Positiivinen ongelma:
lapseni omistaa rakastavan isän, siis minut
Negatiivinen ongelma:
Koska molemmat vanhemmat haluavat lapsen 6v parasta ja minä yritän ajaa lapseni oikeutta tavata minua OMASTA vapaasta tahdostaan, koska jos en niin tekisi ei sitä kukaan muukaan huolehtisi. Ongelmaksi onkin muodostunut se että haluan tavata lastani ja hän myös minua koska lähtee mielellään mukaani. Epäilen äidin pelkäävän sitä että veisin hänen lapsensa, koska minä pelkäsin aikoinaan sitä, mutta tajusin ettei hän pysty jos pidän huolen lapsen ja minun välisestä suhteesta. Nyt kun olen aloittanut "kampanjan" että saisin nähdä lasta useammin ja pidempään, sekä lomat ym pyhäpäivät on minua alettu syyllistämään että ei onnistu, koska ei se sovi heidän uusioperheelle ja kaksi vuotta sitten VANHAKSI menneessä tapaamisoikeussopimuksessa ei niin mainita.
Koska emme pääse sopimalla asiassa eteenpäin on tilanne kärjistynyt niin että olemme menossa kirjoittamaan tapaamisoikeuksia uudelleen, koska olen hankala isä ja haluan tavata lastani.
Minun piti kirjoittaa tänne monta kysymystä tapaamisoikeuksista, mutta totesinkin, että minun on asiat ratkaistava! Haluan tietenkin tavata lastani myös jatkossa ja siitä pidän huolen että hänellä on siihen mahdollisuus!
Tiedän mitä sossu on mieltä isästä... mutta mahtaa sossutantta olla ihmeissään kun isä ei poistu kuin väkivalloin kopista jos tapaamisoikeudet ei parane :)Voisinpa kirjoitella tähän viestiin jatkoa kun asiaa on oikein virallisesti käsitelty.
haluaisinkin jonkun muunkin kertovan vastaavista tapauksista, kun on molemmat lapsen asialla.
Lisään vielä että:
Te ISÄt jotka olette saaneet mahdollisuuden tavata lastanne, mutta ette tapaa lastanne olette täysiä p...oja, ettekä ansaitse ISÄ nimeä.
-
lapseni omistaa rakastavan isän, siis minut
Negatiivinen ongelma:
Koska molemmat vanhemmat haluavat lapsen 6v parasta ja minä yritän ajaa lapseni oikeutta tavata minua OMASTA vapaasta tahdostaan, koska jos en niin tekisi ei sitä kukaan muukaan huolehtisi. Ongelmaksi onkin muodostunut se että haluan tavata lastani ja hän myös minua koska lähtee mielellään mukaani. Epäilen äidin pelkäävän sitä että veisin hänen lapsensa, koska minä pelkäsin aikoinaan sitä, mutta tajusin ettei hän pysty jos pidän huolen lapsen ja minun välisestä suhteesta. Nyt kun olen aloittanut "kampanjan" että saisin nähdä lasta useammin ja pidempään, sekä lomat ym pyhäpäivät on minua alettu syyllistämään että ei onnistu, koska ei se sovi heidän uusioperheelle ja kaksi vuotta sitten VANHAKSI menneessä tapaamisoikeussopimuksessa ei niin mainita.
Koska emme pääse sopimalla asiassa eteenpäin on tilanne kärjistynyt niin että olemme menossa kirjoittamaan tapaamisoikeuksia uudelleen, koska olen hankala isä ja haluan tavata lastani.
Minun piti kirjoittaa tänne monta kysymystä tapaamisoikeuksista, mutta totesinkin, että minun on asiat ratkaistava! Haluan tietenkin tavata lastani myös jatkossa ja siitä pidän huolen että hänellä on siihen mahdollisuus!
Tiedän mitä sossu on mieltä isästä... mutta mahtaa sossutantta olla ihmeissään kun isä ei poistu kuin väkivalloin kopista jos tapaamisoikeudet ei parane :)Voisinpa kirjoitella tähän viestiin jatkoa kun asiaa on oikein virallisesti käsitelty.
haluaisinkin jonkun muunkin kertovan vastaavista tapauksista, kun on molemmat lapsen asialla.
Lisään vielä että:
Te ISÄt jotka olette saaneet mahdollisuuden tavata lastanne, mutta ette tapaa lastanne olette täysiä p...oja, ettekä ansaitse ISÄ nimeä.
