Hei.
Menen ensi vuonna lukioon ja vanhempani pakottavat minut lukemaan pitkän matikan, fysiikan ja kemian. Nämä kaikki ovat juuri niitä aineita, joista en ole lainkaan kiinnostunut, vaikka yläasteella toistaiseksi ovat kymppeinä todistuksessa pysyneetkin. En voisi kuvitellakaan tekeväni tulevaisuudessa työtä fyysikkona, kemistinä tai matemaatikkona. Miten tärkeitä nämä aineet loppujen lopuksi ovat, kun niiden tärkeyttä niin paljon kaikkialla hehkutetaan?
Kielistä pidän vielä vähemmän, sillä niitä opiskelemalla voi päätyä suunnilleen vain tulkiksi, opettajaksi tai kääntäjäksi. Kieletkin ovat kymppejä, mutta en ole käytännössä niissä mitenkään taitava.
Olen kiinnostunut mm. biologiasta, lääketieteestä, psykologiasta, filosofiasta ja äidinkielestä. Mietinkin, että miten ihmeessä jaksan koko lukion pakertaa matemaattisten aineiden parissa, kun kiinnostusta ei löydy ollenkaan.
Mitä ihmettä voisin tehdä? En näe mitään järkeä siinä, että teen koko elämäni jotain semmoista, mihin minulla ei ole minkäänlaista kutsumusta. Yksi elämä täällä vain eletään ja mielestäni sen pitäisi perustua mahdollisimman pitkälle henkilön omiin valintoihin.
Olisin kiitollinen, jos joku voisi kommentoida jotain. Ja anteeksi, jos kirjoitus vaikuttaa jotenkin sekavalta ja epäselvältä, mutta minulla on juuri nyt kamala kiire.
Menen ensi vuonna lukioon ja vanhempani pakottavat minut lukemaan pitkän matikan, fysiikan ja kemian. Nämä kaikki ovat juuri niitä aineita, joista en ole lainkaan kiinnostunut, vaikka yläasteella toistaiseksi ovat kymppeinä todistuksessa pysyneetkin. En voisi kuvitellakaan tekeväni tulevaisuudessa työtä fyysikkona, kemistinä tai matemaatikkona. Miten tärkeitä nämä aineet loppujen lopuksi ovat, kun niiden tärkeyttä niin paljon kaikkialla hehkutetaan?
Kielistä pidän vielä vähemmän, sillä niitä opiskelemalla voi päätyä suunnilleen vain tulkiksi, opettajaksi tai kääntäjäksi. Kieletkin ovat kymppejä, mutta en ole käytännössä niissä mitenkään taitava.
Olen kiinnostunut mm. biologiasta, lääketieteestä, psykologiasta, filosofiasta ja äidinkielestä. Mietinkin, että miten ihmeessä jaksan koko lukion pakertaa matemaattisten aineiden parissa, kun kiinnostusta ei löydy ollenkaan.
Mitä ihmettä voisin tehdä? En näe mitään järkeä siinä, että teen koko elämäni jotain semmoista, mihin minulla ei ole minkäänlaista kutsumusta. Yksi elämä täällä vain eletään ja mielestäni sen pitäisi perustua mahdollisimman pitkälle henkilön omiin valintoihin.
Olisin kiitollinen, jos joku voisi kommentoida jotain. Ja anteeksi, jos kirjoitus vaikuttaa jotenkin sekavalta ja epäselvältä, mutta minulla on juuri nyt kamala kiire.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kai nyt itsekin ymmärrät valita pitkän matikan, fysiikan ja kemian, etenkin kun olet niin hyvä niissä! kyllä niitä valintamahdollisuuksia sitten on yllin kyllin,etenkin kun saat lukion loppuun hyvillä papereilla. kun vain kuuntelet vanhempiasi, niin lopulta huomaat että he olivatkin oikeassa, vaikka nyt ei siltä tuntuisikaan..ja eihän se välttämättä tarkoita, että jos valitset joitain aineita, niin menisit juuri sille tietylle alalle, kun esim. insinöörejäkin on monen laisia. mutta älä kuitenkaan ota tätä kaikkea kirjoitusta niin vakavasti, kun kirjoittaja on sentään vuosimallia -87 =)
Olen nyt abi. Lukiossa olen lukenut pitkän matematiikan ja pitkän fysiikan. Pitkä kemia jäi yhden kurssin päähän. Näiden lisäksi olen lukenut kaikki biologian ja psykologian kurssit. Joten kyllä sitä monenlaisia aineita ehtii lukea varsinkin kun sinä tunnut pärjäävän koulussa niin hyvin. Aika paljon lukiossa on myös kaikille pakollisia kursseja monissa aineissa. Lukion ainevalinnat eivät paljonkaan vaikuta tulevaisuuden ammattiin,tietysti joillekkin aloille vaaditaan esimerkiksi pitkää matikkaa. Kysy vaan lisää lukiosta jos kiinnostaa. Toivottavasti tästä oli edes jotain apua.
