Kyllä se niin on et tavikset pitää pystyssä tanssilavat......Ei riitä et jotkut huuhaat menee ilmaisin ja, tai seurojen alennuslipuilla juomaan vettä. kyllä jonkun pitää rahaakin tuoda Tavis on se joka syö ja juo antimia. Ravintoloissa.. kyllä se niin on et jonkun pienen nurkkauksen järjestäjät voisivat tälle kermalle laittaa .. Mielellään jaloista kuitenkin pois pyörimästä.. Tämä ei ole PROVO.. Tämä on tosi
Tavis&proo
Rahantuoja
343201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kateus se on mikä sullakin sisintä korventaa! Opettele tanssimaan niin ei tarvi kadehtia!
Tanssiinkun oppii niin täytyy alkaa juomaan vettä????kiitti mielummin kuiteskin virvokkeita vähän maksavat , ei kuiteskaan yli budjetin, siis ei tarvitse vettä olkaa järjestäjät huoletta ensikesäkin, kyllä vielä on taviksiakin
Alennuksia.. koittakaa lavaisännät järjestää sen mukaisia palveluja
juuri tanssinharrastajia joille on oltava ilmainen virvokkeet, alennukset lipuista, päätoiminen työntekijä tarkkailemaan äänenvoimakkuutta ja lattian liukkautta jne. Sitten ihmetellään kumma juttu kun tanssipaikka ei pysynyt pystyssä.
"juuri tanssinharrastajia joille on oltava ilmainen virvokkeet, alennukset lipuista, päätoiminen työntekijä tarkkailemaan äänenvoimakkuutta ja lattian liukkautta jne. Sitten ihmetellään kumma juttu kun tanssipaikka ei pysynyt pystyssä."
Mikäs tanssin aktiiviharrastajien suosima paikka on mennyt nurin? Minä tiedän aika monta nurin mennyttä "tavispaikkaa"...
Kulttuuritalo, eikö ilmoittaneet ettei saaneet lattiaa toimimaan tai jotain asikkaiden vaatimuksille.
Tanssipaikkojen "kuolleisuuteen" on todellakin kaikkialla nähtävissä muut syyt kuin tanssiaktiivisten innostuneisuus omaan harrastuneisuuteen.
Olisi jotenkin kornia väittää että, esim: urheiluaktiivit omalla liikunallaan ja panostuksellaan omaan asiaansa aiheuttvat liikuntappaikkojen ränsistymisen ja kuolemisen?!?
Epäilen suuresti että, esim Hesan tanssipaikka puute ja kuolleisuus on tasan kiinni sen seudun muusta kyvystä /kyvyttömyydestä tehdä tanssipaikan yleisesti tarvitsemaa välttämätöntä vapaehois ja yhteistyötä ja vielä korvauksetta.
Toimiakseen tanssipaikka tarvitsee sen välttämättömänä. Sillä se lipujenmyynnillä satettu tehollinen "peliaika" on tansipaikalla noin 6-20h viikossa. Miettikääpä mikä yritys pysyy pystyssä jos se on auki ja toiminnassa vain vastaavan ajan?
Lisäki se tarvitsee välttämättömänä osana nimenomaan tanssiaktiiviset ihmiset sinne tekemään ja ylläpitämään sen koko toiminnan.
Niitä paikkoja on vaikka kuinka paljon missä ollaan ja "viihdytään" ilman tanssia ja rahastus ja juopottelu ym oheistoiminta on kyllä olemassa. Mutta ne imuroikin sitä, senkultuurin omaavia ihmisiä rahoittamaan monilla keinoin ja lähes ympärivuorokauden.
Eli "juottolat" on auki ja aktiivitoiminassa ainakin 100-150 h viikossa.
