Hei,
onko kenelläkään ollut tolkutonta leikkauspelkoa? Olen itse hyvin kipu herkkä ja lisäksi taipuvainen panikoimaan. Hammaslääkärilläkin käyn rauhoittavien kanssa. Siis pelkässä hammastarkastuksessa.
Olen vuosia (noin 8 vuotta) haaveillut tästä leikkauksesta ja säästänyt rahaa ja pelännyt. Viimeaikoina raha on ollut säästössä mutta pelko on estänyt ottamasta ratkaisevaa askelta. Ikää minulla on 34v ja päätin että nyt se on pakko tehdä etten jää katumaan. Aina olen kärsinyt laseista. (miinuksia 5 ja 3)
Soitin ja varasin tänään ajan silmäkirurgille ja pelkästään soittaessa menasi taju mennä kun jännitin niin paljon.
Miten tästä pääsisi eteenpäin ilman että menee hervottamaksi ihan kokonaan? Onko kenelläkään ollut samanlaista??
onko kenelläkään ollut tolkutonta leikkauspelkoa? Olen itse hyvin kipu herkkä ja lisäksi taipuvainen panikoimaan. Hammaslääkärilläkin käyn rauhoittavien kanssa. Siis pelkässä hammastarkastuksessa.
Olen vuosia (noin 8 vuotta) haaveillut tästä leikkauksesta ja säästänyt rahaa ja pelännyt. Viimeaikoina raha on ollut säästössä mutta pelko on estänyt ottamasta ratkaisevaa askelta. Ikää minulla on 34v ja päätin että nyt se on pakko tehdä etten jää katumaan. Aina olen kärsinyt laseista. (miinuksia 5 ja 3)
Soitin ja varasin tänään ajan silmäkirurgille ja pelkästään soittaessa menasi taju mennä kun jännitin niin paljon.
Miten tästä pääsisi eteenpäin ilman että menee hervottamaksi ihan kokonaan? Onko kenelläkään ollut samanlaista??
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joo tässä vähän samaa ajattelen että mitenkä sitä pystyy oleen kun silmää ronkitaan.
pyytää vaan rauhottavan lääkkeen lääkäriltä (usein antavat automaattisesti) ja luottaa ammattitaitoon. Leikkauksessa ei tunnu lainkaan kipua. Jälkeen päin roskan tunteet yms. voivat vaivata, mutta tosiaankin se leikkaus on ihan kivuton. Odotus on tosin hermostuttavaa, mikä onkin ihan luonnollinen reaktio.
Itse jännitän myös hampilääkärissäkin käyntiä hirveesti ja tämä leikkaus sai mahan aika kuralle ja hermosavuja vähän väliä. Kävin tosiaan tänään zyoptix-leikkauksessa klo 11. Sain diapamia puolta tuntia ennen leikkausta ja se vei kyllä pahimman terän jännitykseltä, ei tärisyttäny enää tms. Lisäksi pyysin kaverin mukaan henkiseksi tueksi. Turistiin siinä niitä näitä odotteluaikana. Käynti toimenpidehuoneessa kesti kaikenkaikkiaan noin 15min ja siinä ehtiin istuskella penkin laidallakin pari minuuttia. Koko homma oli uskomattoman nopeasti ohi, eikä kipua tuntunut pätkääkään! Lääkäri selitti koko ajan mitä teki ja kyseli vointia vähän väliä. Minulta siis leikattiin molemmat silmät samalla kertaa ja jos olisin halunnut, toisen silmän leikkaus olisi voitu siirtää toiselle päivälle. Nyt näen lähes yhtä hyvin kuin ennen lasien kanssa, aivan aavistuksen verran on vielä sameutta mutta se vähenee koko ajan. Ja kipuja ei ole, vain pientä vetistystä ja roskan tunnetta oli muutaman tunnin, nyt ei oikeestaan tunnu enää mitään! Aivan uskomatonta kun näkee kattoo töllööki ilman laseja!! Aivan upea tunne!!
Silmäleikkaus oli se jota todella pelkäsin.Sanoinkin hoitajalle jos näköni leikkauksessa menetän en enää halua elää. Anesteesia lääkäri hoitajansa kanssa otti vastaan ja syötti pillerit. Sen jälkeen olikin yhdentekevää mitä tehdään. Laikkauksessa oli mukana kaksi lääkäriä ja kaksi hoitajaa. Leikkaus sujui hyvin ja tulos oli hyvä. Toipuminen veikin sitten muutaman kuukauden.
Tuo pelkosihan on sellainen ettei sille löydy mitään järjellistä syytä, niinkuin pelot yleensä ovatkin.
Laserleikkaus ei satu ja on tosi nopea ja helppo niinkuin tuossa jo kerrottiinkin.
Tämä tieto ei vaan taida sua auttaa kun pelkosi on jotain sisäsyntyistä lajia :)
Viisainta varmaan on ottaa se rauhoittava ja kaveri mukaan kädestä pitämään.
Hoitajat ja lääkäri (ainakin Eirassa)ovat todella ihania ja edellisen päivän esitutkimuksen jälkeen minulta itseltäni häipyi viimeinenkin epäilys!
miten selviät normaalissa elämässä ja todellisien ongelmien kanssa jos pelkäät mitättömiä asioita noin paljon. Ilmeisesti olet elänyt niin suojattua elämää ettei todellisia huolenaiheita ole ollut.
Minä puolestaan en ymmärrä niku , miten voit analysoida toista ihmistä noin helposti: kyllä NORMAALI ihminen pelkää silmäleikkausta. Ei ole mitään hävettävää, että kysyy muiden neuvoja sellaisessa asiassa. Usein jo sekin, että uskaltaa puhua pelosta ja ymmärtää sen, että pelko on aivan LUONNOLLINEN asia, voi voittaa itsensä ja sen pelon.
Pelkotila on siis elimistön luonnollinen reaktio, jonka avulla ihminen (ja eläin) on selvinnyt nykypäivään saakka. Pitäisikö kaikkien mennä leikkauspöydälle hällä väliä -asenteella, kuten sinä mahdollisesti teet?
Kannattaa siis miettiä, ennen kuin lähtee analysoimaan ja tuomitsemaan ihmistä.
t. leikkauspelosta kärsinyt, mutta NIIIIIN onnellinen, että voitti sen pelon.