Pitkä matikka, fysiikka ja kemia kannattaa valita sen takia, että ilman niitä sulkeutuu erittäin monia ovia. Ilman matikkaa ja fysiikkaa on turha kolkutella esim. teknisten aineitten ovia. Se on aivan uskomatonta millaisissa paikoissa törmää matematiikkaan. Esimerkiksi solujen tutkimisessa matematiikka on korvaamaton apuväline, vaikka tätä ei usein tule ajatelleeksi.
Mä en jaksa enää kirjottaa tähän hirveen pitkää juttua kun mä äsken sekoilin mun edellisen viestin pois. No pääasiat tässä:
1.Älä anna sun vanhempien määrätä sua liikaa.Tää on kuitenkin sun opiskelu ei sun vanhempien.
2.Ota paljon niitä reaali aineita mistä pidät sekä äikkää ja suosittelen, että ottaisit myös pitkän matskan kun se on kuitenkin aika tärkee.
3.Älä ota pitkää kemiaa ja fyssaa.Mä en ite ainakaan jaksais jos mulla olis pitkä kemia ja fysiikka kun ne on niin kamalia ja silloin ei riittäis kursseja pahemmin muihin aineisiin jos haluis pitää kurssimäärän kohtuullisena.
Joo no tossa oli pari asiaa, toivottavasti saat valinnat kuntoon.
niin sillon kyllä kannattaa ottaa pitkä matikka ja fysiikka ja/tai kemia. Niistä saa pisteitä jos hakee lääketieteelliseen. Ja ilman niitä on aika vaikeeta päästä sisään mun käsityksen mukaan....?
Lääkikseen ei kyllä saa mitään pisteitä, vaikka olisikin pitkät matikat, kemiat ja fysiikat.. Mutta se on kyllä totta, että jos aikoo päästä opiskeleen lääkikseen, niin pitää kyllä olla ne asiat hanskassa!! Ne mitkä tonne sisäänottoon vaikuttaa, on yo-todistus ja pääsykoe!
Esimerkiksi lääkiksen pääsykoekirjaa Galenosta on kyllä aivan turha alkaa edes yrittää lukeen, jollei oo käyny lukion kemian kursseja!! Menee kyllä toisinaan yli hilseen, vaikka noista kursseista aikoinaan sain hyvätkin arvosanat!!
Kyseessä on sun oma elämä ja sun omat valinnat. Jos rupeat puurtamaan lukiossa väkipakolla noiden aineiden pitkiä oppimääriä, saat äkkiä kipeiden istumalihasten lisäksi hermoromahduksen ja kolmivuotinen taival tuntuu ikuisuudelta. Itse olen lukenut pitkän matikan, fysiikan ja kemian, sillä pidän näitä kaikkia itse erittäin mielenkiintoisina. Näiden aineiden tunneilla olen nähnyt lukemattomia tuskaisia opiskelijoita, jotka eivät millään halua kääntyä valitsemaltaan tieltä, vaikka aine tuntuukin tylsältä ja vastenmieliseltä. Osa heistä karisee kurssi toisensa jälkeen pois. Ja loput sinnittelevät tunneilla vaikka vihaavatkin ainetta.
Jos siis haluat, että lukioajastasi tulee yhtä tuskaa, valitse ihmeessä näiden aineiden pitkät oppimäärät. Jos sen sijaan valitset lukiossa niitä aineita, josta todella olet kiinnostunut, koulunkäynti voi ihan oikeasti olla innostavaa ja opiskelu mukavaa.