Kulttuuritalon lattialla oli aiempien yrittäjien jäljiltä jotakin sellaista sikaliukasta tavaraa, joka kohosi pulverina tanssijoiden puntteihin ja levisi myös rappuihin sekä niitä myöten alakerran muuten (ihme kyllä) käyttökelpoiseen kivilattiaan.
Pääsyy kannattamattomuuteen oli varmastikin pääkaupungin keskeisellä paikalla vallitseva huiman korkea vuokrataso.
Avajaisissa (siis pitkän tauon jälkeen tällä vuosituhannella) oli väkeä todella paljon, kuten parilla seuraavallakin kerralla. Sitten alkoi hyytyä.
Miinuksia:
Kultsan kantakävijät vuosikymmenten takaa eivät hyväksyneet nykytanssiväkeä, vaan suorastaan uhkailivat ja käskivät pysyttelemään poissa. Itsekin tulin jonkin kerran tahallisesti tönityksi.
Rakennusta ei ole tarkoitettu tanssimiseen, joten yläkerran lattian muoto ei ollut ollenkaan sopiva kunnon tanssia ajatellen.
Aluella ei ole riittävästi parkkipaikkoja sopivan matkan päässä. (Linnanmäen parkkis liian kaukana -talvikäyttöön varsinkin).
Baarin hinnasto liian korkea siihen verraten, mihin tanssijat olivat tottunet.
Plussana ilmainen vesi alakerrassa, ja alkuun hieno tunnelma, joka sitten lässähti.
Jos tanssinharrastajat haluavat pitää tanssipaikat avoinna, miksi asenne on aina, miten päästä edullisemmin, eikö asenne pitäisi olla me voidaan maksaa hiukan enempi että paikat varmasti pysyy auki.
Ptj: "...miksi asenne on aina, miten päästä edullisemmin, eikö asenne pitäisi olla me voidaan maksaa hiukan enempi..."
Riippuu kyllä paljon tanssijan harrastuksen intensiteetistä ja taloudellisesta asemasta, voiko enemmän ruveta maksaman.
Meissä aktviitanssijoissa on paljon sellaisiakin (tällaisia), jotka käyvät yli 200 kertaa vuodessa tanssimassa. Itsekin pahimmillaan kävin lähes kolmesataa kertaa plus leirit ja muu treeni päälle. Samalaiseen ja vielä tiiviimpäänkin tahtiin yltäviä tunnen useita.
Jo matkat (keskimäärin 50-100 km/suunta) aiheuttavat melkoisesti kuluja.
Esimerkiksi opiskelijat, varusmiehet, työttömät ja eläkeläiset eivät juuri kykene enää lisää ylimääräistä harrastukseensa satsaamaan -elääkin pitäisi.
..voi tehdä vapaaehtoistyötä korvauksetta tanssipaikassa, jossa joku yksityinen omistaja kerää voitot? Eikö se ole jossain laissa jo kiellettyä.
Kaikki tarvitsee tansipaikka kultturia ja sen "meininkiä". Kustannuksetahan voisi jakaa siten että jotaka käy määrätyn määrän yli niin heille muoduisi "pisteitä" ja hinta laskisi ja jotaka käy vähemmän tai muutaman kerran olisi se sitten vastaavasti niin kallis että he tuovat oikeesti sen hinnan tansipaikalle mikä keskimääräisesti asukasluvun mukaan tulis tulla.
Silloin ei paljon tanssissa käyvien tarvitsisi maksaa niiden muutamasti käyvien tarpeita.
...saavat töpanoksensa mukaisen määrän ilmaisia tanssikertoja. Tuo on useimmissa osittain talkoovoimin pyöritettävissä paikoissa tapana.
Puhtaasti liiketoimintaan perustuvissa tietysti maksetaan palkkaa, kuten työnteosta yleensäkin.
Useissa tanssipaikoissa onkin käytössä tanssikorttisysteemi, jolla tietyn käyntikertamäärän jälkeen saa yhden ilmaisen käynnin.
