Olen perhonen suruvaippa
olen käpertynyt suojamuurin taa
siipeni
niissä asuu herkkyys
ne rakastaisi lentää
vapauteen
rohkeasti yritän
yritän
hymyilläkin
olla iloinen
mutta
tuntuu niin pahalta
pieni helmikyynel valuu
tulvien joeksi
pienestä hennosta
lähtee tuskanhuuto maailmaan
uskallan olla heikko
ajelehtiessa joen virtaa
pienen oksan kaarnan sisällä
armoa pyydän
anelen ja rukoilen
vapauta minut
vapauta.
olen käpertynyt suojamuurin taa
siipeni
niissä asuu herkkyys
ne rakastaisi lentää
vapauteen
rohkeasti yritän
yritän
hymyilläkin
olla iloinen
mutta
tuntuu niin pahalta
pieni helmikyynel valuu
tulvien joeksi
pienestä hennosta
lähtee tuskanhuuto maailmaan
uskallan olla heikko
ajelehtiessa joen virtaa
pienen oksan kaarnan sisällä
armoa pyydän
anelen ja rukoilen
vapauta minut
vapauta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
se sujuu:)
Peace
kiitos sulle
sait hymyn syttymään aamuuni niin jotenkin
mystiseen, tää pienuuteni ja herkkyyteni, meno itseen satuttaa, satutaa niin paljon,
tunnen olevani perhonen, iloinen mut sisällä asuu suru, se suruvaippaperhonen,
mut vahvistaahan se, eikös se niin ole?
sinutko vapauttaa...
kerään ne helmikyyneleet.
kyllä ne kyyneleet helpottaa ja vapauttaakin, mut pikkuhiljaa, kyllä tää valonpolku on raskasta taivallusta, mutta kiitollinen ystävistä, jotka ohjaa, näyttää valoa ja kun saa avautua ja purkautua,
ihana ja kauniin herkkä toi sun nikkisi
saanhan ottaa sua kädestä,
kuljetaan käsikädessä :)kiitos sydämellinen*
tartu vain käteen mun...
kuljen näin vierelläsi...sun
sinäkin ihana siellä...
Ja kiitos itsellesi :)
iloa ja valoa...kaunis.
mistäs se enkelikin siihen tupsahti?
kiitos ilosta ja valosta tänne kaarnan sisään,
lämmittää ja valaisee niin mukavasti..
kuvaako tää tuli sieluasi vai?
ajattelin piristää...
sinua siellä kaarnan sisällä...
lämmöllä ja hymyllä...
ja nicci on biisistä enkelten tuli Samuli Edelmanin esittämä...
se sanoma siinä ja ehkä tultakin hiukan...
mutta, itse rauhallisuus...tämän takana lymyilee ja jonkin verran vilpertti...ilo sielu.
Onnea ja Rakkautta !
ISO KIITOS
ja kuin myös, onnea, rakkautta ja rauhaa :)
Musta valkoiset siipien liepeet.
Perhosen herkkyyttä lennossas.
Herkkyytes kuitenki ,on sinun vahvuutes.
Sen kautta koet ,näät ,ammennat ravinnon.
Ollaan sitä ,miks meidät on luotu.
Kiitän herkästä runostas .Liisa
meillä kaikillahan on sisällä se pieni lapsi
jokaisella lapsella oma kätkönsä, jotka on naamioitu , ja nämä kätköt ovat syvimpiä tunteitamme, siellä asuu se aito ilo, haavaiset muistomme, kaipauksemme suunnaton alkuperäiseen tilaan, rakkauden ja luovuuden ytimeen. Sinne teen matkaa ja se matka on kivuliaan vaikea. Se pieni lapsi janoaa rakkauden lohtua, itseviha sisällä purkautuu, koska kysyn itseltäni, miksi olen antanut kohdella itseäni niin huonosti?
pikkuhiljaa se viha muuttuu rakkaudeksi, suru muuttuu iloksi,rakkaus on se tärkein, rakastaa itseä tämmöisenä kuin on, antamalla anteeksi itselle ja muille,
hupsista, tulipas purkauduttua,
kiitos sulle vastauksesta ja käsikädessä mennään kohti valoa rakkaudessa vapautuaksemme kahleista..
kyynelein Sulle kirjoitin tän ennenkuin metsään riennän,
kiitos Liisa tuesta ja rakkaudestasi :)
Hymy vastaantulijalta piristää
kuin kevätaurinko jäähän, joka vähä vähältä vapautuu kahleistaan..