Moikkis kaikille!
Kovaa keskustelua näytetään käyvän VAKAVA-aineistoon liittyen. En oo ihan "vihree" näissä jutuissa, mutta aineistoa vähän silmäiltyäni tuntui, että sivistyssanakirja pitää olla vieressä, että ymmärtää mitä loppujen lopuksi tarkoitetaan. Ja pääsykokeiden monivalinnat voi sisältää näitä hienoja sanoja. Viime pääsykokeissa, niinkuin varmaan nytkin täyttyy todella tietää, mitä sanat tarkoittaa, jotta osaisi vastata oikein. Viime keväänä musta kaikki vastaukset kuulostivta tai paremmin näyttyivät niin "oikeilta"
Toinen juttu mikä mua mietityttää: Nyt pääsee kaikki pääsykokeisiin, siis ylioppilasarvosanoista riippumattaa, MUTTA ylioppilastodistuksen arvosanat pisteytetään ja ne vaikuttavat soveltuvuuskokeesssa (ryhmä- ja yksilökeskustelu [18] ylioppilastodistuksen arvosanat [8]).
[ ] = enimmäispistemäärä, mikä on mahdollisuus saada.
Samalta viivalta aineisto kirjan takatekstistä sanotaan: Vakava aineiston keskeinen tehtävä on avata kasvatusala ammattina myös muille kuin koulussa hyvin menetyneille.
On totta, että pääsykokeisiin pääsee kaikki, mutta ylioppilastodistuksen pisteytys voi kuitenkin sulkea unelma-ammatiin pääsyn. Mulla ei matikka ollu paras mahdollinen koulussaa, mutta laskin, että en ilmeisesti saa YHTÄÄN pistettä ylioppilastodistuksesta. Lukioaikanani opiskelusta en ikävä kyllä välittänyt, ja nyt se kostautuu.
Kiva osallistua keskusteluun. Tsemppiä vaan kaikille pääsykokeisiin menijöille.
Kovaa keskustelua näytetään käyvän VAKAVA-aineistoon liittyen. En oo ihan "vihree" näissä jutuissa, mutta aineistoa vähän silmäiltyäni tuntui, että sivistyssanakirja pitää olla vieressä, että ymmärtää mitä loppujen lopuksi tarkoitetaan. Ja pääsykokeiden monivalinnat voi sisältää näitä hienoja sanoja. Viime pääsykokeissa, niinkuin varmaan nytkin täyttyy todella tietää, mitä sanat tarkoittaa, jotta osaisi vastata oikein. Viime keväänä musta kaikki vastaukset kuulostivta tai paremmin näyttyivät niin "oikeilta"
Toinen juttu mikä mua mietityttää: Nyt pääsee kaikki pääsykokeisiin, siis ylioppilasarvosanoista riippumattaa, MUTTA ylioppilastodistuksen arvosanat pisteytetään ja ne vaikuttavat soveltuvuuskokeesssa (ryhmä- ja yksilökeskustelu [18] ylioppilastodistuksen arvosanat [8]).
[ ] = enimmäispistemäärä, mikä on mahdollisuus saada.
Samalta viivalta aineisto kirjan takatekstistä sanotaan: Vakava aineiston keskeinen tehtävä on avata kasvatusala ammattina myös muille kuin koulussa hyvin menetyneille.
On totta, että pääsykokeisiin pääsee kaikki, mutta ylioppilastodistuksen pisteytys voi kuitenkin sulkea unelma-ammatiin pääsyn. Mulla ei matikka ollu paras mahdollinen koulussaa, mutta laskin, että en ilmeisesti saa YHTÄÄN pistettä ylioppilastodistuksesta. Lukioaikanani opiskelusta en ikävä kyllä välittänyt, ja nyt se kostautuu.
Kiva osallistua keskusteluun. Tsemppiä vaan kaikille pääsykokeisiin menijöille.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Moikka vaan munkin puolesta!
Jos noista ylioppilastutkinnon arvosanoista saa edelleen soveltuvuuskoevaiheessa pisteitä niin saako myös avoimessa suoritetuista opinnoista (approt/cumut) tai työkokemuksesta?
