseen, ja tämän rakkautta, ilman noita satojen eurojen lomamatkoja tuskin tilannekaan olisi tämä..saanen epäillä! ja katkeruus voi olla lähtösin exästä, kuten meilläkin exä ajanut pojan päähän,kuinka me emme välitä ja rakasta jos teemme jotain ilman poikaa,tai lähdemme jonnekkin, siinä on lapsen etu taas syvällä suossa!
mutta aurinkoa kaikille, ja nautitaan toisistamme..=)
Oletko jo tiedostanut sen itsessäsi? Mikään ei ole "halvempaa" kuin olla puolisolle mustasukkainen hänen lapsistaan. Asetat puolisosi pahaan rakoon ja valitsemaan mikä ei ole alkuunkaan aikuismaista käytöstä tai oikein.
Oikeesti, -eivät he siinä kauaa enää juokse, taidat olla katkera kun itselläsi ei ole yhtähyviä välejä omiin lapsiisi, mutta se ei kyllä ole syy kostaa mielivaltaisesti miehellesi sitä ettet itse aikanasi välejäsi pitänyt kunnossa omiin lapsiisi. Kunnioita sitä että hän pystyy pitämään.
Sinä et kyllä rakasta miestäsi, ainakaan et siis toivo hänelle kaikkea hyvää, ja menestystä jälkikasvunsa ja rakkaittensa kanssa, vaan itsekkäästi haluat eroittaa isää lapsistaan.
Ikävä tilanne, eroa ja näytä oikea karvasi.
Suhteenne kariutumisesta et voi lapsia syyttää vain ja ainoastaan omaa korvien väliäsi jossa ei mustasukkaisuuden takia kaikki ole ihan kohdallaan.
"Oikeesti, -eivät he siinä kauaa enää juokse, taidat olla katkera kun itselläsi ei ole yhtähyviä välejä omiin lapsiisi, mutta se ei kyllä ole syy kostaa mielivaltaisesti miehellesi sitä ettet itse aikanasi välejäsi pitänyt kunnossa omiin lapsiisi. Kunnioita sitä että hän pystyy pitämään."
Miten voit moista päätellä?Minulla on hyvät välit kaikkiin lapsiini.Eivät he täällä kuitenkaan paljoa käykään koska miehen lapset ovat aina täällä, ja omat lapseni eivät oikein pidä näistä, ovat niin erilaisia tuon ikäiseksi.Että senkin puolesta parasta olisi näyttää miehelle ja jälkikasvulleen ovea.
Ja miksi minun täytyy toivoa omalla kustannuksellani toiselle hyvää?Miksi? Eikö se hyvinvointi tule siten että itselläkin on hyvä olla eikä aina pyyteettömästi ajattele ainoastaan toisten etua!Ei minun elämäntehtäväni ole pitää toisten hyvinvointia ykkösasiana jos itse voin siinä sivussa pahoin.
Toivon sinulle sellaista elämää jossa joku muu sanelee mitä teet milloinkin, niin silloin saat maistaa omaa lääkettäsi ja mitä minulle toivotit, koska kuulemma haluan erottaa isän lapsistaan?Miten heitä voi eroittaa, pyysinhän vain hieman omaa aikaa kahdestaan.En ole suhteessa miehen lapsiin vaan mieheen.
Ja omat lapseni olen kasvattanut aikuisiksi, näiden miehen lasten kasvatus ei ole minun huoleni enää..
Älä ap välitä näistä, jotka tahallaan vain käyvät provoilemassa milloin mitäkin ketjua! En ymmärrä, mistä tuokin "tautinen" kirjoituksestasi mustasukkaisuuden keksi.
Tottakai sitä parisuhteen hoitamisaikaa tarvitsevat KAIKKI parisuhteessa elävät. Oli lapsia tai ei, olivatpa lapset omia, yhteisiä tai toisen. Tuossa ylempänä joku jo ehdottikin, että lähtisitte viikonlopuksi jonnekin kahden. Kyllä tuon ikäisten teinien pitäisi sen verran osata huolehtia itsestään, varsinkin jos sen makaroonilaatikon tekee valmiiksi, että saa mikrossa lämmitettyä.
Yritä jutella miehellesi ja rohkaista häntä luottamaan siihen, että teinit pärjäävät pienen hetken ilmankin isän kukkaroa. Rohkenen nimittäin epäillä, etteivät tuon ikäiset enää isän lahkeessa roiku muutenkaan; on netit, meset, kaverit yms.
Tuon ikäisillä jätkillä ei ole mitään sananvaltaa teidän tekemisiinne. Jätkät jää kotiin ja sillä siisti.