Nyt vanhemmalla iällä voi vielä tehdä melkein vaikka mitä. Hieman alle kuusikymppisenä aloitin iltakouluna peruskoulun, jonka läpäisin tosin huonolla arvosanalla, mutta kuitenkin läpäisin. Yritin jatkaa vielä lukioonkin, mutta heti alkuun huomasin, että muistini ei kuitenkaan kielissä pidä kutiaan. En muistanut sanojen merkitystä. Kotona ei enää ollut nuoria, joiden kanssa olisin voinut harjoitella puhumista ja muistia.
Itselleni 40-vuotislahjaksi valmistuin silloin Kauppateknikoksi. Silloin opiskeluhalut oli suuret ja löysin Markkinointi-Instituutin Kauppateknikkokoulutuksen. Sen valitsin juuri siksi, koska siinä ei ollut kieliä. Kävin ensin vuoden Kaupallisen perustutkinnon, jonka jälkeen kaksi vuotta kestävän Kauppateknikon tutkinnon. Tämä meni läpi arvosanalla Hyvä. Onko teillä muilla halukkuutta koulutukseen. Esim. yksinäisyyttä tuntevat ihmiset, miksette opiskele?
Itselleni 40-vuotislahjaksi valmistuin silloin Kauppateknikoksi. Silloin opiskeluhalut oli suuret ja löysin Markkinointi-Instituutin Kauppateknikkokoulutuksen. Sen valitsin juuri siksi, koska siinä ei ollut kieliä. Kävin ensin vuoden Kaupallisen perustutkinnon, jonka jälkeen kaksi vuotta kestävän Kauppateknikon tutkinnon. Tämä meni läpi arvosanalla Hyvä. Onko teillä muilla halukkuutta koulutukseen. Esim. yksinäisyyttä tuntevat ihmiset, miksette opiskele?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kävin sen peruskoulun iltakouluna ja jatkoin lukionkin puolelle, mutta minulla oli vaikeuksia kielien kanssa. Ei auttanut, että lapseni ovat maistereita Åbo akademiasta, siis puhuvat ruotsia, sillä ei ne kielet periydy lapsilta vanhemmille. Ne pitää itse opiskella.
Nuoruudessani olin jo käynyt Kauppakoulun, tosin yksityisen ja sitten, kuten sinäkin siellä Markkinointi Instituutissa suoritin laskentalinjan, sillä olenha ikäni ollut kirjanpitäjä tyyppiä ja sillä leipäni ansainnut.
Kokoajan haaveilen kielten opiskelua, ruotsi olisi pakkomielle, mutta englanti olisi helpompi, sillä olin nuoruudessani työssä Englannissa ja myös käynyt lukuisia kielikursseja. Harmi, että kielitaitokin ruostuu, jos sitä ei voi aktiivisesti harjoittaa.
Joten opiskellaan vain, kukin halujensa mukaan.
aloittanut kansalaisopistossa jotain, kävin lyhyen sukututkimuskurssin. Vuorossa on lyhyt saksan kielen kurssi keväällä. Olen opiskellut melko paljon ja työelämässä piti koko ajan päivittää tietoja. Nyt opiskelen mitä haluan.
elikkä noin viiskymppisenä kävin työn ohella iltalukion ja kirjoitin, ja selvisin urakasta hengissä. Minulle kielet oli helpompia kuin se lukion matikka, josta en kyllä ymmärrä vieläkään mitään. Tuurilla kait selvisin.
Hauskaa pääsiäistä!
mutta en ole päässyt luennolle kertaakaan.Enkä muihinkaan käytännön harjoitteluihin.Niin se vain on.
Kuinka vanhaksi pitää tulla että joutaisi opiskelemaan.Kaikkia tämän talven tekemisiä voin kyllä pitää opiskeluna.
Hyvä että opiskelette jos on mahdollista että koulut ovat lähellä.
minä kirjoitin ylioppilaaksi 57 vuotiaana! No kielet olivat aika vaikeita; varsinkin englanti...
Suoritin myös joitain opintoja avoimessa yliopistossa, mutta se jäi sitten, kun motivaatiota ei enää löytynytkään!
Nyt olen käynyt pari vuotta espanjan opinnoissa tuolla paikallisessa Kansalaisopistossa...ja aikomus on sitä jatkaa ensisyksynä taas..
Hyvää opiskeluintoa vaan kaikille ikätovereille!