-
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hieman on asiat samalla tavalla. Alusta alkaen olen halunnut olla lasteni kanssa ja taistellut oikeuksista, niin lasten kuin omienkin. Tapaamiset eivät toimi eikä loma-ajoista olla päästy sopimukseen. Hieman huonosti ajettu oikeudenkäynti pilasi paljon ja nyt on erittäin vaikea saada mitään toimimaan. Kun ei ole lasten kuljetuksista paperille painettu mitään, niin lähivanhempi pystyy kätevästi estämään jo oikeudessa vahvistetut sopimukset tapaamisista. Loma-ajat jäivät aikoinaan käräjillä sopimatta ja hovissa eivät suostuneet käsittelemään hieman kömmähtäneen asianajon vuoksi vaikka periaate pitäisikin olla hovissakin lapsen etu, ei oikeuskäytäntö. No, ei muuta kuin onnea ja menestystä uuden tapaamissopimuksen järjestelyihin. Kyllä ne sosiaalitoimessa hyvin isätkin huomioi, kun perustelee ja käyttäytyy järkevästi. Puhuu lapsen edusta. Ja siitähän tapaamisissa on kyse. Molempien vanhempien tulee pitää huoli siitä, että lapsen välit säilyy kumpaankin vanhempaan.
Mikä siellä meni vikaan? Mitä vinkkejä antaisit isälle oikeudenkäyntiin?Entä oikeusapu ja asianajajat?
Minulla sama edessä. Haluan vuoroviikkosopimuksen monesta eri syystä. Saisin olla oikeasti lapselle isä ja hänellä olisi oikeasti isä. Vanhempien arki, myös lapsen, helpottuisi ja rauhoittuisi. Nyt tapaan häntä miten sattuu (1-3 vrk viikossa) ja välillä (ainakin kerta/vko) häntä hoitaa mummo. Exälle ei käy ehdotus vaikka miten perustelisi. Tarjoaa neljä päivää kerralla kahdesti kuussa, joten viikonloppuisyyttä. Ei kiitos! Saas nähdä mitä lastenvalvoja mieltä. En kyllä suostu exän ehdotukseen vaan vaadin (vähintään) vuoroviikkosysteemin, vaikka oikeudessa! Isällä ja lapsella tulee olla tasapuolinen mahdollisuus suhteeseen kuten äidilläkin!!
mutta viikko-viikko-systeemi edellyttää toimivia välejä vanhemmilta. Ja jos molemmat eivät siihen suostu, niin eihän se voi toimia.
Moi
Omia huomioitani asiassa 10v pojan lähihuoltajana.
Viikonloput ja pyhät ovat verrattain lyhyitä ja ylimääräisiä vapaapäiviä on vähän. Minusta olisi väärin ajatella että jos lapsi olisi lähes joka viikonloppu etähuoltajalla niin toiselle ei jäisi koskaan sitä aikaa rentoutua ja touhuta yhdessä kun kuitenkin työviikolla ei hirveästi illalla enää ehdi touhuta yhdessä. Tarvitseehan lähivanhempi ja lapsi myös yhteistä laatuaikaa..
Toisaalta jos lapsi on vuoroviikkosysteemillä vanhempien luona se edellyttää lähes vierekkäin asumista. Kaverit harrastukset alkavat olla tässä vaiheessa jo niin tärkeitä että ei voi olla lapsen edun mukaista niitä vaihtaa joka viikko. Vanhempi ei käy kaverista ja kaverit ovat tärkeä seikka lapsen kasvussa ja kehityksessä.
Vuoroviikkosysteemi vaatii vanhempien hyviä välejä mm. koulunkäynnin valvomiseksi koska jos vanhempien puhevälit ovat nolla ei ole mitään mahdollisuutta katsoa että koulu sujuu, oikeat läksyt on mukana ja liikuntavehkeinä tällä viikolla tarvitaan sitä ja sitä. Koulunkäynti ennenkaikkea vaatii sitä että vanhemmat asuisi lähekkäin jos touhutaan vuoroviikoin.
Minusta monessa näistä tämän viestin kirjoituksista haiskahti todella paljon minä, minä ja minä eikä niissä pahemmin ajateltu mikä on sen lapsen etu. Lapsi ei halua pahoittaa isänsä eikä äitinsä mieltä vaan tasapainottelee siinä välissä joten olisi väärin tehdä lapsesta kiistakapula..