On se nyt kumma että annetaan ymmärtää että lähtöpisteet ei vaikuta mutta sitten vaikuttaisikin vain yo-arvosanat mutta ei nuo muut, joita tässä ollaan vuosikausia yritetty haalia avoimessa ja työkokemuksella...
Itsellä magnan paperit, 2v työkokemus (eli vanhan mallin mukaan "täydet") sekä kasvatustieteen ja sosiaalipsykan approt.
Juu-u herättää kyllä paljon ajatuksia tämä samalta viivalta-systeemi! Lukuintoa kaikille!
-tuutu
Moi!
Mielestäni avoimessaa suoritetuista arvosanoista ei saa pisteitä. Tarkista vielä jostain, sillä en oo ihan 100% varma.
Valintakokeen I vaihe: Kirjallisen kokeen tulosten perusteella valitut hakijat kutsutaan soveltuvuuskokeeseen. Kirjallisen kokeen enimmäispistemäärä on 15.
Valintakokeen II vaihe muodostuu ylioppilastutkintotodistuksen pisteistä ja soveltuvuuskokeesta, joka sisältää haastattelun ja ryhmätilanteen.
http://www.ulapland.fi/?deptid=22973 (edellä olevasta osoitteesta voit katsoa tarkemmin)
Mulla on yli 10 vuoden open kokemus, ja avoimessa suoritettuja opintoja, olen myös kasvatustieteen perusopiskelija Lapin yliopistossa, mutta voi olla että pääsyni tyssäytyy yo-todistukseen.
Mutta aina kannattaa yrittää. Ottaa kuiten tosissaan pattin tuo yo-pisteytys. Enkä todellakaan aio lähteä yo-arvosanoja korottamaan.
Toivottavasti nää juttelut teidän kanssa lisäisivät myös lukuintoa kaikesta huolimatta!
Tuntuu kyllä jotenkin epäreilulta, että kouluavustajan työstä, opettajien sijaisuuksista eikä sen enempää avoimen yliopiston opinnoista saa esivalintapisteitä. Niitä kun on viime ja tämän vuoden aikana kertynyt jonkin verran.
Tuntuu, että tässä halutaan nyt "palkita" heitä, jotka ovat menestyneet yo-kirjoituksissa. Heitä sitten taas "rangaistaan" siitä, että koulupaikkaa ei ole saatu heti lukion jälkeen vaan on tullut välivuosia. Siinä tapauksessa se ärsyttää varsinkin, kun nämä välivuodet on tullut vietettyä alaan tutustuessa töitä tehdessä ja opinoja suorittaessa. Nyt sitä tietää, mitä haluaa oikeasti tehdä... No, arvokasta työkokemusta on ainakin kertynyt.
Omasta mielestäni se entinen pääsykoekäytäntö oli kuitenkin parempi. Koska pelkällä yo-todistuksella(keskiverto) oli vaikea päästä pääsykokeisiin, joutui melkein pakosta tekemään esim. kouluavustajan töitä. Siinähän sitä pääsi tutustumaan alaan ja näki, onko se lähellekään sitä, miksi oli sen kuvitellut. Karsiutuipa kaikki kiiltokuvat pois :)
No, se on nyt elättävä tämän mukaan...
Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin valmistautuville!
Hei!
Oli pakko alkaa vielä kommentoimaan, sanoit tosi hienosti: Nyt sitä tietää, mitä haluaa oikeasti tehdä...
Mä "heräsin", monta vuotta alan hommia tehneenä, tyyliin: "mäkin voin hakee koulutukseen, sillä tää on mun juttu".
Kaikesta kaunistelusta (nyt pääsee kaikki halukkaat pääsykokeisiin!)huolimatta tehdään mielestäni juuri sanomallasi tavalla:"Tuntuu, että tässä halutaan nyt "palkita" heitä, jotka ovat menestyneet yo-kirjoituksissa."
Mihin jää tässä vaiheessa ne muut (ei niin niposti yo- kirjoituksista menestyneet, mutta alalle tosissaan haluavat), joille pitäisi myös avata ovet kasvatusalan ammattiin.