Useimmissa ei kuitenkaan ole, eikä tuokaan tietysti hevikäyttäjien taloutta paljon kohenna.
Keskimääräinen tanssi-illan hinta (bensa/matkakulut ml.) lienee Etelä-Suomessa 25 euroa (pohjoisessa matkat ovat paljon pidemmät, mutta siellä toisaalta ajellaan enemmän dieselillä).
200 x 25 e = 5 000 e.
Tuolla jo vaikkapa vaihtaisi auton uuteen vuosittain ja tekisi vielä muutaman etelänmatkankin. Nyt jäävät vain haaveiksi.
Se on aivan normaalia, varsinkin ylempänä Suomessa tehdä työtä ensinnäkin toisen hyväksi veloituksetta tai sitten saada korvaus tosiaan myös viihtymisenä ja tansimahdollisuutena sekä halusta tehdä ja kannustaa esimerkikis järjestölle tuolonsaantia sen omiin tarkoitusperiin.
Tämä aika on vain aikalailla tainnut kasvattaa väkensä tuohon ajatukseen että joka liikahduksesta tulee saada rahallinen korvaus.
Tekeehän moni yrityskin laajalti "töitä" sen eteen että saa väkensä tekemään osia työstään ja ponnistuksiaan esim koulutus sekä muu virkistytoiminta ilman korvausta.
Yleensä vapaehtoistyöntekijät viihtyy silloin kun he ovat tukemassa hyvää harrastusta ja se ei ole ollenkaan harvinaista.
"Kulttuuritalo, eikö ilmoittaneet ettei saaneet lattiaa toimimaan tai jotain asikkaiden vaatimuksille."
Totta on, että eivät saaneet lattiaa toimimaan. Viimeisellä kerralla ei ollut enää kuin muutama ihminen paikalla. Lattia oli pahempi kuin luistinrata (ihan oikeesti!!!). Eräänlainen kokemushan sekin!
Viitisen kertaakohan siellä ehti olla tansseja, ennen kuin lopetettiin.
Tanssinharrastajien syytähän se sitten vissiin oli, että joutuivat lopettamaan...
Lopetetuista "tavispaikoista" voit sitten katsoa luettelon täältä: http://tanssi.net/fi/vanhat.html
Ei siinä tokikaan kaikki näy.
No näinhän se on. Pidä vain ne pystyssä
sinä tanssilavojen rahantuoja tukipilari.
Tai osta sitten oma lava, missä voit pyöriä miten
haluat.
Ei oo paljoo alennuslippuja näkyny, mut olis ne tervetulleita.
Muista ottaa tärpättiä kunnolla ettei aivosi
pääse enempää lahoamaan.
jos olet kiltisti jossain taustalla vääntämässä häkkyröitäs tuskan puna kasvoilla huulillä kitkerä kalkki, Kun tavikset pitää hauskaa ja nautti elämästä
Useimmat tuntemani aktiivitanssijat nauttivat tanssipaikoilla illan kuluessa muutakin nestettä kuin sitä ilmaista vettä, jota todellakin tarvitaan, kun liikkuminen on sitä luokkaa kuin se meillä aina on (2-5 l nestettä/ilta katoaa hikenä).
Lisäksi monet ottavat kahvinsa tai teensä painikkeeksi aina vähintään munkin tai viinerin, varsin monet erilaisia voileipiä.
Itsekin ostan poikkeuksetta lavoilla illan kuluessa yhden lonkeron tai muun alkoholijuoman sekä kahvin leivonnaisen kera. Noihin menee paikasta riippuen 7,5 - 8 euroa.
Ravintolassakin ostan yden paukun tai joskus sen sijaan jotakin virvoitusjuomaa.
Pitää muistaa, että aktiivitanssijoista suurin osa on omilla autoillaan liikkeellä, joten enempi ryypiskely ei senkään vuoksi ole mahdollista.
