Millainen on päiväsi rytmi

Minunkin vuosirytmi on niin paljon tuon kaltainen, että oikein nauratti. Nyt odotan kovasti kesää.
Tosin se perjantai pullo ja hesari puuttuu ja nousen aamuisin pari tuntia myöhemmin.

Viikonlopun ostokset teen torstaisin ja täydennyksen maanantaisin. Silloin löytyy usein tarjouslihaa viikonlopun jäljiltä, siitä sitten ruokaa, usein monelle aterialle. Koiran kanssa ulkoilen neljä kertaa päivässä, kaksi pitempää lenkkiä ja kaksi lyhyttä. Naisimmeisenä luonnollisesti siivoan ja pesen pyykkiä, silitänkin silloin kuin on kertynyt riittävä vuori sitä odottamaan.

Luen paljon ja tuijotan telkkaria, nyt kun saan ja on aikaa. Joskus käyn vieraisilla, kirpparilla katselemassa, lapsenlapsia hoitamassa, teatterissa, ilmaiskonserteissa jos sellaisia on, tekemistä riittää pienelläkin budjetilla. Töihin en kaipaa, en niin yhtään.

mummikka kirjoitti:

Minunkin vuosirytmi on niin paljon tuon kaltainen, että oikein nauratti. Nyt odotan kovasti kesää.
Tosin se perjantai pullo ja hesari puuttuu ja nousen aamuisin pari tuntia myöhemmin.

Viikonlopun ostokset teen torstaisin ja täydennyksen maanantaisin. Silloin löytyy usein tarjouslihaa viikonlopun jäljiltä, siitä sitten ruokaa, usein monelle aterialle. Koiran kanssa ulkoilen neljä kertaa päivässä, kaksi pitempää lenkkiä ja kaksi lyhyttä. Naisimmeisenä luonnollisesti siivoan ja pesen pyykkiä, silitänkin silloin kuin on kertynyt riittävä vuori sitä odottamaan.

Luen paljon ja tuijotan telkkaria, nyt kun saan ja on aikaa. Joskus käyn vieraisilla, kirpparilla katselemassa, lapsenlapsia hoitamassa, teatterissa, ilmaiskonserteissa jos sellaisia on, tekemistä riittää pienelläkin budjetilla. Töihin en kaipaa, en niin yhtään.

Tänään Hesarissa vihjaistaan, että köyhyysraja on 900 euron kuukausitulossa.
Ahaa, olen siis köyhä.
Niukoilla rahoilla olen ikäni elänyt, ja suu on ollut säkkiä myöden.
Nyt eläkkeellä saan maksut maksetuksi ja ylellisyytenä on laajakaista.

Millaista elämänrytmiä sillä rahalla eletään? Ruokaa tarjouksesta, ateria kerran päivässä, ei teatteria, ei konsertteja, ei mitään, mihin pitää maksaa kallis bussimatka.
Ei siis mennä juuri minnekään, ei kutsuta juuri ketään, ostetaan vierailuvaate kerran 5 vuodessa, kengät ovat 80-luvulta, mutta halpakaupasta ostin kumisaappaat.

En kuitenkaan arvannut, että olisin paljon huonommassa asemassa kuin moni muu.

Kyllä kelpaa olla eläkkeellä.

joka ainakin toistaIseksi kaipaa työtään.
Olen ollut kyllä niitä onnellisia,jotka ovat saaneet tehdä työtä,mikä ei työltä tunnu.
Ikävöin niin,että koskee.
Tosin teen jonkin verran vapaaehtoisena entistä työtäni...ehkä en vielä ole sisäistänyt noita rytmejä vapaaseen olemiseen,vaikka työkin oli sitä.Jotain enemmän,jotain muuta VIELÄ HALUAISIN.Ehkä opin hiljalleen.?

