Pitkään omaa ammatinvalintaani miettiessä olen tullut siihen tulokseen, että ammattikorkeakouluja pidetään jonkinlaisia wannabe-yliopistolaisten apukouluina, jonne mennään vain, jos ei päästä yliopistoon. Erityisesti omat vanhempani ovat tätä mieltä, vaikka heillä ei itsellään ole korkeaa koulutusta.
He ovat jotenkin ehdottomasti yliopiston kannalla, joka vähän ärsyttää minua. En ole koskaan ajatellut, että ammattikorkeakoulut olisivat jotenkin huonompia. Olenko luullut sittenkin väärin, kun amiskorkeita katsotaan koko ajan jotenkin kieroon?
He ovat jotenkin ehdottomasti yliopiston kannalla, joka vähän ärsyttää minua. En ole koskaan ajatellut, että ammattikorkeakoulut olisivat jotenkin huonompia. Olenko luullut sittenkin väärin, kun amiskorkeita katsotaan koko ajan jotenkin kieroon?
Vastaukset 53
Vanhimmat
tämä on yksi syy miksi firma nimeltä Suomi menee konkkaan, kun tärkeitä perusammatteja ei arvosteta, koulutetaan koko kansa turhaan työttömäksi...
Nykyään tradet ja restot täyttävät työkkärin nurkat, kun heitä valmistuu kuin sieniä sateella...
Muutettiin vaan koulujen nimiä, mutta muu onkin pysynyt sitten samana. Hyvä, että opettajille on ollu töitä.
Ammattikorkeakoulut ovat ihan yhtä hyviä kouluja kuin aikoinaan olivat opistot joista ne modifioitiin. Niillä on omat tehtävänsä ja ne kouluttavat moniin sellaisiin tehtäviin, joihin nähden ammattikoulu on riittämätön pohja ja yliopistokoulutus taas suunnattu pykälää tai paria ylemmäs ja laajempaan kuvaan. Joitain aloja ei edes opeteta muualla kuin ammattikorkeakouluissa (sairaanhoito nyt ensimmäisenä mieleentulleena jonkin mainitakseni).
Mainitsemasi viistoonkatselu johtuu siitä, että VAIN MUUTAMA wannabee, joka ei ole joko päässyt tai rohjennut edes hakea yliopistoon, pyrkii esiintymään niin korkeakoulutettuna, niin korkeakoulutettuna kun on päässyt amkkiin. Vähän aikaa rehvasteltuaan tämmöinen sankari alkaa yleensä uskoa itsekin omia juttujaan. Ja hetken päästä hän on jo arvostelemassa säroä kuplassaan: yliopistoja (jossa ei ole koskaan ollut ja josta ei mitään tiedä - "happamia ovat jne.") samalla kun yrittää ylentää omaa koulutustaan väittämällä sitä "ainakin kanditasoiseksi" tai muuta hölynpölyä. Lisää löytyä tämmöisille jo ennestään löylynlyömille viskoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE, jolta on suhteellisuudentaju karannut irtipäässen mopon mukana jo aikoja sitten horisontin taakse.
Eihän kukaan maalaisjärkinen voi olla huomaamatta ristiriitaa, kun sama wannabe toisaalta arvostelee yliopistoja (joista ei mitään tiedä) ja toisaalta yrittää epätoivoisesti väittää suorittaneensa juuri sellaisen äsken niin mollaamansa yliopistotutkinnon jossain muualla kuin yliopistossa, eli amkissa jossa semmoista ei voi suorittaa. Tuommoinen tahaton komiikka herättää tietysti kuulijassa hilpeyttä ja selvän kuvan siitä mistä kenkä puristaa. Valitettavasti ihmisillä on tietty taipumus yleistyksiin, joten helposti tulevat kaikki amk-opiskelijat niputetuksi kuulijan mielessä samanlaisiksi.
Suurin osa ammattikorkeakouluisista on ihan varmasti jalat maassa työelämää kohti kulkevia realistisia ihmisiä. Suurin osa tietää ihan takuulla mitä opiskelee: haalariporrasta parempaa ammattia itselleen sellaiselta alalta joka itseä kiinnostaa. Ja suurin osa saa varmasti ihan hyvää koulutusta, ja aikanaan sitä vastaavaa työtäkin. Valitettavasti vain muutama höyrypää pilaa koko porukan maineen niin, että kaikki leimaantuvat wannabe-korkeakoululaisiksi, jotka yrittävät ylentää itseään esiintymällä jonakin mitä eivät ole.