Ettekö te oikeasti tiedä, että eri yliopistoihin on erilaisia juttuja, joista saa pisteitä. Esim. Turun yliopistoon ei todellakaan katsota ylioppilastodistusta, siitä ei ole pätkänkään verran hyötyä. Turkuun saa pisteitä esivalintakokeesta, matemaattisluonnoltieteellisen ajattelun arvioinnista, ryhmätehtävästä, mahdollisista lukiodiplomeista sekä yhden pisteen jos on kirjoittanut äidinkielestä e:n tai l:n. Tutustukaa nyt hyvät ihmiset siihen, mistä hakemaanne yliopistoon voi saada pisteitä.
Kuitenkin esimerkiksi Helsingissä luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksiin hakevat opiskelijat valitaan pelkän valintakokeen perusteella.
Hakijan lopullinen pistemäärä (9–54 p) muodostuu VAKAVA-kokeesta (3–18 p)
haastattelusta (3–18 p)
ryhmätilanteesta (3–18 p) niin että näistä saadut sijalukupisteet lasketaan yhteen.
Eli välttämättä kaikissa yliopistoissa ei saa pisteen pistettä mistään muusta kuin valintakokeesta. Jos kerran ollaan samalla viivalla niin mielestäni tämä on sitten reiluin vaihtoehto.
-tuutu
Joka vuosi jopa kokeissa asti näkee näitä sankareita, jotka eivät oikein tiedä mitä ovat tekemässä ja missä. Tällä palstalla näihin henkilöihin törmää useammin.
Ihmetyttää itseänikin, miten ei perehdytä yhtään siihen koulutukseen mihin ollaan hakemassa. Sen sijaan tuijotetaan mahdollisesti vain tietyn yliopiston hakukriteereitä ja voivotellaan, että on niin mahdotonta.
Jos ala on oikea, sitä lähtee pyrkimään sinne, minne tuntuu omat rahkeet parhaiten riittävän. Vaan toisille tuntuu silti olevan tärkeintä tietyllä paikkakunnalla opiskelu. Se on sitten ihan omaa tyhmyyttä, jos väkisin hakeutuu paikkaan, jossa häviää jo lähdössä muille hakijoille.
Hei!
Lapin yliopiston valintakriteerit ovat seuraavanlaiset: http://www.ulapland.fi/?deptid=22973#luokanopettajankoulutus
Muissa yliopistoissa voi toki olla erilaiset käytännöt.
Aikas kovaa tekstiä. Kantsis mielestäni miettiä mitä sanoo, kun et tiedä tarpeeksi henkilöiden lähtökohtia.
Ystävällisin terkuin huonon yo-todistuksen omaava, mutta silti luokanope koulutukseen pyrkivä.
jos pyrkii OPETTAJAKSI, niin siinä otetaan huomioon kuinka on koulussa menestynyt, eli vaikkapa yo-kokeessa. Ei siinä ole mitään kummallista.
Muistakaa nyt, että valtioneuvosto on edellyttänyt, että uusien ylioppilaiden tietoa nopeisiin yliopisto-opintoihin helpotetaan, ettei tulisi näitä välivuosien viettäjiä. Se on siis tietoinen valinta maamme hallitukselta.
minkä ihmeen takia pisteitä ei saa työkokemuksesta ja suoritetuista opinnoista? Eikö se työkokemus ole kuitenkin tärkeää? Tietääkseni opettajan työtä ei tehdä kovikaan paljoa minkään opusten pohjalta. Mikään kirja ei kerro sinulle, kuinka juuri Sinun tulee toimia jossain tietyssä tilanteessa jonkin oppilaan kanssa. Kyllä se tulee sieltä työkokemuksesta. Ei sillä, etteikö koulutuksella olisi tärkeä merkitys...
oikein...
Siis se välivuosihan juuri olisi hyvää aikaa tehdä opettajansijaisuuksia tai kaouluavustajan hommia. Tämän aikana voisi edes jonkin verran varmistua, onko opettajaksi laisinkaan. Kuulin tapauksen, jossa kaveri oli päässyt okl:n, mutta kun sitten täytyi ohjata lapsia, niin hän sanoi, ettei tykännyt siitä ollenkaan, ja vaihtoi alaa.
