Käytän henkilöstä nimeä Minna. Tiedän miten hänen kävi ja miten hän pelkäsi lähteä prosessiin. Tässä kuvitteellinen kirjeeni hänelle viiden vuoden taakse.
Minna
Älä pelkää. Pelkosi, että sinusta tulee hirviö tai että sukulaisesti tai työkaverisi hyväksy sinua, ei toteudu. Sinusta tulee viehättävä nainen, johon moni mies ihastuu. Olet lähes mallin mitoissa ja onnellisuutesi kruunaa kauneutesi.
Minna
Älä pelkää. Pelkosi, että sinusta tulee hirviö tai että sukulaisesti tai työkaverisi hyväksy sinua, ei toteudu. Sinusta tulee viehättävä nainen, johon moni mies ihastuu. Olet lähes mallin mitoissa ja onnellisuutesi kruunaa kauneutesi.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Löydät myös ikuisen nuoruuden lähteen, kuvastin kertoo sinun olevan kaunein nainen maan päällä, löydät argonauttien matkassa kulkiessa kultaisen taljan ja tuot Jerusalemista graalin maljan.
Vanhoilla päivilläsi lähdet vielä etsimään kuningas Arthurin miekkaan, mutta taivaalle tulee kultainen vaunu, jossa ovat Mooses ja Elia ja sinut temmataan siinä taivaalle ja häviät pilviin koskaan kuolematta.
Vanhemmalla iällä sinusta tulee kiukkuinen kyyninen akka, jonka miehet kiertävät kaukaa ja voivat pahoin ainakin kaksi viikkoa sinun näkemisesi jälkeen. Naiset säälivät sinua sinut nähdessään.
Työhön et kelpa enää kuuna kullan päivänä olit sitten tohtori tai narri ja ainoa lähiomainen on viranomainen ja erityisesti sosiaaliviranomainen, joka muistuttaa sinua siitä, että kyllä miehenä olisi ollut paljon parempi. Eikä sinua varoitettu?
Loppujen lopuksi lihot muodottomaksi möykyksi ja suistut katuojaan maksakirroosion seurauksena, josta sinut korjataan viimeielle matkalle ja poltetaan ongelmajätteenä Hietaniemen krematoriossa.
Siinähän sitä :)
Liikaa alkoholia niin krematorion uuni räjähtää.
Hauska kuulla että muillakin on mennyt upeasti.
Niin se vaan on että pelot olivat turhia,
reippaalla ja iloisella mielellä vaan eteenpäin,
niin homma toimii ja hymy kaunistaa.
Enpä juuri voisi olla onnellisempi.
Unohdit mainita, että olet karvainen äijä Uukuniemeltä ja tämä oli sinun pakkofeminisaatiofantasiasi.
No ei se mitään, kehitä juttuasi ja lähetä se vaikka Hollywoodiin tai Pirkka-Pekka Peteliukselle.
Asia on nyt vain niin että Minnalla on asiat mitä parhaiten. Miehiä juoksee perässä, töitä riittää, samoin rahaa. Eteen nousee vain se että mikä on elämässä tärkeintä... mitä se nyt kellekin on.
Sillä uhalla, että minä rupean lyömään faktoja pöytään. On ihan OK elää fantasioissa, en minä sitä vastusta mitenkään ja on ihan OK jos on korviaan myöten paskassa ja hymyilee, mutta ei pidä muille mennä valehtelemaan eikä kertomaan satuja, ne vielä uskovat.
Tai jos asiat todella on hyvin, enkä minä sitäkään vastusta, niin paljon hyödyllisempää olisi kertoa MIKSI NE EIVÄT OLE HUONOSTI. Jos kerta asiat on saanut hyvälle tolalle niin luulisi sitten älyn riittävän sen selittämiseenkin.
Mitä se voisi olla? Rahaa, rakkautta,terveyttä tai arvostusta. Kuka arvostaa mitäkin.
Minulle hyvä elämä on läheisten rakkautta, itsensä hyväksymistä, terveyttä sekä mahdollisuuttaa toteuttaa itseäni sellaisena kuin olen niissä jutuissa, jotka ovat itseäni lähellä ja joihin olen "hurahtanut".