Itselläni on amk takana ja yliopisto loppusuoralla, ja tiedän niiden tasoeron ainakin minun alallani olevan kova. Ei se silti amk:sta huonoa koulua tee. Vaikka itse tulinkin huomaamaan, ettei amk:n mainonta koulutuksen tasosta vastaa todellisuutta, ja jatkoin yliopistoon, neuvoisin silti sinua haistattamaan pitkät vanhempiesi pätemiselle sinun kauttasi, ja hakisin sinuna opiskelemaan täsmälleen sitä alaa ja siihen kouluun mikä sinua ITSEÄSI eniten kiinnostaa. Ehdit kyllä vaihtaa tai jatkaa yliopistoon, jos taso amk:ssa tuntuu liian matalalta. Jos taas amk:n taso tuntuu sopivalta ja työ sen jälkeen mielenkiintoiselta, säästät vuosia: pääset nopeammin leivänsyrjään kiinni (ja eroon niistä vanhemmistasi - tai ainakin riippumattomaksi, eli immuuniksi heidän yrityksilleen määräillä elämääsi vielä aikuisenakin). Loppuelämä on kuitenkin helvetin pitkä aika tehdä vanhempien vaatimuksesta duunia, joka ei ole sydämestä asti sinun oma juttusi. Jolleivät vanhempasi ole valmiit maksamaan palkkaasi loppuelämäsi ajan, ei heillä ole puhevaltaa myöskään siihen mihin työhön kouluttaudut. Sinähän sen työnkin teet (leipäsi eteen), joten sinä ja vain sinä saat päättää mitä se työ tulee olemaan. Sinun elämäsi ja sinun päätöksesi. Käske vanhempiesi etsiä jokin muu pätemiskanava - tai hankkia lisää jälkeläisiä ja katsoa josko jostakin niistä tulisi jälkeenjäänyt tai jokin muu semmoinen holhottava, jonka elämää koskevia päätöksiä saavat sitten tehdä ian kaiken. Tee sinä kuitenkin itse omaa elämääsi ja tulevaisuuttasi koskevat päätökset. Sinä teet sen duunin, eivätkä vanhempasi, joten sinä päätät mitä sen pitää olla. Hae kouluun sen mukaan, äläkä vanhempiesi unelmien. Amk tai yliopisto, yksi lysti, kunhan ala on omasi.
Harvinaisen asiallinen kirjoitus tällä mutuilun ja provoilun luvatulla palstalla!
Tähän voisi vielä lisätä että toisin kuin opiskelujensa alkuvaiheessa olevat kapeakatseisuudessaan/kokemattomuuttaan kuvittelevat se lukion jälkeen aloitettu tutkinto ei todellakaan määrää suuntaa koko loppuelämälle. Ei palkkaa, ei menestystä eikä mitään muutakaan...
Terveisin: 2xamk-tutkinto kohta valmis, työn ohessa suoritettu yliopistotutkinto
Tuttu tilanne sikäli; äitini ei ole opiskellut mitään lukion jälkeen, mutta silti hän jaksaa jauhaa siitä, kuinka älyni menee hukkaan, jos haen vain AMK:hon enkä yliopistoon.
Vaikka toisella asteella lukiota ja ammattikoulua verrataankin niin, että jälkimmäiseen menevät vain ne, jotka eivät pääse ensimmäiseen. Korkeakouluissa tilanne ei kuitenkaan ole sama. Kilpailu opiskelupaikoista on kuitenkin kovaa verrattuna toiseen asteeseen, ja pieni osa tulee oikeasti valituiksi. Älykkäätkin opiskelijat saavat paikoin tehdä töitä päästäkseen AMK:hon.
Suomessa ei todellakaan tarvita runsasta määrää kandidaatteja ja maistereita, sen sijaan alat, joilla työvoimapula on uhkaava, ovat ehdottomasti ammattikoulu- ja AMK-pohjaisia.
Asetelma fiksut = teoriaopinnot ja tyhmät = käytännön opinnot on myöskin aikansa elänyt. Tärkeää on, että tekee työtä, josta itse nauttii.