Lukiossa opiskelu ei ole myöskään samanlaista kuin yläasteella, hyvät arvosanat yläasteella eivät takaa menestystä lukiossa, varsinkaan sellaisissa aineissa joiden lukeminen on erityisen vastenmielistä. Itsellänikin oli juuri näistä kyseisistä aineista pelkkiä kiitettäviä yläasteella, mutta numerot kyllä notkahtivat aika reippaasti, kun menin lukioon.
Sinun kannattaa uskaltaa kapinoida vanhempiasi vastaan ja tehdä itse omat valintasi. On itsestäsi kiinni, onko lukioaikasi yhtä painajaismaista piinapenkkiä vaiko motivoivia oppimismahdollisuuksia!
Käytännössä vanhemmilla ei ole sun ainevalintoihisi mitään sanomista. Meillä ainakin sai vaihtaa vaikka koko lukujärjestyksen kaikki aineet syksyllä, kun lukio alkoi, eikä vanhemmilta kysytty mitään.
Mutta sitten toisaalta, noista matemaattsista (pitkä matikka, ennen kaikkea) saa jatko-opiskeluja ajatellen aika lailla kamalasti pisteitä aika moneen paikkaan...Sellaisiinkin, jotka eivät ole puhtaasti matemaattisia... Jos sattuu olemaan vähänkään lahjakas, niin pitkän voi valita, vaikka päättäisikin kirjoittaa lyhenä, tai ei ollenikaan. Omalla kohdalla tosin kävi niin, että kuvittelin (lukiomatikasta kerkiarvolla 9 ) selviäväni pitkän kirjoituksista... Tässä sitä sitten odotellaan, tuleeko c vai b...
Mutta niin tai näin, älä anna vanhempien vaikuttaa sun päätöksiisi. Voit perustella vaikka sillä, että jos luet kaikki matemaattiset pitkinä, niin joudut karsimaan huomattavasti kaikista muista...Ja ellei tippaakaan kiinnosta, niin pitäisihän vanhempien tajuta, ettei siitä mitään silloin tulekaan.
Ilman omaa kiinnostusta ja motivaatiota pitkää matematiikkaa kohtaa opiskelusta ei tule yhtään mitään. Itse luin lyhyen matikan ja lyhyen fysiikan ja yhen kemian. Kävin lisäksi paljon psykologiaa, maantietoa ja yli 10 kuviksen kurssia.
Vaikutat näppärältä koululaiselta, oikeen hikeltä ja lyhyt matikka on todella helppoa ja yksinkertaista. Kenties pitkästä matematiikasta olisi sulle enemmän haastetta etkä sitten pitkästyisi lyhyessä. Pitkästä matikasta on toki hyötyä ja moderni fysiikka on itseasiassa kiinnostavaa, mutta tää on vaa mun mielipide.
Nykyään lähes kaikki käy lukiota 3 ja puol tai 4 vuotta joten ei se pitkä matikka ja fysiikka mitenkään rajoita mahdollisuuksiasi valita muita kivempia aineita.
Sinä siellä koulussa joudut tuskissasi hikoilemaan pitkänmatikan tunnilla, eivät vanhempasi!
hyvä ihminen, kun sinua kiinnostaa biologia yms. niin lähde ihmeessä lääkikseen!!
ja jos sinne haluat, kannattaa opiskella pitkämatikka, laaja fys ja kem.. näin on..
ite lähen!!
MUTTA: jos pakotetaan opiskelemaan jotain, ei se suju, vaikka olisi kuinka hyvä. tasoa löytyy kelle tahansa
onnea lukioon!!
kyllä sun kannattaa ottaa ainakin pitkä matikka. jos et sitä ota niin suljet todella paljon ovia lukion jälkeen.
Mulla itellä on pitkä mitikka ja fysiikka, mut kemiaa en käy ku yhden kurssin ku se ei kiinnosta paskan vertaa. ja hetihän se näky numeros. 5 kokeesta ja 6 toikkaan. eli ota mitä huvittaa, kunhan otat pitkän matikan.
.. ja miksi et selviäisi jos muutat asenteesi, niine t kadu myöhemmin elämässä. Minäkin lähdin kieliä lukemaan, mutta en koskaan ole kokenut pitkää matikkaa, pitkää fyssa ja pitkää kemiaa riipaksi