Raha ja työ ovat vain välttämättömiä pahoja elämässäni. Oravanpyörästä olen saanut kyllikseni, enkä koskaan tule palaamaan siihen. Mieluummin lähden jonnekin vapaaehtoistyöhön. Voin sentään auttaa jotain konkreettisesti.
Surullista kyllä, miehet juoksevat turhuuksien perässä, joka tosin sallittakoon heille.
Sellaista pattaa... :)
On uskomattoman tyydyttävää saada olla
oma itsensä ja käydä vaikkapa tyttären kanssa
shoppailemassa ja teatterissa.
Kiitettävästi saa miehiltä huomiota, vaikkei
sitä yritäkään. Valinnan varaa on.
;)
- onni hymyilee
- enkelit varjelee
- ystävät ymmärtää
- kaverit jeesaa
- tai ehkä olen vain niin hyvä tyyppi
valehtelusta, jos jollakin menee vähän paremmin kuin sinulla. Etkö voi jo vähitellen uskoa ettei kaikilla transihmisillä mene niin huonosti kuin sinulla.
Olet tyypillinen suomalainen kun vaadit ettei saa kehua jos menee hyvin, vaan asiaa pitää käsitellä kielteiseltä kantilta. Mitä hyötyä siitä on että kertoo miksi asiat eivät ole huonosti. Yhtä hyvinhän voi kertoa suoraan että hyvin menee.
Mä en ainakaan voi valittaa elämästäni. Töissä menee kivasti, samoin suvun ja ystävien kanssa. Miehiä tuppaa kyytiin, pitää vaan karsia...
Mun naiselämäni on todella ihanaa, koska se on OIKEAA.
"Miksi
Kirjoittanut: aina syytät 5.4.2007 klo 05.40
valehtelusta, jos jollakin menee vähän paremmin kuin sinulla. Etkö voi jo vähitellen uskoa ettei kaikilla transihmisillä mene niin huonosti kuin sinulla. "
Minä uskon belgialaistutkimukseen kunnes parempaa tulee tai tämä osoitetaan vääräksi. Sen mukaan transihmisillä menee ylipäätään huonosti, joskin tosi paljon paremmin kuin ennen hoitoja.
Minä uskon myös suomalaista tutkimusta, jonka mukaan nuoruuden mielenterveysongelmista kärsivät työllistyvät heikosti ja heillä eli siis meillä on vaara pudota ainaiseen työttömyys/köyhyysloukkuun.
Tietysti on yksittäisiä transihmisiä joilla menee tosi hyvin, mutta kun yksinomaan puhutaan näistä eikä koskaan kuule mistään muusta.
Sama namusetalaisuus on homojen puolella. Mutta jos menee sellaiseen tilaisuuteen missä on vaitiolovelvollisuus niin kuuleekin vähän toisenlaista juttua. Yksi homoista sanoi, että heillä on intressi osoittaa ulkopuolisille epäilijöille, että heillä menee hyvin.
Transihmisten aineksilla ei kerta kaikkiaan tehdä hyvää soppaa. Tai jos tehdään, niin näytä miten.
Itse asiassa minä en tiedä miten minulla menee verrattuna muihin transihmisiin, mutta tiedän, että olen samassa kuopassa kuin noin pari miljoonaa suomalaista naista. Tavallaan voin olla tyytyväinen, en koe naiseudesta herkkupaloja, vaan myös arjen kovemman kautta.
Minun tapauksessani huonot lähtökohdat kova yrittäminen = huono lopputulos. Se on sama kuin vaikkapa mielenterveys -tai päihdekuntoutujilla tässä maassa. Minun tarinani ei yllätä. Minun tarinani on myös yhdenmukainen belgialaistutkimuksen kanssa: paljon paremmin menee kuin ennen, mutta post-op on yhä haavoittuvainen.
"Mitä hyötyä siitä on että kertoo miksi asiat eivät ole huonosti."
Siksi koska se on uutinen ja homman juju. A propos, jos on mielenterveysongelma nuoruudessa, ehkä päihdeongelmaakin, ehkä avioeroa, prosessi on aina hankala juttu ja lopputulos on tästä kaikesta että hyvin menee, niin se on melko yllättävä juonenkäänne ja vaatii hieman selittämistä.
"A propos, jos on mielenterveysongelma nuoruudessa, ehkä päihdeongelmaakin, ehkä avioeroa, prosessi on aina hankala juttu ja lopputulos on tästä kaikesta että hyvin menee, niin se on melko yllättävä juonenkäänne ja vaatii hieman selittämistä."