"Vaikka toisella asteella lukiota ja ammattikoulua verrataankin niin, että jälkimmäiseen menevät vain ne, jotka eivät pääse ensimmäiseen. Korkeakouluissa tilanne ei kuitenkaan ole sama. Kilpailu opiskelupaikoista on kuitenkin kovaa verrattuna toiseen asteeseen, ja pieni osa tulee oikeasti valituiksi. Älykkäätkin opiskelijat saavat paikoin tehdä töitä päästäkseen AMK:hon."
No henk.koht olen sitä mieltä, että ammatikouluun menevä ei ole välttämättä tippaakaan tyhmempi kuin lukiolainen, itse asiassa tyhmimmät taitavat mennä reitin: yläaste-->paskat paperit lukiosta --->pikkukaupungista tradeksi.....
Itse en todellakaan ole tuota mieltä, mutta se nyt ainakin on aika yleinen mielipide vanhemman sukupolven keskuudessa, ja arvatenkin myös monien lukiolaisten mielestä. _Minä_ kyllä tiedän, että ammattikouluun mennä hakemaan ammatillinen osaaminen, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Yläasteeltakin luokkani paras oppilas meni amikseen.
Että tiettyjä aloja voi opiskelella vain ammattikorkeissa. Mutta kuka menee opiskelemaan tradeksi, kun vaihtoehtona on KTM tai inssiksi, jos vaihtoehtona on DI?
"Mutta kuka menee opiskelemaan .... inssiksi, jos vaihtoehtona on DI?"
Ensimmäiseksi mieleeni tuleva asia on se, että inssit ja diplomi-inssit tekevät eri töitä.
Eli siis miksi kukaan menisi lukemaan sähköasentajaksi, jos hänestä voisi tulla sähkötekniikan inssi? Ja miksi kukaan haluaisi lukea sähkötekniikan inssiksi, jos hänestä voisi tulla sähkötekniikan diplomi-inssi? Ja miksi kukaan lopettaisi koulutuksen diplomi-inssin tasolle, kun voisi jatkaa opiskeluja lisensiaatiksi? Ja miksi kukaan tyytyisi mihinkään lisensiaatin tutkintoon kun on jo niin lähellä tohtorin tutkintoa?
Toinen on koulutuksen pituus. Jos tiedät mitä hommia haluat tulevaisuudessa tehdä, ja niihin hommiin pääsee amk-inssin papereilla, niin minkä ihmeen takia pitäisi opiskella kauemmin aikaa yliopistossa ja tämän jälkeen hyvällä tuurilla työnantajat leimaisivat sinut ylikoulutetuksi siihen haluamaasi työhön?
Tradenomit kieltämättä ovat vähän hankalassa tilanteessa, koulutusnimike on suhteellisen uusi ja he välillä joutuvat ekonomien ja merkonomien kanssa väliinputoajan asemaan. Ja kaikenlisäksi heitä koulutetaan liikaa.
vitut se mikään uusi ole, samaa sontaa on jauhettu jo pitkälti yli kymmenen vuotta! Tradenomeja on nykyisin joka nurkka pullollaan, herätkää nyt jo tuosta unestanne!
Nimimerkki "Ei näin" kirjoittaa:
"Tradenomit kieltämättä ovat vähän hankalassa tilanteessa, koulutusnimike on suhteellisen uusi---"
Tradenomiliitto (TRAL) puolesstaan kertoo sivuillaan:
"ensimmäiset tradenomit ovat valmistuneet vuonna 1995."
http://www.tradenomiliitto.fi/asp/system/empty.asp?P=42&VID=default&SID=797003836472374&S=0&C=21964
KIELTÄMÄTTÄ tradenomien tilanne on vähän hankala - jos tutkintonimike on tosiaan ollut "uusi" jo toistakymmentä vuotta...
Eiköhän totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että tradenomeja on ollut työmarkkinoilla jo toistakymmentä vuotta (ja lisää tulee), eikä kukaan ole vieläkään keksinyt mitä ne osaisivat tehdä. :)
Terve, viestisi on harvinaisen paska ja sen tarkoitus on pelkästään mollata tradenomeja, mutta vastaan siihen kuitenkin kun olit niin ahkera poika että jaksoit viestiini vastata.
