ulko kissa sisäkisuksi,8v kolli 2,5kk mennyt mouruaminen yltyy vaan . kovin hermostunut ,ei halukas leikkeihin ,syö heikosti kova vatsa olen parafiini öljyä välillä antanut auttaa hetkellisesti juo hyvin.kissa levoton mulla hermot tosi kovalla , olen neuvoja saanut eläinsuojelusta että ollisi parempi että ei hommaa kaveria ei varmaan hyväksyisi eikä ulkoiluttaisi valjaissa , parveke verkotettu jonkin verran kiipeily tellineitä , mutta epäilen kovin että ei rauhoitu kun näyttää hermoilevan enempi ja ennen kehräsi ja oli sylissäkin nukkui myös vieressä mutta enää ei lainkaan , täällä uudessa asunnossa ulkoilu hankalaa aran kissan kanssa joka asunnossa melkein koiria ja kollini pelkää niitä kuin rutto tautinen.asun rivitalo pakassa jossa muuten rauhallista .ppitaisin kissastani kovin paljon ja olen aina päättänyt että en luovu siitä koskaan.mutta nyt kyllä käy se mielessä olisiko se kova paikka taas kissalle ? ja voiko näin arkaa kissaa luovuttaa edes ? olen kovin epätoivoinen .en tosiaan enää ymmärrä mitä voin tehdä . toinen kisukin tavallaan on riski ottaa jos ongelmat vaan kasvaa . kesä vielä edessä että kisulla on hoitaja välillä,keksikää mulle jotain mikä voisi helpottaa kolliani ja minunkin hoitamista , kiva jos luitte , (jos osasin huoleni jotenkin tähän purkaa sanoikssi)
olen useimminkin
kyselevä??
4274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko jo kokeillut? Aikaa ja hermojahan tuollainen vaatii, jos toinen on saanut olla 8 vuotta ulkokissana. Onhan se nyt suuri elämänmuutos :)
Jos pihalle halajat niin meni sinne ennemmin illalla kuin esim. päivällä. Jos mahdollista niin ulkoile aina samaan aikaan niin kissasi oppii että tähän aikaan pääsee pihalle ja toivon mukaan on hiljaa muina-aikoina.
Toki nyt on kevät (vaikka tällä hetkellä turhan kylmä onkin) niin sekin saa kissat yleensäkin vähän "hassummalle" tuulelle.
on ollut ilta hermostuminen ja mouruaminen tuntuu kovenevan vaan . päivisin ei halua edes leikkiä tai parvekkeella katsella lintuja ..jos suoraa sanon tympäsee illat jo valmiiksi hitosti, yhtä meteliä siihen asti kun menen nukkumaan en kauaa jaksa vaikka kuinka muuten kiva kolli onkin ja tykkään kaikista eläimistä kyllä mutta tämä???
Jos on, niin se voisi helpottaa. Kissa voi nimittäin olla kollillaan ja silloin käytös on tuollaista.
Toisaalta tuo edellinen vinkki voi myös helpottaa.
kokeilemaan sitä kissa kaveria. sitä ei voi etukäteen tietää hyväksyykö vai ei, mutta kannattais varmaan kokeilla, jos se olisikin helpotus asiaan.
toki siihen sopeutumiseenkin täytyy varata aikaa.
pentu kissaan yleensä aikuisetkin kissat tykästyy. meillä on tullut aikuisia aikuisten (yht 9) kaveriksi. kaikki hyväksyy toisensa, vaikka ei sydänystäviä olisikaan tullut.
sopeuttamisen voi tehdä pikkuhiljaa, ettei ihan yllättä kissoja. vaihdella toistensa hajuja esim. makuualustan muodossa. antaa olla pari päivää eri huoneissa ja silitellä kissaa ja sen jälkeen heti toista kissaa. oppivat tuntemaan toistensa hajun oven ali.
muutama päivä tai viikko voi olla kovaakin sähinää ja kyräilyä, jopa perässä juoksemista ja uhkailua , mutta se on ihan normaalia, eikä siitä kannata hermostua. ainoastaan jos alkaa näyttää tappo meinigiltä, tulee mennä väliin. jos toinen huutaa, eikä lopeta, tai ei saa käyttää omaakaan hiekkalaatikkoaan tms.
ota pentu koeajalle. sovi, että saat palauttaa sen jos homma näyttää toivottomalta.
feliway ehdottomasti! se kannattaa pitää seinässä koko ajan. eläinhomeopaatilta myös kannattaisi todellakin kysyä apua.
leikkiikö kissa? leikitätkö aina, kun alkaa ilta mouru? tämä vaatii sinulta paljon. aina kun mouru alkaa, sinun tulisi saada herätettyä kissan kiinnostus johonkin muuhun. säästä vaikka illan herkkuruoka siihen, kun mourui alkaa, jospa se katkeaisi ruokaan ja ruuan odotukseen.. edes hetkeksi :)
tosiasiassa 2,5 kuukautta on aika lyhyt aika tuollaiseen operaatioon, vaikka se ei varmasti siltä tunnukaan.. voimia!
jos päädyt luopumaan kissasta, tottakai etsit sille uuden kodin. kyllä arka kissakin sopeutuu uuteen paikkaan, kunhan ihmiset ymmärtävät kissan arkuuden.