Tuostako se huonosti meneminen johtuukin. Ehkäpä siksi minulla menee hyvin, kun ei ole koskaan ollut mielenterveysongelmia, eikä päihdeongelmaa. Muija kyllä lähti, mutta mitä minä sille voin jos lesboilu ei maittanut.
Onko jäänyt huomaamatta, että F64 on F-kategoriassa?
Minullakaan ei ole ollut päihdeongelmaa.
Se ei oikeastaan edes kuulu sinne vaan neurologisiin sairauksiin. Siis minulla ei ole ollut mielenterveyshäiriöitä!
Ne jotka tekevät tutkimuksia mielenterveyskuntoutujien myöhemmästä selviämisestä elämässä tuskin ovat ottaneet huomioon mielipidettäsi transseksuaalisuuden todellisesta luokituksesta. Itse asiassa he tuskin ovat ainoatakaan ts:ää tavanneet.
Tässä asiassa pitäydyn siis mainitsemaani belgialaistutkimukseen, jota saa vapaasti kritisoida. Lyhyesti sanottuna - ennen leikkausta menee transihmisillä myrkyllisen huonosti ja hoitojen jälkeen huomattavasti paremmin, mutta silti merkittävästi huonommin kuin lälleillä.
Doorn on tutkinut ulkonäön merkitystä ja jos otetaan vastaavista ulkonäköongelmista kärsivät lällinaiset yhteen transnaisten kanssa, niin psyykkinen oirehtiminen on suunnilleen sama.
Minä vähän ihmettelen miksi hakeuduit tutkimuksiin, jos kerta elämä oli niin mutkatonta.
"Minä vähän ihmettelen miksi hakeuduit tutkimuksiin, jos kerta elämä oli niin mutkatonta."
Missäköhän kohtaa väitin että entinen elämäni oli mutkatonta. Ei tutkimuksiin lähdön edellytys ole mielenterveys- tai alkoholiongelmat. Minulla ei ollut tarvetta hakeutua mielenterveyshoitoihin ennen tutkimuksia, mutta silti tiedostin vahvasti jo nuoruudesta saakka sukupuoliristiriitani. Ei siihen tarvittu psykiatria että olisin osannut hakea lähetteen tutkimuksiin yleislääkäriltä.
Olemme äitini kanssa ilmeisesti jotenkin poikkeuksellisia ihmisiä, koska kummallakaan ei ole ollut henkisiä ongelmia ulkonäöstään. Kuitenkin olen äidistäni nuorempi "painos" ulkonäöltäni.
"Lyhyesti sanottuna - ennen leikkausta menee transihmisillä myrkyllisen huonosti ja hoitojen jälkeen huomattavasti paremmin, mutta silti merkittävästi huonommin kuin lälleillä."
Omalta osaltani voin sanoa ettei minulla ole mennyt ennen prosessia "myrkyllisen huonosti". Tietenkin väärässä sukupuolessa eläminen oli henkisesti raskasta, mutta monien vuosien kuluessa siihen oppi suhtautumaan järkevästi, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. Pystyin elämään lällinä lällien joukossa. Kun tuli mahdollisuus päästä hoitoihin, en epäröinyt hetkeäkään parantaakseni elinolosuhteitani. En ole mikään feministi ja minulle kelpaa nykyinen elämäni tavallisena naisena. Tiedostan kyllä naisen huonomman aseman, mutta minuun se ei ole käytännössä vaikuttanut. Ammattialani on sellainen että naiset ja miehet työskentelevät siinä tasavertaisina ja palkkakin on työn mukainen sukupuolesta riippumatta. Syrjintää naisena en ole ainakaan vielä havainnut, ehkä osaan pitää tiukasti puoleni.
En oikein ymmärrä miksi jokaisen TS:n pitäisi olla jotenkin mielenterveydeltään vinksahtanut, jos joku heistä on. Minä en voi ainakaan sitä yleistää. Tunnen kohtalaisen joukon transsukupuolisia (tutkimuksia aloittavista vuosia sitten prosessinsa päättäneisiin) ja tuossa joukossa on kylläkin molempia ääripäitä edustettuna.