Jos tutkintonimike on 12 vuotta ollut olemassa, niin sanoisin että se on suhteellisen uusi. Suhteellisella tarkoitain luonnollisesti vertailua samassa lauseessa mainitsemiini merkonomin ja ekonomin tutkintoihin. Eikä tradenomeja alkuvaiheessa valmistunutkaan läheskään samaa tahtia mitä nykyään.
Jokainen työnantaja tietää mitä merkonomi ja ekonomi osaavat tehdä, mutta kuten sanoit, heillä on vaikeuksia keksiä mihin hommiin he tradenomit ottaisivat. Tämän ja liikakoulutuksen takia prosentuaalisesti kovinkaan moni ei pääse koulutustaan vastaaviin hommiin.
Oikeassa olet. Tradenomeille on käynyt kuten merkonomeille aikoinaan. Koulutetaan aivan liikaa, joten koko tutkinto kärsii inflaation ja valmistuneet menevät määräaikaisiksi kauppojen kassalle, jos sinnekään sattuvat pääsemään.
Vaikka koulussa kuinka opetetaan toimimaan esimiestehtävissä, aika harvat sellaiseen lopulta pääsevät ainakaan valmistumista seuraavien 10 vuoden aikana.
Sitten on vielä todettava, että niille monille ylioppilaille, joille ei ole kirkastunut tulevaisuutensa suunta, turvallinen ja helppo valinta on mennä tradenomiksi opiskelemaan. Aivan kuten ennen aikaan tällainen massa ohjautui merkonomikoulutukseen.
Joihinkin ammatteihin voi opiskella VAIN amk:ssa, saaden silti laadukasta ja tasokasta opetusta...näistä esimerkkeinä esim. toiminta- ja fysioterapeutit! :)
Huvittavaa, että juuri sinä vihjailet jotain ymmärtämisestä. Tradepelleliiton sivuilla lukee, että ensimmäiset tradet _valmistuivat_ 12 v sitten. Jos tästä päättelet, että tutkinto on 12 v. ollut olemassa, voi vain todeta, ettet sinä ole edes amk-tasoa. Voisin kuvitella, että jopa traden pitäisi osata ymmärtää lukemaansa simppeliä tekstiä, tai vahtoehtoisesti osata laskea yhteenlaskua neljä-numeroisilla luvuilla.
Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on "ammatti-" -etuliite. Suomessa kun ammatti yhdistetään aina johonkin toisarvoiseen. Sama ongelma on lukio vs ammattikoulu -asenteissa.
Opistomerkonomina ja nykyään tradenomina voin kyllä taata, että tradenomin tutkinto on sekä laajempi että vaikeampi kuin aikoinaan hankkimani opistomerkonomin tutkinto. Se, etteivät tradenomit saa itselleen sopivaa työtä on sinänsä minulle täysin kirkas: Opinnoissa ei enää ohjata yksittäiseen ammattiin. Kun selvää ammatinkuvaa ei enää ole, kuten aikoinaan minulla laskentamerkonomina, ei työn saanti olekaan erityisen helppoa.
Ongelmaksi tulee itsensä myyminen: Tiedän osaavani paljon, mutta kuinka paljon on riittävästi työnantajalle?
Toinen syy tradenomien ongelmiin ovat AMK:n pakkohaut.
Tutustuin tuohon tradenomiliiton kotisivuun ja mietin pitäisikö viestintätaitoja vielä hieman petrata. Ohessa suora lainaus;
http://www.tradenomiliitto.fi/asp/system/empty.asp?P=42&VID=default&SID=797003836472374&S=0&C=21964
Tradenomilla on
*
laaja-alainen ammatillinen osaaminen: käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet hallinnon ja kaupan alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten.
*
hyvä viestintätaidot
*
hyvä kielitaito
*
edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen
*
alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet
Viestisi ei yllättänyt. Perinteistä anonyymiä paskanjauhamista jossa otetaan joku merkityksetön yksityiskohta esille ja jaksetaan väkisin vääntää siitä jotain vittuiltavaa (taito, jota et näköjään oikein hallitse). Mutta nämä viestit tekevät suomi24-palstasta suomi24-palstan, ja sen takia täällä viihdyn.
