Eduskunnan oikeusasiamies

Apulaisoikeusasiamies Rautio moittii joensuulaista komisariota väkivaltarikoksen esitutkinnan lopettamisesta

31.8.2005

Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio arvostelee Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen komisariota siitä, että tämä oli tutkinnanjohtajana toimiessaan lopettanut väkivaltarikoksen esitutkinnan, vaikka sen lopettamiselle ei ollut pahoinpitelyrikoksen vakavuus huomioon ottaen laista ilmeneviä perusteita. Rautio katsoo, että poliisi oli tässä tapauksessa ollut valmis tulkitsemaan lakia selvästi kyseenalaisella tavalla tehdäkseen mahdolliseksi tutkinnan lopettamisen. Hän piti menettelyä erityisen moitittavana ja antoi tutkinnanjohtajana toimineelle komisariolle huomautuksen.

Miesystävänsä pahoinpitelemäksi joutunut nainen oli tehnyt rikosilmoituksen Joensuun poliisille. Hän oli esitutkinnassa kertonut, että mies oli mm. repinyt häntä hiuksista ja hakannut hänen päätään kahteen eri otteeseen lattiaan ja kivikkoiseen maahan. Lisäksi mies oli lukinnut hänet suljettuun tilaan noin 10 tunniksi. Naisen fyysiset vammat olivat jääneet sinänsä vähäisiksi. Lääkärinlausunnossa todettiin, että ne tulisivat paranemaan kahden viikon kuluessa jälkiä jättämättä.

Uhri oli myöhemmin ilmoittanut poliisille kirjallisesti, ettei hänellä ollut tapahtuneen johdosta mitään vaatimuksia miesystäväänsä kohtaan. Komisario oli sillä perusteella lopettanut esitutkinnan. Rikosilmoitukseen oli kirjattu rikosnimikkeiksi lievä pahoinpitely ja tuottamuksellinen vapaudenriisto.

Uhri kanteli oikeusasiamiehelle. Hänen mielestään rikosilmoituksessa kuvattuja tekoja ei voinut katsoa lieviksi. Hän kertoi myös, että hänen silloinen miesystävänsä oli uhkailemalla pakottanut hänet perumaan rangaistusvaatimuksensa. Hän arvosteli lisäksi sitä, että esitutkinnan päättämisestä ei ollut ilmoitettu hänelle.

Tutkinnanjohtajana toiminut komisario perusteli esitutkinnan lopettamista sillä, että miehen tekoja oli pidettävä ns. asianomistajarikoksina. Asianomistajarikoksesta syyttäjä ei nosta syytettä, ellei asianomistaja sitä vaadi. Esitutkinta toimitetaan vain, jos asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Jos asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa, esitutkinta on lopetettava.

Asianomistaja- vs. virallisen syytteen alainen rikos

Päätöksessään apulaisoikeusasiamies Rautio toteaa, että kysymyksessä olleita rikoksia ei niiden tekotavan perusteella voi pitää sellaisina, että poliisi olisi voinut katsoa niiden olevan asianomistajarikoksia ja lopettaa sillä perusteella esitutkinnan. Hän muistuttaa, että lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, pahoinpitely sen sijaan virallisen syytteen alainen rikos.

Lievinä pahoinpitelyinä voidaan apulaisoikeusasiamiehen mukaan pitää yleensä vain tekotavaltaan verraten vähäisiä rikoksia, jotka ilmenevät tönimisenä, kevyinä läimäyksinä avokämmenellä ja luunappeina tai muina vain kipua aiheuttavina tekoina. Sen sijaan varsinkin kehon herkkiin osiin, erityisesti päähän kohdistetut iskut ja kehon muihin herkkiin osiin kohdistuva voimakas ruumiillinen väkivalta on hänen mukaansa lähtökohtaisesti arvioitava ainakin pahoinpitelyksi riippumatta vammojen paranemisasteesta.

Apulaisoikeusasiamiehen mielestä miesystävän menettelyä ei voi mitenkään pitää vähäisenä väkivaltana tai vähäisenä koskemattomuuden loukkauksena. Kun otetaan huomioon erityisesti pahoinpitelyn toteuttamistapa mutta myös siitä aiheutuneet vammat, pahoinpitelyä ei voi pitää lievänä.

Myös Itä-Suomen lääninhallitus katsoi lausunnossaan apulaisoikeusasiamiehelle, että komisario oli menetellyt virheellisesti lopettaessaan esitutkinnan. Lääninhallitus antoi Joensuun poliisille määräyksen suorittaa viivytyksettä uusi esitutkinta. Esitutkinta päätyi syyttäjän harkittavaksi, ja Joensuun käräjäoikeus tuomitsi esitutkinnassa epäillyn miehen vankeusrangaistukseen. Asiasta on valitettu hovioikeuteen.

Apulaisoikeusasiamies korostaa, että hän on päätöksessään arvostellut esitutkinnan lopettamispäätöstä poliisin silloin käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Poliisin tulee varmistua huolellisesti, että rikosilmoituksen peruminen ei perheväkivaltatapauksissa johdu painostuksesta

Apulaisoikeusasiamies totesi perhe- ja läheisväkivallan olevan erityisen vakavaa ja ongelmallista rikollisuutta muun muassa siksi, että rikoksen tekijä voi vaikuttaa uhrinsa mahdollisuuteen hakea ulkopuolista apua. Läheisväkivaltarikosten tutkinnassa on melko yleistä, että väkivallan kohteeksi joutunut myöhemmin toivoo, ettei asiaa tutkittaisikaan tai siitä nostettaisi syytettä. Poliisin tulee tällöin mahdollisimman huolellisesti varmistautua siitä, että peruminen ei johdu väkivallantekijän uhkailusta.

Apulaisoikeusasiamies Raution ratkaisu dnro 275/4/04 on oikeusasiamiehen verkkosivulla.

noin 2-3 kertaa vuodessa, koskaan en ole saanut vastausta sellaiselta joka olisi saanut oikeutta , tuollaiset nuhtelut eivät ole yhtään mitään.

on aika erikoinen tulkinta kyseisen instanssin työstä, mutta virallisesti sen työn perusteella he nostavat yhteiskunnan kukkarosta hävyttömän isoja palkkoja.

Kuinkahan paljon täysin hyödytön oikeusasiamiesjärjestelmä maksaa yhteiskunnalle?

Sain eilen Vastauksen apulaisoikeuskanslerilta,
Nils Wirtanen, joka toteaa:

Olette 21.2.2007 oikeuskanslerinvirastoon toimittamassanne kirjoituksessa olevanne tyytymätön entisen apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen vastaukseen 31.8.2000. Asia liittyi xxxxpoliisin menettelyyn asiassa xxxxx sekä xxxx14.2.2001.

Kirjoituksenne mukaan tarkoituksenne on toimittaa varsinainen kantelunne myöhemmin. Myös tuleva kantelunne tulee kertomanne mukaan koskemaan entistä apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasta sekä xxxpoliisin menettelyä 14.2.2001 lukien.

Tämän vuoksi nyt toimittamanne kirjoitus ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Virtasen nilssi ei ota kirjoitukseeni kantaa, koska olen luvannut myöhemmin toimittaa kantelun. Nilssi olisi voinut asiaan ottaa kantaa.
Suoraan sanottuna nilssin kirjoitus tarkoittaa, turha tänne on valitella.