Hän kysyy aina ensin, oletko yrittänyt itsemurhaa ja kuinka monta kertaa. Tarkoituksena on se, ettei prosessiin lähdetä kepoisasti eksentrisenä elämäntapakokeiluna. Jos et ole TS ennen leikkausta, olet varmasti sen jälkeen.
Pre-op TS itsemurhaprosentti on n. 30 eikä se tarkoita etteivätkö ne loput 70 olisi yrittäneet.
Mutta toisenlaistakin puhetta on esitetty. Näissä piireissä liikkuu sellainen ts, joka meni tutkimuksista läpi priiman paperein vaikka sekunda onkin ja hän sanoo että hänet diagnosoitiin väärin ja hänellä menee silti hyvin ja tosi pitkään on hyvin mennytkin.
Ei ole modernia jakaa priimoihin eikä sekundoihin, mutta minulla on sellainen tuntuma, että sekundat selviävät Suomessa vähemmin vaurioin. Sari_ on esittänyt alaikärajoja prosessin menestykselliselle läpiviemiselle.
Kun minunkin ongelmistani on puhuttu, niin perusongelma oli ts:uuden "puhkeaminen" vielä herkässä iässä lapsena. Olen aina joutunut tappelemaan isompiani vastaan ilman edeltävää henkistä valmentautumista ja kasvamista.
Mutta myös sekundoilla ts:uus puhkeaa herkässä iässä.
"Pre-op TS itsemurhaprosentti on n. 30 eikä se tarkoita etteivätkö ne loput 70 olisi yrittäneet."
Mahtaakohan tuo itsemurhaprosentti pitää enää lähellekään paikkaansa. Uskon kyllä että takavuosina kun hoitoihin pääsy oli kiven alla, itsemurha oli monelle ainoa vaihtoehto. Mutta nykyisin kun jokainen joka tuntee sukupuoliristiriitaa pääsee halutessaan tutkimuksiin, tilanne on helpottunut. Ehkäpä myönteisiä diagnooseja tulee tällä tavalla prosentuaalisesti vähemmän, mutta kokonaismäärältään moninkertaisesti entiseen verrattuna. Yksikään tuntemistani transsukupuolisista, jotka ovat olleet uuden lain aikana prosessissa ei ole kertonut itsemurha-aikeistaan. Luulisin että tilanne on todellakin muuttunut niin totaalisesti ettei "itsemurhaintoa" enää ole jos vain ao. henkilö on saanut asianmukaista tietoa. Sukupuoliristiriita ei enää ole niin rankka tilanne kuin kauan sitten.
Itsemurha voi johtua muustakin umpikujasta kuin siitä ettei prosessiin olla päästy, tästä johtuu myös belgialaistutkimuksen post-op itsemurhat, jotka eivät ole katumistapauksia myöskään.
Jos on niin kuin esität, niin silloin lasten ja nuorten psykiatristen ongelmien ehkäisy on parantunut. Minulle ehdotettiin "hoidoksi" transoireilulle tarkkailuluokkaa. Kyllä minä ymmärrän että aikuiseen transihmiseen kohdistetaan vihaa ja syrjintää, mutta lapseen kohdistuvaa pahuutta minun on vaikea suvaita.
Lapsena ja nuorena voidaan tehokkaasti ehkäistä päihdeura. Minulla on tuntemus siitä että transihmisten suuren kuolleisuuden takana ovat päihteet. Toinen ongelma on hiv. Tunnen kolme hiv transihmistä Suomessa ja se on aivan liian monta.
Mutta se viesti mikä julkisuuteen tulee on ihan toisenlaista, lapset jätetään hunningolle, lasten -ja nuorten psykiatriaan on kohtuuttomat jonot, nuorten päihdeongelmat kasvavat ja kasaantuvat. Sitten tulee vaikkapa syömishäiriöt joissa myös kuolleisuus on suuri. Ahdistus ja stressi myös lisääntyvät nuorten parissa.
Yleinen suvaitsemattomuus on myös lisääntynyt.
Olen ymmälläni.
Lapset ja nuoret ovat Suomessa ongelma transtutkimuksissakin. Alle 18 vuotiaita ei oteta edes tutkimuksiin ja nuorisopsykiatria ei hallitse sukupuoliristiriitatilanteita (koulutus puuttuu). Menee vielä kauan ennen kuin Suomessakin päästään samaan kuin joissakin Keski-Euroopan maissa, että alle murrosikäisille aletaan antamaan blokkaushoitoja.