Jos selvin päin liikkuvat sinua tanssipaikoilla ärsyttävät, mene sellaisiin paikkoihin, missä ryyppyjengi on enemmistönä! Niitä kyllä löytyy.
Pysynkin vanhankellarilla
Nyt on kai niin että, kaikki tansilavoilla lävijät ovat "taviksia" ja pitävät tansilavoja pystyssä. Mutta vielä oikeammin ne pitää pystyssä ne vapaehtoistyöntekijät eri seuroissa ja tansiien järjestävissä toiminnoissa. Se työmäärä on suunnaton ja se on se agenda joka lavan pystyssä pitää.
Maksavat tansijat kustantaa varmaankin bändit ja vähän muuta kulua seuratoiminnoille.
Bisnesajatuksella ei taida olla yhtään toimivaa lavaa koko Suomessa?
Vähemmän tanssivat ihmiset käyvät harvoin tansimassa mutta ovat varmaan tärkeitä niin lavoille kuin että tanssilavat heille itselleen.
Enemmän tanssivat ja harrastajat käyvät jopa satakin kertaa vuodessa tansimassa ja täten varmaan tuovat hyvin monelle tansipaikalle moninkertaisesti sen rahan kuin se muutaman kerran käyvä "bilsneristi".
Ongelmaa ei ole vaan on kysymys asenteellisista ennakkoluuloista ja tyhjänpäiväisestä vastakkain asettelusta.
Puhuit täyttä asiaa!
Kun sika tulee tanssipaikalle, hän on jo kotona vetänyt kunnon pohjat ja käy autossa monta kertaa illan aikana joten tuskin ostaa muuta kuin yhden kaljan, -vielä vähemmän syö mitään! Sika käy tanssipaikalla vaan muutaman kerran vuodessa ja silloinkin juo omia litkujaan ja vielä oksentaa ravintolan penkeille josta tulee iso lasku yrittäjälle. Sikojen takia lavalla pitää olla myös kalliit järjestysmiehet ja taas yrittäjä menettää tuloja... Siat hajottavat paikkoja, sotkevat vessoja ja tukkivat viemäreitä joten kaikki kun laskee yhteen käy niin että juopposian paikallaolo tuo ennemminkin tappiota kuin voittoa yrittäjälle.
Sensijaan aktiivitanssija käy neljä-viisi kertaa enemmän lavoilla, ei sotke eikä hajota paikkoja, ei juo omia viinoja vaan ostaa kahvit, pullat, leivät, liput jne. ei ole häiriöksi vaan kannattaa paikan olemassaoloa. tanssii paljon joten kaiken tämän jälkeen ei kai ole liikaa pyydetty jos kaiken lisäksi saa vielä juoda vettä janoonsa sillä kukaan ei voi juoda limonaati/kahvia yms. montaa litraa suuren nestehukan takia joka johtuu siitä että tanssii paljon. Vesi ei ole pois mistään muusta mutta siinä että se puuttuu, nähdään kylläkin tanssinjärjestäjän junttimaisuus ja typeryys ja asenne niitä maksavia asiakkaita kohtaan jotka ovat hänelle kaikkein kannattavimpia!
"Bisnesajatuksella ei taida olla yhtään toimivaa lavaa koko Suomessa?"
Tarkoitatko bisnesajatuksella toimivilla lavoilla tanssipaikkoja, jotka toimivat yritystoimintaperiaatteella? Vastakohtana järjestöjen talkoovoimin pyörittämiin tanssipaikkoihin?
Kylläpä nuo järjestöjen pyörittämät tanssipaikat alkaa olla vähenemään päin, ainakin isoimpien tanssipaikkojen osalta.
Esimerkkinä yritystoimintapohjalta toimivista lavoista: Järvenpää, Ruusulinna, Satulinna, Riutta ja Kolmilammi.
Pavi on järjestön ylläpitämä paikka.
