Täällä on ollut erimielisyyttä Ahvenanmaan ja Suomen taloudellisista suhteista. Totuus kuitenkin on, että Ahvenanmaa on selkeä nettosaaja. Lainauksia kansanedustajien kirjallisista kysymyksistä ja vastauksista niihin.
"Tilastokeskuksen selvitysten mukaan valtion menot Ahvenanmaalle olivat vuonna 1994 961 milj. mk ja tulot Ahvenanmaalta 606 milj. mk."
KK 470/1998 vp
"Selvityksen mukaan varainsiirrot Ahvenanmaalle lisääntyivät rajusti vuoden 1993 jälkeen. Tämä on johtanut maakunnan julkisen sektorin paisumiseen: tällä hetkellä se työllistää peräti kolmanneksen työvoimasta. Kun Suomen valtion budjettimenot pidettiin rajuin supistuksin ennallaan vuosina 1993-1999, niin Ahvenanmaalla ne kasvoivat noin 50 prosenttia. Niinpä Ahvenanmaan työttömyys pysyi vähäisenä pahimpinakin lamavuosina. Mitään säästöjä ei maakunnan tarvinnut tehdä toisin kuin valtion, jolla on maksettavanaan ulkomaisten lainojen valtavat korot laman torjumiseksi. Ahvenanmaa on myös voinut antaa kunnilleen suoria tulonsiirtoja kunnallisveron alentamiseksi. Verotaso onkin Ahvenanmaalla huomattavasti alhaisempi kuin mannermaalla; esimerkiksi Maarianhaminassa, jossa asuu lähes puolet maakunnan 26 000 asukkaasta, veroprosentti on 16.
Ahvenanmaan tulotaso asukasta kohti on 1990-luvulla ollut lähes kaksi kertaa korkeampi kuin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Savossa, jotka ovat maamme köyhimpiä maakuntia. Tästä huolimatta Ahvenanmaalle maksettu elinkeinotuki valtion tai EU:n budjetista on asukasta kohti yli kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi vuonna 1998 Ahvenanmaa sai elinkeinotukea noin 6 500 markkaa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli noin 2 500 markkaa. Selvityksessä todetaan, että yksityisen sektorin nauttimasta huomattavasta tuesta huolimatta Ahvenanmaan taloudellinen kasvu on ollut hitaampaa kuin muualla maassa. Ei ole tarvinnut ponnistella, kun raha virtaa mannermaalta vähemmälläkin.
Selvityksen mukaan Ahvenanmaa on tarkastelujakson aikana ollut selkeästi nettosaaja ja valtion Ahvenanmaahan liittyvät menot ovat olleet 100-200 miljoonaa markkaa suuremmat kuin saadut verotulot. Selvityksen suomenkielinen yhteenveto päättyykin toteamukseen: "tilanne on kestämätön pitkällä aikavälillä, koska muutoksiin sopetumisen automatiikkaa tai osapuolten pakkoa sopeutua muutoksiin ei ole olemassa"."
KK 910/2004 vp
Olisiko aika, että Ahvenanmaa ottaisi taloudellisen vastuun itselleen, eikä eläisi suomalaisten kustannuksella?
"Tilastokeskuksen selvitysten mukaan valtion menot Ahvenanmaalle olivat vuonna 1994 961 milj. mk ja tulot Ahvenanmaalta 606 milj. mk."
KK 470/1998 vp
"Selvityksen mukaan varainsiirrot Ahvenanmaalle lisääntyivät rajusti vuoden 1993 jälkeen. Tämä on johtanut maakunnan julkisen sektorin paisumiseen: tällä hetkellä se työllistää peräti kolmanneksen työvoimasta. Kun Suomen valtion budjettimenot pidettiin rajuin supistuksin ennallaan vuosina 1993-1999, niin Ahvenanmaalla ne kasvoivat noin 50 prosenttia. Niinpä Ahvenanmaan työttömyys pysyi vähäisenä pahimpinakin lamavuosina. Mitään säästöjä ei maakunnan tarvinnut tehdä toisin kuin valtion, jolla on maksettavanaan ulkomaisten lainojen valtavat korot laman torjumiseksi. Ahvenanmaa on myös voinut antaa kunnilleen suoria tulonsiirtoja kunnallisveron alentamiseksi. Verotaso onkin Ahvenanmaalla huomattavasti alhaisempi kuin mannermaalla; esimerkiksi Maarianhaminassa, jossa asuu lähes puolet maakunnan 26 000 asukkaasta, veroprosentti on 16.