"Mun naiselämäni on todella ihanaa, koska se on OIKEAA."
It is dangerous to be right, when your government is wrong.
It is not who is right, but who is left.
Jotkut viittaavat alkueuforiaan. Minun kokemukseni on kyllä päinvastainen. Suhtauduin alussa prosessiin pelolla ja epäillen. En pystynyt uskomaan, että minusta tulisi mukiinmenevä nainen ja että minut hyväksyttäisiin sellaisena. Hyvä olo on lisääntynyt tasaisesti ajan kanssa, sitä mukaa kun olen päässyt omaan elämääni ja rooliini kiinni.
on, jos tämä homma räjähtää käsiin lapsena tai teininä.
Siis silloin, kun ei ole vielä minkäänlaista elämänkokemusta, ei minkäänlaista kypsyyttä eikä minkäänlaista elämänhallintaa. Teini-ikä on liiankin kanssa tarpeeksi vaikea ilman sukupuolidysforiaa.
Vaikka ulkonäkolähtökohdat taatusti ovat teininä parhaat mahdolliset, silti 27-vuotiaana on paljon isommat tsargat selvitä kuin 17-vuotiaana tästä jutusta ehjin nahoin. Liian moni teini-TS pakenee tätä juttuaan tajusteihin - ja myy peppuaan niiden rahoittamiseksi.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että priimoista suurin osa lähtee prosessiin ennen 28 ikävuottaan ja sekundoista suurin osa 38 ikävuoden jälkeen. Olen 3S:n kanssa pitkälti samaa mieltä siitä, että sekundoilla on suurempi todennäköisyys selvitä tästä jutusta Suomessa.
Juttua tietysti mutkistavat vielä me mutantit ja sitten ne interit, kenellä homma on päivänselvä.
Minulle tämä kaatui silmille jo ennen teini-ikää, mutta kun mitään tietoa ei saanut, sitä oletti autuaasti ettei hommalle mahda mitään (niin kuin ei silloin mahdettukaan). Minulle siis ehti tulla ikää ja järkeä päähän jo runsaasti siihen mennessä kun tietoa alkoi tippua ja hoitomahdollisuudetkin syntyivät Suomessa.
Nykyisinkin nuoret ovat edelleen tuuliajolla sukupuoliristiriitansa kanssa. Apua ei löydy ennen täysi-ikäisyyttä. Edes tutkimuksiin ei pääse ennen sitä. Yritä siinä sitten elää ehjänä tarvittavat vuodet että ikää kertyy riittävästi tutkimuksiin ja hoitoihin pääsyyn.
Näitä viestejä luettuani.. yksi tärkeä asia on tainnut jäädä huomioimatta.. Nimittäin. Vaikka teidän ympärillä pörräisi enemmän miehiä kuin missien, niin te ette ymmärrä, että kun totuus paljastuukin näille miehille, se ei mitenkään hirveän positiivinen asia ole. Ainoastaan varmaan jollakin prosentin tuhannesosalla miehistä saattaa olla jotain fantasioita transseksuaalisen naisen kanssa olemisesta, muille se on täyttä myrkkyä.
Tämä vaan niinku muistutuksena realiteeteistä ja kannattaa vähän varokin varmasti. Ei pahalla.
Siis, mitä helvetin fantasioita? Siis, tuskin kukaan nainen haluaa olla miehen kanssa toteuttaaksen hänen fantasiaa. Helvetti. VAi fantasian takiako yleensä päädytään jonkun ihmisen kanssa yhteen? Itse olen kyllä törmännyt ihan eri arvoihin elämässä, kun puhe on suhteista.
Ja jos sua yhtään lohduttaa Suomessa varmaan 80 % ts-naisista on lesboja, että älä huoli.
Otippas se nyt itseensä :) Enkä edes provosoinut.
Jäikö tuosta jotain epäselväksi vaikka selvällä suomella lukee. Kyse on siitä, että ei kannata esiintyä naisena vikitellen miehiä, jos ei ole nainen. Mitään ällöttämpää tuskin onkaan, kun totuus paljastuu.
Kukaan järkevä mies ei halua olla minkään sekasikiön kanssa.