Agenda = lista tehtävistä asioista, esim. esityslista, työlista, päiväjärjestys tai tavoiteohjelma
Vähän oudosti käytit sanaa tuossa tekstissäsi.
Tarkoitan sitä ajatusta bisnesajatuksella että, tansipaikka/lava ym: olisi alunperin rakennettu ja niinsanotusti nostettu yrityksenä kokonaisuutena joko johonkin yhtiömuotoon tai sitten yksityinen yrittäjä joka lähtee ns: puhtaalta pöydältä tansipaikka yrittäjäksi.
En tunne kyseisten paikkojen historioita mutta, käsitykseni mukaan kaikki ne sadat lavat ja tansipaikat ovat alunperin rakentuneet nimenomaan vapaehtois sekä talkootyövoimin ja toimineet sitten aina toiminnakin osalta järjestöjen vapaehtoistoiminnan avulla.
Tämä siksi on hyvä muistaa koko kultuurin rakentumisen pohjana ettei synny tuota harhakäsitystä että, tanssilavat pitää "pystystyssä" jokin erityinen tanssivalalla kävijätyyppi ja että se heidän tuoma lipunhinta on se joka pitää toiminnan yllä.
Mielestäni kaikki kävijät ovat tärkeitä ja myös se että, käyttävät palveluja jolla tuetaan sen hetkinen toiminta. Siihen kuuluu tansilipunhinta ja niiltä jotaka käyvät paljon tanssimassa tuovat kakkua enemmän. (tämä vain tuon aloittajan ajatuksiin)
Tanssipaikkojen taustavoimana ei varmaankaan ole vieläkään pelkkä maksutuloilla saatu raha millään lavalla ellei olisi muuta "tahdon sekä toiminnan" voimaa käytettävissä. Sillä se että nykysuuntauksen mukaan "jokaisen tulee olla yrittäjä" eli tanssilavan toiminaan nimettynä "yrittäjänä" on henkilönimi tarkottane vielä sitä että, he ja toiminnassa oleville maksetaan selkeästi "työpalkka" ja ovat sen yrityksen työntekijöitä verollisesti?
Tuo mitä kerrotkin järjestöjen pyörittämien tansipaikkojen vähenemisen, sillä onhan se noin ollut pitkän aikaa ja pienten paikkakuntien tansipaikat ovat jo kuolleet ajat sitten.
Yleinen kulttuurimuutos (väestösiirtymät ym )sekä liikkumimahdollisuuksien lisääntyminen ym luonnolliset syyt varmaan on niitä tekijöitä miksi ne eivät "elä". Taustavoimien loppuminen eli (vapaehtoistyö) on kuitenkin suurimman osan kuolettaja sen väkimäärien ja muuttotappioden aiheuttaja hajaasutus alueilla.
Se onkin aina ihmetyttänyt tässä eteläsuomen tanssipaikka kultuurissa ettei sielä ole juuri mainittavasti ollutkaan tansilavoja väkimäärään nähden samassa suhteesa kuin muualla Suomessa?
Eli onko se sitten että, muuttovoittoalueena täällä ei vapaehtoistyövoimaa vain ole löytynyt eikä löydy nytkään niin , on pakko tehdä niitä "yrityksiä" joilla sinne saadaa se tanssipaikkapuute aukko täytettyä.
Se tansikeskus mikä on tulossa suuren muun liiketoiminnan yhtyeteen nojaa selkärankaansa muuhun liiketoimintaajtteluun ja myös pysyy pystyssä vaikka ei kävis yhtään tanssijaa siis paikka. Mutta kuinka ottaa omakseen tanssikansa sen onkin erijuttu sillä se paikka ei synny pelkällä rahalla.
Siksi nytkin aktiivi harrastajat käy hyvinkin pitkien matkojen päässä ja ajaa tansipaikkojen ohi tanssimatkoillaan.