Ja sitten mä, monta vuotta open hommia tehneenä. Olen varmistunut kutsumusammatistani, mutta lukioaikanani ei ikävä kyllä tullut opiskeltu. Tämä harmittaa todella nyt: vanhempana ja viisaampana.
Onnex luokanopeksi voi päästä, ainakin Lapin yliopistossa sellaisten kuin MOPI (en muista mitä tää ihan tarkoittaa) opintojen kautta.
Jeps, nyt ei turinoiden sijasta lukemaan. Moikkis kaikille : )
Vakava aineisto on mikä on, muut valintaperusteet samoin, sisään pääsee ketkä pääsee, turhaa energian haaskausta keskustella siitä miten teidän mielestänne asioiden pitäisi olla... lukekaa mieluummin kokeeseen.
Koe on nyt enemmän yo-kirjoituksia muistuttava. Teksti on hyvin hankala. Useimmat, jotka pyrkivät sisään yliopistoon, lukevat tosissaan. Heillä on korkea motivaatio ja kova hinku päästä opiskelemaan. Kaikki eivät millään pääse sisään, mutta kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet. Vain parhaat valitaan, ne, joista oletetaan tulevan parhaita opettajia.
Näistä keskusteluista on apua lukijalle. Ei kannata tulla tänne väittämään ettei niin ole. Kaikkiin suomi24:n keskusteluihin tulee turhia viestejä, pilkkaamista ja vähättelyä, mutta keskustelut ovat sitä varten, ettei tavallisella pulliaisella ole mahdollisuutta tuntea vertaisia ja keskustella itselleen tärkeistä asioista, niinkuin pääsykokeista, joissa on sentään kyse uravalinnasta vuosiksi!
Lukuaikaa on nyt vaivainen kuukausi. Materiaaliin pitää upota ja perehtyä, oman hakupaikkakunnan pääsykokeista pitää saada selville kaikki mahdollinen. Elämä on yhtä pääsykoetta, koska tosiaankin näin tärkeään asiaan pitää keskittyä. Jos jostain asiasta keskustelee, siitä saa lisää tietoa, niin siinä onnettomassa samalta viivalta kirjassa sanotaan.
Periaatteessa kyllä, mutta soveltuvuustestissä (ainakin Lapin yliopistossa) on yo-todistusarvosanat pisteytetty. Siis II pääsykoevaiheessa lasketaan yhteen yksilö- ja ryhmäkeskustelun sekä yo-todistuksen pisteet.
Ajan tässä takaa sitä, että tosi huonoilla yo-papereilla ei tai ainakin näin uskon, ei ole mitään mahiksia päästä okl:n.
Mutta niinhän se tieten on, että nuoria, virkeitä, ylioppilaita halutaan ensisijaisesti kouluttaa opettajiksi.
Olen samaa mieltä, että tää keskustelu on rakentavaa. Tuntuu hassulta, että nää pilkkaajat, vähättelijät, ja hieman ylimieliset ihmiset jaksavat edes nähdä vaivaa osallistua keskusteluun täällä. Ei se mua haittaa, ihmetyttää vain.
"Ajan tässä takaa sitä, että tosi huonoilla yo-papereilla ei tai ainakin näin uskon, ei ole mitään mahiksia päästä okl:n."
Edelleenkin kokeet ovat erilaiset eri paikkakunnilla. Toisissa paikoissa ylioppilastodistuksella ei ole mitään väliä. Puhut edelleen vain joidenkin OKL:ten valintakokeista.
Jos tahtoa alalle löytyy, valitse sellainen OKL, johon luulet parhaiten pääseväsi sisälle. Ei huonon YO-todistuksen omaavan henkilön kannata hakea paikkaan, jossa todistuksella on suuri merkitys. Asia erikseen ovat sitten ne jo aiemmin mainitsemani henkilöt, joille tärkeintä on kuitenkin opiskelu tietyssä kaupungissa, ei tietty ala.
...on melko vaikea lähteä kovin kauas opiskelemaan, ainakin mä koen niin.
Mutta kiitos kuitenkin vinkistä, laittoi meikäläisen, toisinaan ehkä hieman "urautuneet" ajatukset hieman miettimään tätäkin vaihtoehtoa.