"Kukaan järkevä mies ei halua olla minkään sekasikiön kanssa."
Mies ei edes tiedä olleensa "sekasikiön" kanssa ellei transsukupuolinen nainen itse kerro historiastaan. Hoidettu TS on todellakin nainen joka suhteessa.
Heh, hiukka naurattaa ajatella noiden täällä roikkuvien 'järkevien miesten' tulevaa seksielämää, kun koskaan eivät enää voi olla varmoja jos vaikka nainen olisi ollutkin joskus mies. :-)
Vaatinevatkohan tulevaisuudessa moninkertaiset lääkärintodistukset mahdolliselta kumppaniltaan vai saavatko loppuiäkseen impotenssin, kun mielessä herää kriittisellä hetkellä kuitenkin aina se epäilys, että jos...
:-)
Olen heteromies ja olen ollut kerran sängyssä transseksuaalin naisen kanssa. Eipä se juurikaan muista kokemuksistani naisten kanssa poikennut ja tietää sain hänen historiastaan jälkeenpäin ihan sattumalta. Pano mikä pano, mitäpä sitä pohtimaan.
Heh...siis onko sulla asiasta kokemusta? Jos ei ole, niin älä puhu muiden puolesta.
Kerran yksi mies sanoi, että minä olen ahdas kuin jokin teinityttö. Minä rupesin miettimään mitenkäs se sellaiseen on päässyt tutustumaan. kaveri ramppasi Sortavalassa, ehkä siitä voi päätellä jotain. No minä ainakin päättelin.
Opetus on se, että kyllä siellä vastapuolellakin on niitä salaisuuksia.
Jos osaat laskea edes 1 1 niin tajuat, ettei tarvi olla kokemusta, kun keskustelee asioista muiden miesten kanssa. Niin absurdia edes väitellä koko asiasta, kun varmasti itsekin tiedätte kuinka paljon muita tuollainen ällöttää :) Mutta ei siinä mitään, kyllä te voitte huijata itseänne kuvittelemalla mitä haluatte.
Joo jos ei ole mitään väliä mihin rööriin sörkkii, kunhan joku rööri jossain 'päärynässä' on, niin varmasti ransutkin kelpaa.
"kun keskustelee asioista muiden miesten kanssa"
Salli minun nauraa! Menepä mainitsemaan jossakin miesporukassa, joka yleensä on enemmän tai vähemmän kännissä, jostain tämäntyyppisestä asiasta. Jokainen huutaa heti isoon ääneen, että "hyi v...!" ja enempää ei sitten asiasta mainitakaan, ettei vain aleta epäilemään homoksi, kun moisesta puhuu.
Korkeintaan yhdyt hyihyttelyyn ja siinäpä se 'keskustelu' aiheesta sitten oli, kenenkään todellinen suhtautuminen asiaan ei tullut esille.
Ihan selvä kantahan tuossa on vai pitäisikö jäädä odottamaan sitä harvinaista hetkeä että mies on selvin päin?
Mitenkäs transnaisilla, lisääkö hormonien käyttö selviä hetkiä, vai säilyvätkö ne yhtä harvinaisina kuin ennen prosessiin lähtemistä?
Jos nuo lisääntyvät, niin olisiko hormonihoidoista alkoholisteille avuksi?
Tai jos noita selviä hetkiä oli jo ennestään keskivertomiehiä enemmän, niin voisiko tuota keskimääräistä selvempänä olemista käyttää diagnoosin apuna, keskimääräistä vähäisempi alkoholin käyttö viittaisi transsukupuolisuuteen?
Ensinnäkin prosessi lykkääntyy jos tutkittavalla todetaan alkoholismi. Se pitää hoitaa ensin pois.
Ehkäpä hormoneilla on todellakin jonkinlainen vaikutus ryyppäämiseen. Ainakin minulle humalatila muuttui toisenlaiseksi. En saa enää sellaista hauskaa huppelia alkoholilla kuin ennen. Tuntuu että pää vain sekoaa. Joku nainen totesi tästä kommentistani että näin se todella onkin. Toisekseen alkoholi ei enää maita minulle kuten ennen, mutta tämä lienee yksilökohtainen ominaisuus.
Alkoholin käyttöä ei voi pitää diagnoosin perustana, niin suuret erot on eri henkilöiden välillä.
muut Karvakuonot?