No saa nähdä miten ja miksi tansilavat elää ja kenenkä toimesta. Pääasia lienee että, niitä yleensä on ja sinne mahtuu kaikki ja muistaisi kiittää ja kunnioitta kaikkia tahoja jotka tätä rakasta harrastusta mahdollistaa.
Koko keskutelu on saivartelua tästäkin aiheesta!
Näyttää tarkoittaneen, sitä toimijoiden määrää eli "esityslistalla olevia" potenttiallisia toimijoita tansipaikan ylläpitäjiksi jotka eivät saa mitään palkaa tekemästään työstä.
Toimijoitajan on listalla: Bändi, musiikintuottajat, tilojen ja rakennusten ylläpitäjät ja huoltajat, parkkihenkilökunta, lipukassan hoitajat, järjestysmiehet, palveluhenkilökunta, TANSSIJAT joita usein yritetään jakaa hyvin moneen paloiteltuun leiriin vastakkainasettelun tarpeisiin?!
Eli niinkuin edelläkin joku kertoi niitä on muitakin kuin ne peräänkuulutetut tavikset joille myös mahdollistetaan tanseissakäyntimahdollisuus sekä myös se muu sekoilu siellä. Taviksista sitten suurin osa on erittäin asiallisia tansseissa kävijöitä mikäli taviksella tarkoitetaan niitä jotka ei tanssi kovin paljoa.
Mutta, laajaan massa porukaan mahtuu ääriörveltäjiä ja järjestäjät tekee aina vastuullista työtä kun he pyrkii säilyttämään ei örveltäjien tansiolosuhteet hyvinä ja viihtyisinä.
Kyllä kuitenkin tanssilavoilla kävijöiden enemmistö on aktiivisesti tanssivaa porukkaa, joka ei juurikaan ryyppää. Lippunsa maksavat itse ja useimmat juovat myös jotain muutakin kuin vettä illan aikana.
Itse juon tyypillisen tanssi-illan aikana veden lisäksi 1-2 olutta, tai joskus useammankin, jos en ole omalla autolla. Lisäksi syön usein loppuillasta jotakin. Tanssi-ilta maksaa minulle 20-30 euroa. En muista selvinneeni koskaan pelkällä tanssilipun hinnalla.
Jonkin asteisena harrastajana pidän itseäni. Kuulun seuraan ja saan alennusta lipusta. Ostan kahvia yleensä enemmän kuin kaksi kuppia. Ostan myös yleensä oluen tai siiderin. Jos en ole autolla liikeellä, ostan useammankin oluen. Kaikista näistä ostoksista jää jotain.
Toki tanssipaikan pitäminen ei liene mikään kultakaivos, mutta jos ei mitään tee, ei ainakaan kovin paljon saa.
Käsittääkseni sinne mahtuvat kaikki mukaan. Eipä ole kukaan vielä tullut vittuilemaan vaikka osaan maagista kädenalitanssiakin, toki vain harrastajatasolla. Saa siitä tulla vittuilemaankin jos siltä tuntuu, en minä lyö. Olen sen verran sosiaalinen, että haluan kuulla jos harrastukseni jotakuta ärsyttää ja keskustella asiasta.
Niin, jäi vielä sanomatta, että minulla ei ole mitään ketään vastaan. Minua vain sattuu kiinnostamaan itseni kehittäminen tanssin saralla, koska mitään muuta yhtä miellyttävää liikuntaharrastusta ei minulla ole. Se ei tarkoita, että aliarvioisin niitä, jotka käyvät satunnaisesti tanssimassa. Päin vastoin. Kaikilla on oikeus nauttia elävästä musiikista ja tanssit ovat avoimia huvitilaisuuksia.
Jospa yritetään kaikki mahtua paikalle ja jätetään turhanpäiväiset vastakkainasettelut.
Varsin jännää, ettei kukaan ole uskaltanut ottaa kantaa orkkien (yli)hinnoitelukysymykseen. Sehän tänä päivänä on tanssilavatoimintaa eniten rasittava kulunki.