Ahvenanmaan tulotaso asukasta kohti on 1990-luvulla ollut lähes kaksi kertaa korkeampi kuin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Savossa, jotka ovat maamme köyhimpiä maakuntia. Tästä huolimatta Ahvenanmaalle maksettu elinkeinotuki valtion tai EU:n budjetista on asukasta kohti yli kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi vuonna 1998 Ahvenanmaa sai elinkeinotukea noin 6 500 markkaa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli noin 2 500 markkaa. Selvityksessä todetaan, että yksityisen sektorin nauttimasta huomattavasta tuesta huolimatta Ahvenanmaan taloudellinen kasvu on ollut hitaampaa kuin muualla maassa. Ei ole tarvinnut ponnistella, kun raha virtaa mannermaalta vähemmälläkin.
Selvityksen mukaan Ahvenanmaa on tarkastelujakson aikana ollut selkeästi nettosaaja ja valtion Ahvenanmaahan liittyvät menot ovat olleet 100-200 miljoonaa markkaa suuremmat kuin saadut verotulot. Selvityksen suomenkielinen yhteenveto päättyykin toteamukseen: "tilanne on kestämätön pitkällä aikavälillä, koska muutoksiin sopetumisen automatiikkaa tai osapuolten pakkoa sopeutua muutoksiin ei ole olemassa"."
KK 910/2004 vp
Olisiko aika, että Ahvenanmaa ottaisi taloudellisen vastuun itselleen, eikä eläisi suomalaisten kustannuksella?
Vastaukset 12
Vanhimmat
väestöpohjaan nähden, yllätytte.
Siinä totista tietoa monelle tässä soopaa jauhaneelle hörhölle ja myös sille herneaivolle joka jankuttaa oletko käynyt siellä.
Entä Lappi tai Kainuu? Ja onhan niitä muitakin alueita, joilta työtätekevät (muut kuin julkisen sektorin suojatyössä olevat) vähenevät ja jotka valtion apua kerjäävät.
"Olisiko aika, että Ahvenanmaa ottaisi taloudellisen vastuun itselleen, eikä eläisi suomalaisten kustannuksella?"
Jospa tasapuolisuuden vuoksi, myös Lappi ja muutamat muut alueet ottaisivat taloudellisen vastuun itsestään.
mielletään paremmin suomeen kuuluviksi.
Eikä niiden edustajat ole koskaan olleet myymässä
maakuntaansa vieraalle valtiolle.
Lisäksi sieltä saa ostaa kyllä kesäpaikkoja vapaasti,
joten tuntuu pikkasen erilaiselta hyväksyä asia siltäkin kannalta.
Opittekohan te koskaan ymmärtämään mikä on parasiitti.
Vaikka Åland.
Lappilaiset ovat nettosaajia siinä kuin oolantilaisetkin. Jos Oolantilaisten pitäisi pärjätä omillaan, pitäisi tasapuolisuuden vuoksi myös muiden maakuntien pärjätä omillaan! Sitä ei voi kieltää saivartelemalla "mieltämisistä".
Lapilla ei ole itsehallintoa eli kallista ylimääräistä byrokratiaa. Ahvenanmaalla on tulotaso korkealla, Suomen toiseksi korkein pääkaupunkiseudun jälkeen. Silti sinne maksetaan köyhille alueille tarkoitettuja kansallisia tukia ja EU-tukia.
on hallinnollisissa tehtävissä???
Itsehallinto eri muodoissaan, ja 16 kuntaa.
Eniten ihmetyttää ne kunnat?Eikö yhdistelemällä saisi säästöjä sielläkin? Valtiohan se kumminkin ne maksaa, eiväthän he niitä kuluja maksa itse.
Stadi =Nettomaksaja
lande =nettosaaja
suksisuksisuksi
> Stadi =Nettomaksaja
Joo nettomaksaa niistä tsadissa asuvien valtion keskusvirastojen ja -laitosten (yliopistot, tutkimuslaitokset yms.) palkoista perityistä veroista. Ja ne palkat on maksettu koko maan asukkaiden palkoista perityistä veroista.
Paljonkos siellä onkaan niitä Suomen kovapalkkaisimpia virkamiehiä?