Olen kuullut, että jos lapsi ei suostu tapaamisiin toisen vanhemman kanssa, niin toiselle vanhemmalle sitten tulee uhkasakko.
Myös olen kuullut puhuttavan lapsen noutamisesta, mutta ei kai tälläiseen Suomessa mennä?
Missä oikein menee tapaamisten täytääntöönpanon raja? Tutussa sukulaisperheessä 7-vuotias poika joutuu nyt päätöksen perusteella tapaamaan toista vanhempaansa viikonloppuisin vaikka tämä hänen "toinen vanhempansa" ei ole ollut tekemisissä yli neljään vuoteen lapsensa kanssa. Lapsi ei häntä muista. Vanhempien eron taustalla oli henkistä väkivaltaisuutta sekä myös monta kertaa fyysistä väkivaltaisuutta, josta pari kertaa sairaalan asti. Voin vain ajatella, että on kova paikka tälle sukulaisperheen äidille pistää poika noihin tapaamisiin, kun poika ehtinyt tavata isäänsä vaan parin kuukauden ajan nyt eikä tapaamiset ole sujuneet hyvin.Pelottaa varmasti tavata lähes tuntematonta ihmistä.
Palatakseni siis kysymykseen, jos tapaamiset aiheuttavat kärsimystä, pelkoa, itkua lapsella, onko lapsen etu se, ettei tapaamisia voida järjestää vai onko niihin pakko lapsi viedä, vaikka hän traumatisoituisi niistä? Omasta mielestäni lasta ei saa viedä tapaamisiin, mikäli hän niistä kärsii.
Myös olen kuullut puhuttavan lapsen noutamisesta, mutta ei kai tälläiseen Suomessa mennä?
Missä oikein menee tapaamisten täytääntöönpanon raja? Tutussa sukulaisperheessä 7-vuotias poika joutuu nyt päätöksen perusteella tapaamaan toista vanhempaansa viikonloppuisin vaikka tämä hänen "toinen vanhempansa" ei ole ollut tekemisissä yli neljään vuoteen lapsensa kanssa. Lapsi ei häntä muista. Vanhempien eron taustalla oli henkistä väkivaltaisuutta sekä myös monta kertaa fyysistä väkivaltaisuutta, josta pari kertaa sairaalan asti. Voin vain ajatella, että on kova paikka tälle sukulaisperheen äidille pistää poika noihin tapaamisiin, kun poika ehtinyt tavata isäänsä vaan parin kuukauden ajan nyt eikä tapaamiset ole sujuneet hyvin.Pelottaa varmasti tavata lähes tuntematonta ihmistä.
Palatakseni siis kysymykseen, jos tapaamiset aiheuttavat kärsimystä, pelkoa, itkua lapsella, onko lapsen etu se, ettei tapaamisia voida järjestää vai onko niihin pakko lapsi viedä, vaikka hän traumatisoituisi niistä? Omasta mielestäni lasta ei saa viedä tapaamisiin, mikäli hän niistä kärsii.
Vastaukset 5
Vanhimmat
onkin juuri josta huomaa onko vanhemmat kypsiä ja hyväksyneet omat elämäntilanteensa,
jos lapsi täytyy yrittää pakottaa rakastamaan ja tapaamaan omaa vanhempaa niin tuskinpa se kovin hyvältä tuntuu,, lapsi vain oppii vihaamaan omaa etä vanhempaa, etävanhempi on tällöin avain asemassa, jos haluaa pakottaa niin täytyisi ajatella ehkäpä että miksi lapsen on pakko alistua ??? ja voida huonosti?
etävanhempi ei ole hyväksynyt tekemäänsä tai elämäänsä elämäntilannetta!!
huono loppu jos lapsen pitää se vanhemmalleen maksaa eihän LAPSI OLE VANHEMMALLEEN MITÄÄN VELKAA!!!
vaan aikuiset ovat itse tehneet valintoja!!
antakaa edes lasten elää tyytyväisinä!!!
kyllä on mahdollista etteivät lapset halua etävanhempia,
kyllä heidän mielipiteitä ja tahtoaan täytyy kunnioittaa, !!! he O_V_A_T I_H_M_I_S_I_Ä_ !!!!
..jotenkin tulisi mieleen että tuo asia kannattaisi koittaa selvittää vaikka jonkin lapsipsykologin avustuksella, sillä tietenkään ei ole järkevää pakottaa lasta vierailuille hänelle tuntemattoman/vastenmielisen/pelottavan ihmisen kotiin.
kuinka etävanhempien oikeudet menevät kaikkien muiden oikeuksien edelle. Velvollisuuksia ei ole kuitenkaan.
mneillä tehdiin kiireellinen huostaanottto tuollaisessa tilanteessa. kuten arvaat lapsei joutui psykiatriseen hooitoon seurauksena. sossut kuitenkin puolsivat isää ja määräsivät lapsen hänelle., nytten lapsi lasten kodissa, sossut eivät vieläkään ole antaneet takaisin kotiin, vaan pakotetaan isän tapaamisiin. itselleni tuli rangaistukseksi valvotut tapaamiset harvoin
heti yhteys, he saavat määritellä, mutta vähintäänkin valvottu tapaaminen!!!!!!!!!!!!