En ole tradenomi, en tradenomiopiskelija enkä hakemassa tradenomikoulutukseen.
"En ole tradenomi, en tradenomiopiskelija enkä hakemassa tradenomikoulutukseen"
Et varmasti ole, kun sinusta ei ole edes siihen. Peruskoulun jälkeen suoraan töihin jne.
ja tiedän mitä osaan tehdä - saan siitä jopa kohtuullisen korvauksen!
Hyvin monella yhä uudelleen ja uudelleen yliopistoon pyrkivällä on opinnot kesken ammattikorkeassa tai sitten sieltä saatu (hyödytön)tutkinto.
Amiskorkeiden ongelma on, että melkein kaikki mahdolliset otetaan sisään, koska se on kannattavaa. Oletteko katselleet esimerkiksi tekniikan alan pääsykokeita? Sisään pääsee hyvällä yläastetasoisella tietämyksellä, eikä itse kokeessa kummempia vaadita. Tosin näin on monen yliopistoalankin kohdalla, jonne valinta tapahtuu suoravalinnalla.
Typerintä on lukion päättötodistuksen pisteyttäminen. On niin paljon erilaisia lukioita, niin paljon eritasoisia arvosteluperusteita, että päättötodistus on yo-todistukseen verrattuna naurettava mittari.
Kuningasajatus oli aikoinaan, että 70% maan väestöstä on korkeakoulutettava. Nyt perinteisten ammattien osaajista on pula, kun kaikki valitsevat lukion eivätkä alene lähtemään sen jälkeen enää millekään ammatilliselle linjalle. Kaikki eivät voi myöskään päästä yliopistoon, joten he hakeutuvat amkkiin jollekin huuhaalinjalle pikkukaupunkiin. Tutkinnon keskenjättäminen on huomattavasti yleisempää amkissa kuin yliopistossa.
Meillä piti rakennus tekniikan pääsykokeessa muistaa kaavoja ulkoa, soveltaa..Joten ei sinne ihan jokainen pääse vaikka yrittää.
Eikö rakennustekniikassa ole sama valintakoe kuin muillakin ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusohjelmilla. ELI VALINTAKOE ON YKSI VITSI (ainakin lukion käyneille). SORRY
Rakennustekniikan insinööreillä on loistava työtilanne (verrattuna esimerkiksi tradenomeihin),joten en itse rakennustekniikan koulutusohjelmaa rupea haukkumaan.
EN USKO, ETTÄ NYKYISET TYÖTTÖMÄT TRADENOMIT LÖYTÄISIVÄT (oman alan) TÖITÄ, VAIKKA TRADENOMIEN KOULUTTAMINEN LAUKKAUTETTAISIIN ESIM. VIIDEKSI VUODEKSI.
Sitä minä en tajua, miksi opinto-ohjaajat
ja ammattikorkeakoulut mainostavat hienoilla oppiallaan abeille tätä tradenomin tutkintoa samaan aikaan, kuin tradenomeja on todella valtava määrä työttöminä samaisella paikkakunnalla.
(pääkaupunkiseudun ulkopuolella)
Sorry. Unohdin, että nämä ammattikorkeathan saa tukensa aloituspaikkojen (ja valmistuneiden) mukaaan. --------> tradenomien koulutuksen taso kusee
"Sorry. Unohdin, että nämä ammattikorkeathan saa tukensa aloituspaikkojen (ja valmistuneiden) mukaaan. --------> tradenomien koulutuksen taso kusee"
Yliopistot saavat tukensa valmistuneiden mukaan. Eli siis yliopistot päästävät kenet tahansa koulutuksesta läpi, jotta saisivat enemmän tukea?
Muutoin olet kyllä melkoisen oikeassa. Tosin ei se valintakokeen taso nyt niin hirveästi kerro mistään mitään; aloituspaikat kun täytetään kuitenkin siitä lähin että kenellä on parhaat yhteispisteet (koulumenestys työkokemus pääsykoe). Eli samat tyypit pääsisivät sisään, vaikka valintakokeesta tehtäisiin vaikeampi. Onhan siinä nykyäänkin se, että pitää saada väh. 10 pistettä, että saadaan ne täysin alalle soveltumattomat pois jo siinä vaiheessa.