Tämä ei ole pehmoeläimiinsekaantujien palsta.
Otan osaa Kolmois-S, että elämäsi on ollut niin kurjaa. Mielenterveysongelmia, arpeutumis ongelmia ja kaikkea muuta. Nyt olet katkera viiskymppinen, jota ärsyttää nuoret joilla menee hyvin.
"Niin
Kirjoittanut: Tytylix 6.4.2007 klo 22.39
Nyt olet katkera viiskymppinen, jota ärsyttää nuoret joilla menee hyvin."
1) En ole viisikymppinen.
2) En ole katkera.
3) Olen kohtalaisen hyvän näköinen, kohtalaisesti tykätty ja ennen kaikkea: tiedän mitä sen saavuttaminen vaatii.
4) Arpeutumisongelma ei ikää katso
Joten mene ja työnnä pääsi perseeseen!
Juu, kyllähän minä sut tunnen ja tiedän, mutta tuo tytylix-kopio se vain selitti tuossa omiaan.
:)
Mutta kiva olla sen verran huomattu, että ekan kerran mua feikataan
;)
Minua kaduttaa nyt todella kovasti, että lähdin koko muutos prosessiin mukaan. Kaikki nämä kivut ja säryt ja arpeutumiset ihan turhan takia. Kaikki vei turhaan paljon rahaa ja aikaa. Voi kun voisin mennä ajassa taaksepäin ja jatkaa sellaisena miksi olen syntynyt. Olisin mies isolla M:llä ja olisi tuo rakas peniskin tallella. Nytr itkettää. Palaan kirjoittamaan taas joskus.
Pura katkeruuttasi omalla nimimerkilläsi äläkä varasta toisilta!
Nyt vastaat jo omiin aloituksiisi. Hyvin menee juu.. :D
Mä ymmärrän sua. Onhan se prosessi pienen helvetin läpikäyminen. Itseänikin kaduttaa nykyään.
katuja! Nuo edelliset viestit oli pääosin nikinvarastajien kirjoittamia.
Mutta oletko todellinen katuja, koska kirjoitat eri nikillä, vai jatkaako tuo taneli samaa linjaa eri nikeillä. Pluppaaja on harvinaisuus Suomessa, yleensä nämä kirjoitukset on tanelien kirjoittamia.
Minä en noista tiedä. Vastaan vain ihmisten kirjoittamiin juttuihin. Kyllä ihan oikeasti kaduttaa nyt, kun tarkemmin miettii tätä kaikkea.
Olen todella pahoillani puolestasi, että olet tilastoharvinaisuus Suomessa! Katujia on todella vähän. Olen hieman utelias, mikä on aiheuttanut katumisesi. Onko prosessiin lähtösi tapahtunut liian kevyin perustein. Itse mietin asiaa jo ennakkoon vuosikausia, joten prosessi oli sitten "läpihuutojuttu" jolla omat päätökseni vahvistettiin virallisesti. Mieleeni ei ole tullut hetkeäkään katuvia ajatuksia, sillä elämäntapanikin muuttui niin rajusti positiiviseen suuntaan, etten halua missään nimessä entiseen kurjaan elämääni.
Saattaa olla sittenkin taneli, seksuaalinen hyväksikäyttäjä, nikinvarastaja tai muuten feikki!
"Katuminen" on monisyinen asia, aattaa olla huono leikkaustulos, rystyspuolen aslan tai sitten on ollut kysymys muusta kuin tsyydestä. Viimeinen ryhmä, jotka ovat "aitoja katujia", ovatkin harvinaisia ja vaikeimmin autettavia.
Ymmärrät varmaan näitä ihmisiä jotka katuu, jos olet kerran itsekin sellainen.
Te ette ole oikieta katujia, ettekä edes transihmisiä, mutta te toivotte, että väkivaltanne, juonittelunne ja hyväksikäyttönne johtaa siihen että transihmisen elämä menee niin hajalle, että hän katuu.
Minä poltan teidän maanne.
Alat olemaan vähän liian vainoharhainen ja jokainen täällä on sinulle trolli tavalla tai toisella. Ottaisit ihan rennosti vaan. Sulla on oma kulta ja elämä menee nykyään ihan mukavasti.
trollata meidän molempien nickeillä .-(