Bändien hinnoittelusta ei ole mitään tietoa itselläni tänäpäivänä. Mutta sitä olen jo ihmetellyt että pitääköhän tuo paikaa tai mistä tempaistaan rahat siihen (ylihinnoitteluun) kun jo lähes kaikissa tansseissa on 2 bändiä ja joskus jopa kaksi Suomen kärkibändiä yhtäaikaa.
Eli onko nyt sitten kuitenkin niin että, rahaa on silmät ja korvat täynnä järjestäjilläkin.
Onko ainut tapa saada "kannattavat " tanssit pystyyn vain kahdella bändillä?
Ennen vain kaikkein suurimmilla lavoilla oli varaa kahta orkesteria käyttää. Mutta jo muutama vuosi sitten lipsahti tilanne sellaiseksi, että niitä kahden yhtyeen iltoja alkoi tulla enemmän ja enemmän.
Pitkään meni onneksi sentään niin, ettei kahta ykkösbändiä ollut samoilla lauteilla samana iltana. Nyt on sitäkinn sääntöä rikottu usein.
Tulos näyttäisi useimmiten olevan kuitenkin sellainen, että saman verran väkeä on paikalla kuin jommalla kummalla yksinäänkin olisi saatu tulemaan. Fanittajia ehkä on aavistuksen verran enemmän kahdella kuin yhdellä.
Onneksi sentään järkeä käyttäviä järjestäjiäkin on. Esimerkiksi Järvenpäässä on lähes aina vain yksi bändi iltaa kohti (muutama poikkeus vain oli tämän talvikauden aikana).
Sunnuntaisin kai jokaisessa tanssipaikassa (talvella) tajutaan pitää yhdestä kiinni. Sensijaan kesäsunnuntaisin on ainakin heinäkuun ajan monessakin paikassa kaksi.
Pahimmillaanhan ovat toisinaan jotkut järjestäjät hankkineet kolmekin yhtyettä (yksi niistä yleensä joku vasta alalle yrittävä) samalle illalle.
Joskus kokeillaan myös ihan bilebändiä toiseksi tai kolmanneksi (Jean S. Gebardi, Yö, Lauri Tähkä & Elonkerjääjät, Idols-tähtiä jne.) Väkeä tulee kyllä, mutta tanssin kanssa on vähän niin ja näin.
Vaikka miten halvalla tulisivat, tuntuisi selvältä, että kaksi tai kolme bändiä rokottavat yhdessä enemmän kuin yksi.
"Tulos näyttäisi useimmiten olevan kuitenkin sellainen, että saman verran väkeä on paikalla kuin jommalla kummalla yksinäänkin olisi saatu tulemaan. Fanittajia ehkä on aavistuksen verran enemmän kahdella kuin yhdellä."
Asiasta hieman poiketen: Ei aina näin. Pääkaupunkiseudun näkökulmasta on nähtävissä, että tanssijoita ei riitä kaikkiin lähilavoille, kuten Järvenpää, Ruusulinna ja Satulinna, jos pääosa aktiivisesta tanssijaporukasta päättää mennä yhteen näistä paikoista. Siitäkään huolimatta, että jokaisessa olisi samaan aikaan yleisöä vetävä esiintyjä.
Tässä mielessä näyttää jo siltä, että alueen lavatarjonta on tällä hetkellä maksimissa. Jos pääkaupunkiseudulle tulee vielä mainittujen ja Vantaan Pavin lisäksi muita lavoja, kuten eräs rakennusurakoitsija on suunnitellut, tullee lopputulos olemaan se, että ainakin yksi mainituista lavoista joutuu lopettamaan väen puutteen vuoksi.
mm Satulinnassa käy myös paljon ihmisiä Tampereen suunnalta.. minäkin.. eli en usko että ainakaan se on uhkasi alla.