Jotta 70 % tavoite voisi toteutua, täytyy opiskelupaikan aueta jostain korkeakoulusta älykkyysosamäärällä n 85. Tuolla älykkyydellä täytyy myös voida valmistua; muuten tavoite jää saavuttamatta.
Opetus ja vaatimukset on mitoitettava tuon mukaan. Vieläkö ihmettelet AMKn laatua ja ongelmia?
Ei vaan yliopistoon valitaan sisään vaan sellainen aines jonka on mahdollista suorittaa ylempi korkeakoulututkinto aikataulun mukaisesti.
Hyvä poika! Ihanko itse keksit?
Et nyt tainnut ymmärtää mitä hain takaa mutta se on kyllä täysin ymmärrettävää suomi24-palstoilla.
Päättäjille, opettajille ja ennenkaikkea opiskelijoille taittaa vaan olla liian kova pala myöntää että tuo tavoite on johtanut koko opiskeluputken muokkaamiseen korkeakouluissa siten että sen voi läpäistä tuolla älykkyydellä.
Millaisia ammatttilaisia tulee niistä joiden opetuksen vaatimukset perustuvat siihen että valmistua voi vaikka älykkyys nippanappa riittää yksin asumiseen.
prosentti on suuri amkeissa, kun sisäänpääsyn jälkeen rahkeet eivät riitä. Valmistuminen vaatii jo jonkinlaista älliä.
sitkeyttä kuluttaa housunpersustaan 3,5-4 vuotta.
Suomessa yliopistotutkinto suoritetaan yleensä vähintään vuoden aikataulusta myöhässä.
Ks. Google.
tahansa -koulu, -oppilaitos, -opisto, -yhteisö jossa tutkintoja myönnetään
Syy koulutukseen ihannointiin lähtee kotoa. Asetelma, jossa duunarivanhemmat haluavat lapsestaan tulevan jotain suurta, on varsin yleinen. Ikävä kyllä kaikki duunarivanhemmat haluavat lapsensa ns. parempiin hommiin. Akateemiset vanhemmat eivät tietysti voi antaa lapsensa ammattikoulujen/ammattikorkeakoulujen hakuoppaita vilkaistakaan. Sehän olisi pyhäinhäväistys.
Kun yli puolet ikäluokasta kirjoittaa ylioppilaaksi, kierre on valmis. YO-tutkinto on massatutkinto, jolla ei ole nykyään mitään merkitystä. Kaikille ei riitä yliopistopaikkoja, eikä pidäkään riittää. Tätä varten lanseerattiin ammattikorkeakoulut, jolloin sinne voi niin sanotusti mennä, jos ei muualle pääse. Ja ennen pitkää sinne kuitenkin pääsee. Yliopiston arvostuksesta kertovat myös tilanteet, joissa esimerkiksi amk-inssit haluavat jatkaa di:ksi ilman sen kummempaa hyötyä. Kunhan vain taskusta löytyy DI-paprut.
Yhteiskuntamme on edelleen luokkayhteiskunta, jossa yliopistokoulutusta arvostetaan ylitse muiden. Se ei ole järkevää, koska edelleenkin osaajia tarvitaan perinteisille aloille. Kaiken pahan alku ovat vanhemmat, jotka vaativat arvostusta omalle alleen, mutta heidän oma arvostuksensa näkyy sitten odotuksissa heidän lastensa saavustusten suhteen.
ei todella ole noin.
todella tasokasta opetusta saa ja paljon käytännönläheisempää ja täysin erilaista kun yliopisossa missä istutaan kuus vuotta. tuolta sentään valmistuu ihmisten ajoissa..
itellä ei ollu edes vaihtoehto mennä yliopistoon ! :/
viisasta oli: et nimittäin pääsisi vieläkään. Päättele itse, miksi. ;)
Jos yliopisto ei ollut sinulle edes vaihtoehto, miten voit verrata mitään yliopistoon kun et kerran siellä ole koskaan ollut? Olet säälittävä.
sanoisin että 95% palstan lukijoista ei ole ollut kummasakaan. Täällähän sitä porukka vasta miettii minne hakee.
Ammattikorkeaan kannattaa mennä jos haluaa perus toimistotyön eikä välttämättä hingu ylimpään johtoon. Kuitenkin esim. inssin papereilla voi päästä hyvinkin pitkälle(lue vaativiin johtotehtäviin)tietenkin yrityksestä riippuen. Varsinkin isoissa yrityksissä inssin paperit riittävät hyvinkin pitkälle.