Anneli
on se sitten kumma että sekään ei ole lapsen etu että isää haluaa tavata lastana yhtä paljon kuin äiti. Mikä se sellainen äiti on joka estää lasta tapaamasta isäänsä? Sekö todellakin on lapsen etu? Ei ihan oikeesti voi olla totta! Ei tuollaisia äitejä voi olla, miksi tuollaiset ihmiset saavat lapsia? Todella itkettää kun hyviäkin vanhempia olisi ja tuollaiset sitten niitä lapsia saavat.
ymmärrän jos äiti ei halua viikko-viikko systeemiä .Se ei ole lapselle paras vaihtoehto .
Minustakin on parempi jos lapsella on yksi koti .
Ikävää ettei lasta voi jakaa kahtia . Joku joutuu luopumaan arjesta lapsen kanssa erossa .Typerintä minusta on kun jotkut erottavat sisarukset toisistaan eron sattuessa .Yksi sulle ,yksi mulle -eipä paljoa lapsia ajatella siinäkään vaikka kätevää tietty aikuisille .
Et ollut lukenut sanaakaan tai sitten luetun ymmärrys taitaa olla heikko... Faktaa on että mitä enemmän riidellään sen vaikeampaa asioista on sopia tulevaisuudessa.
Tiedoksi sinulle että meillä ei asioista ole riidelty vaan olemme yhdessä tulleet tähän kompromissiin miten lapsi asuu. On vain faktaa että jos asuu eri kaupungeissa kuten me ei siitä vuoroviikko systeemistä tule koululaisen kanssa enää mitään. Ehkä se onnistuu alle kouluikäisen kanssa mutta kouluiässä se käy vaikeaksi..
Meillä ei ole koskaan estetty lasta olemasta kummankaan vanhemman luona vaan ollaan sovittu nyt jo 5 vuotta vuoroviikonloput ja lomista kysyn aina miten kauan isälle sopii pitää lasta luonaan ja isä on kertonut sen. Kesäsin on ollut isällään 3 vko ja aina ne viikot jotka isä on pystynyt lomansa puolesta olemaan lapsensa kanssa. Tämän lisäksi on ollut isänsä kanssa pidennettyjä viikonloppuja aivan niin paljon kuin isälle on sopinut. Sitten olen ottanut omat lomani niihin sopien lomittain..
Lasta vaan ei voi laittaa puoliksi ja kyllä jos tuskaltasi hieman mietit koululaiselle on ne kaverit tärkeitä on ne kumman huoltajan luona tahansa mutta yleensä ne on niitä koulukavereita.
En usko että kukaan vanhempi haluaisi tosissaan estää toista näkemästä lastaan sillä onhan se lapsen edun mukaista. Mutta ei se onnistu esim. niin että lapsi on aina viikonloput etällä koska pitää sitä laatuaikaa yhteiseen puuhailuun olla myös lähihuoltajalla.
Lapsen etu vain unohtuu helposti molemmilta vanhemmilta ja valitettavasti usein syynä on että eroprosessi on ollut kurja. Usein kyllä kun ihminen saa siihen etäisyyttä eli aikaa niin asiat kaikissa tapaamisissa ja muissa kummasti alkaa helpottaa ja mennä joustavammin.
On varmasti harvoja eroja joissa kummatkin vanhemmat voi rehellisesti katsoa itseään peiliin ja sanoa että kaikki mitä teen on lapsen eduksi ja omat henkilökohtaiset halut ja mieltymykset ei siihen vaikuta millään tavalla.
Sitäpaitsi miten sinä voi tuomita minut huonoksi äidiksi jos kerron oman mielipiteni ja sen että näistä asioista pitää pystyä sopimaan. Oletko sinä mielestäsi hyvä vanhempi eli paljon parempi kuin muut. Miten olet päässyt tähän olotilaan ja edistääkö tuohon olotilaan pääsyä toisten haukkuminen..?
Luuletko todella että oikeudenkäynnit ja muut eivät aiheuta stressiä lähivanhemmalle ja ketä kärsii stressistä no tietysti se aivan syytön lapsi. Mitä enemmän riidellään sitä enemmän vain se lapsi kärsii. Toisena seikkana on että vanhemmite pitäisi pystyä sopimaan montakin lapsen asiaa ja jos on lähdetty puukotuslinjalle niin se metsä vastaa sieltä myöhemmin.
Minun vaatimaton mielipiteeni vain on että asioista pitäisi pystyä sopimaan ajattelematta omia halujaan vaan sitä lapsen etua. Molemmilla vanhemmilla pitää olla oikeus viettää lapsensa kanssa aikaa ja myös sitä laatuaikaa..
Tsemppiä ja aikuisuutta ajatuksiin. Tärkeitä kuitenkin on että molemmat vanhemmat haluaa pitää huolta lapsestaan mutta se vaatii aina kompromisseja..
Anneli