TyrNimaNteli kirjoitti:

joka ainakin toistaIseksi kaipaa työtään.
Olen ollut kyllä niitä onnellisia,jotka ovat saaneet tehdä työtä,mikä ei työltä tunnu.
Ikävöin niin,että koskee.
Tosin teen jonkin verran vapaaehtoisena entistä työtäni...ehkä en vielä ole sisäistänyt noita rytmejä vapaaseen olemiseen,vaikka työkin oli sitä.Jotain enemmän,jotain muuta VIELÄ HALUAISIN.Ehkä opin hiljalleen.?

Olen ollut vajaan vuoden varhennetulla eläkkeellä raskaasta ihmissuhdeammatista. Ensin olin valtavan helpottunut, mutta sitten seurasi masennus :tässäkö tämä olikin?Puuhailin ja säntäilin, aloitin uusia harrastuksia, välllä olin lamaantunut.
Nyt alkaa olla uusi rytmi sisäistetty ja elämässä sopivasti sisältöä. Entisiä työkavereitani tapaan usein ja pidän heihin yhteyttä.Saan heistä aina teatteri- ja konserttiseuraa. Käyn näyttämässä siellä lapsenlapsia ja vien kahvipullaa. Olen ollut myös sijaisena entisessä työpaikassani muutamia päiviä kerrallaan, pikkujoulussakin olin.

eläkeläisenä ei ole vielä oikein kunnon rutiineita päässyt syntymään.
Tässä on puolitoista vuotta jo kovasti harjoiteltu ja sinä aikana on tullut käytyä kerran Suomessa, oltu tammikuu Thaimaassa ja loppuaika seilattu Saksan ja Unkarin väliä.
Tästä eteenpäin on jokseenkin samaa tiedossa, syksyllä Suomeen ja joulukuun alusta kolmeksi kuukaudeksi Thaimaahan.
Kello kuuden herätykset ovat taaksejäänyttä elämään, kissavanhuksemme poistuttua viime syksynä seurastamme.
Mutta mikään ei voita kunnon mukillista aamukahvia ja sen kanssa nautittavaa tukevaa voileipää.
Normaali oloissa rytmi on muuttunut varsin säännölliseksi. Lounas kello 12, päiväkahvit kello 15, ja iltatee noin kello 19.30
Mutta ehkä nämä rutiinit tästä pikkuhiljaa muodostuvat, kunhan vähän kauemmin tämä eläkkeellä olo on jatkunut.
Töihinkö, ei sitten varmasti, vaikka pidinkin työstäni erittäin paljon.
Aika aikaa kutakin!

sinä Savon Ukki sanoit kaiken olennaisen,mikä tämän päivän olemiseen liittyy.

Tänä aamuna heräsin niinkuin yleensä joka aamu klo 5.30 miehen keittämän kahvin tuoksuun.Ensimäinen ajatus oli kyllä voi kauhistus,lunta oli satanut noin 10cm ja lisää tuprutti.Eihän se mitenkään harvinaista näillä leveysasteilla ole kun entistäkin on vielä puoli metriä.Vaan kun eilen oli aurinkoinen kaunis päivä ja hiihtelin tosi hyvällä kelillä vasten aurinkoa.Jaamukahvin jälkeen aamutoimet,petaukset ja muut,reppuun pyyheliina ja uimasukat ja klo7.00 kävelemme kolme reipasta eläkeläistä 3,5km päässä olevalle avannolle,satoi tai paistoi.7vuosi menossa toivottavasti jaksamme hulluutamme jatkaa edelleenkin.Sitten palattuamme puuron keittoon ja jos on uuninlämmitys päivä niin aina jotain pitää leipoa tai uuniruokaa laittaa uuniin.Kerran viikossa kauppareissu 40 km päähän,ei tarvitse useammin käydä kun harkiten ostaa ja muistilapulle kirjaa puutteet.Oli muuten lumitöitä ihan hikeen asti.Nyt paistaa taas aurinko,se on tuo kevät ihanan oikullinen.Ei ehdi aika pitkäksi tulla kun on kirjat,tv,musiikki,kotityöt ja tämä netti.Mukavia eläkepäiviä vaan teille kaikille.