Ei DI:n paperit välttämättä takaa huippuduunia ja paikkaa hallituksessa 5 vuoden sisällä. Hyvin pitkälti ihmisestä kiinni kuinka korkealle työelämässä nousee. Jossain vaiheessa koulutus voi tulla perus inssillä vastaan mutta jos haluaa ylemmäs niin sitten pitää lukea lisää.
Koulutus, tai sen puute, nousee etenemisen esteeksi käytännössä enää julkisella sektorilla missä tehtäviin asetetaan edelleenkin tiukkoja kelpoisuusvaatimuksia.
Yksityissektorilla sen sijaan ollaan luopumassa (tai jo luovuttu) pätevyysvaatimuksista. Tehtäviin valitaan sopivia, ei päteviä, henkilöitä. Jos osaaminen ja muut avut ovat kunnossa ei pelkkä muodollisen tittelin puuttuminen yleensä nouse etenemisen esteeksi.
Erikseen ovat tietysti tehtävät, joihin on laissa säädetty kelpoisuusehdot myös yksityissektorille; Esimerkkinä lääkäri.
ettäkö ihan säälittävä?
kuitenkin ystäviä jotka yliopistossa opiskelevat ja kertovat miten siellä hommat toimii. ja onpa sukulaisia siellä professoreina. en lähde asiohin, joista en mitään tiedä, kommentoimaan ottamatta ensin selvää.
että sillai..
kuka on säälittävä nyt? molopää.
Tiedätkö mitä KTM sanoi tradelle Mäkkärissä?
Big Mac -ateria kokiksella.
vasta sata vuotta vanha
Silti yhtä hyvä ja ajankohtainen.
...ja myöskin realistinen.
Enpä ole paljon miettinyt kumpi on arvostetumpi ja niin edelleen, kun olen miettinyt jatkokoulutusta.. Tottakai yliopistoon on vaikeampi päästä ja yliopiston käyneet ovat korkeammin koulutettuja. Mutta en näe että ammattikorkeakoulut olisivat huono valinta. Itse haen sinne koska mielestäni se sopii minulle paremmin ja en ole ollenkaan kiinnostunut yliopistoon hakemisesta.
Yliopistoon pääsy ei ole temppu eikä mikään, suoraan papereilla sisään tietyille aloille.Samoin amk:hon pääsee helposti tietyille linjoille.
Valmistuminen taas on asia erikseen, opiskelipa sitten missä tahansa korkeakoulussa. Molemmat koulutukset, amk/yliopisto, hatunnoston arvoisia suorituksia, sanoopi vanhempi opiskelija.
Kannattaa opiskella sitä, mikä kiinnostaa ja jos ei tiedä mikä kiinnostaa, niin hakeutuu alalle jossa on töitä valmistumisen jälkeen.
Siinä vinkkiä.
jos olette lukeneet artikkeleita tästä paljon puhutusta AMK aiheesta tiedätte varmaan että kyseisiin oppilaitoksiin otetaan aivan liikaa opiskelijoita. Pian joka kolmas on trade tai resto ja työtä ei riitä kaikille. Myös nimike menettää arvostustaan rajusti.
Erään Helsingin Sanomien julkaiseman artikkelin mukaan jo nyt harva resto/tradenomi saa koulutustaan vastaavaa työtä. Valitettavan suuri osa heistä päätyy suorittavan portaan töihin vaikka ainevalikoimassa olisi kuinka johtamista tai yrityksenhallintoa.
Tradenomi ja Restonomi tulee olemaan pelkkiä tyhjiä nimikkeitä tulevaisuudessa kun joka toisen CV:stä nämä löytyy. Tämä on siis todella sääli!
Toivottavasti moni tradenomi suuntaisi katseensa esim. oman yrityksen perustamiseen, saataisiin lisää yksityisyrittämistä Suomeen!!!
Sama ongelma yliopistoissa. KTM:t hakevat perus-kirjanpitäjiksi tai täysin eri alalle, humanistit mäkkärissä ja silleen.
Suomessa ei juuri nyt mene hyvin.
Yliopistossa annetaan sellainen Midaksen rukkanen, jolla maisteri tai what-ever voi tökkäistä sormellaan kaiken kullaksi, eli ei mäkistä tietokaan.
Tänä päivänä yliopistosta valmistuu maistereita kortistoon aivan samalla tavoin kuin muistakin oppialaitoksista. Suomi on pullollaan korkeasti koulutettuja, kaikille ei todellakaan riitä töitä. Toista se oli 30 vuotta sitten, jolloin sai olla varma työpaikasta tutkinnon minkä tahansa jälkeen.Tänä päivänä jopa maisterin pitää "alentua" muuhun kuin "tieteen tekemiseen" - leipä on jostakin revittävä. Meikä toimii maisterin papereilla epäpätevänä sijaisena lastensuojelulaitoksessa - vakituista paikkaa ei tipu, koska pätevyys ei riitä.Miettikää tarkkaan , mitä tutkiintoa lähdette opiskelemaan, ettette tule pettymään.
"Tänä päivänä yliopistosta valmistuu maistereita kortistoon aivan samalla tavoin kuin muistakin oppialaitoksista. Suomi on pullollaan korkeasti koulutettuja, kaikille ei todellakaan riitä töitä."
Tässä onkin mielestäni yksi Suomen työvoimapolitiikan suurimpia ongelmia. Puhutaan työvoimapulasta kun osaavia hitsareita ja putkimiehiä ei löydy. Lääkkeeksi tarjotaan mm työvoiman tuontia ulkomailta.
Ei meillä mitään työvoimapulaa ole. On vain täysin pieleen mennyt koulutuspolitiikka: koulutetaan maistereita kortistoon kun pulaa on putkimiehistä!
Tämä on luonnollinen seutaus joskus vilahtaneesta tavoitteestA korkeakouluttaa 70 % ikäluokastA.
Olen iältäni 30 vuotta ja olen tehnyt töitä, töitä ja töitä...Siinä samalla olen opiskellut ammattitutkinnon, ylioppilastutkinnon ja nyt vielä kesken olevaa amk tutkintoa.. Haen nyt yliopistoon mutta aion tehdä amk tutkinnon loppuun vaikka harrastuspohjalta. Opiskelen restonomiksi ja koulutus on mielestäni jopa turha, sillä alan töitä on paljon mutta niihin pääsee myös ilman restonomi tutkintoa eli samoihin töihin pääsee myös ns. helpompaa kautta. Viini-, matkailu- ja ravintola-alan opiskelu on todella mukavaa..siis näin muuten vaan...mutta alana raskas ja lähes poikkeuksetta vuorotyötä.
Pidän työstäni kyseisellä alalla ja mahdollisuudet olisi päästä esimies tehtäviin mutta en halua niitä. Palkkani on tällä hetkellä sama kuin esimiehillä. Alan arvostus voitaisiin ehkä saada nousuun jos esimiesten palkat nousisivat ja restonomeja valmistuisi vähemmän. Itse aion hakea nyt opiskelemaan täysin itselleni uutta alaa. Tämän ikäisenä ja monenlaista työpaikkaa nähneenä olen päättänyt hakea alalle, joka juuri nyt tuntuu omalta ja siinä ei palkat eikä työllistymistilastot meinaa mitään.
Tärkeintä elämässä on tehdä työkseen sitä mikä kiinnostaa oikeasti eniten. Kaikki nuu on todellakin turhaa. Lähes alalla kuin alalla pääsee etenemään ja kaikki on kiinni omasta työpanoksesta ja käyttäytymisestä. Olen huomannut, että useat vastavalmistuneet odottavat liikoja työnantajalta. Työnantaja haluaa hyvän työntekijän, joka sopeutuu työpaikan ilmapiiriin. Korkeakouluja käyneitä on nykyään vaan paljon minkä vuoksi kannattaa panostaa enemmän omaan persoonaan...Tehkää hyvät ihmiset elämässänne asioita, joita haluatte tosissanne. Ajatelkaa, että vietätte suuren osan ajastanne työpaikalla. Anteeksi vuodatus ja kirjotusvirheet mutta välillä tuntuu niin tuloshakuiselta tuo nuorison elämän suunnittelu...Se ei ole hyvä juttu ollenkaan. Tsemppiä kaikille teille opiskeluun ja työelämään!