pärjääkö tuon ikäisen kanssa hyvin vaikkei kokemusta ole juuri alle 3 vuotiaista.
olisi työpaikka kotona hoidettavalle 1,5v lapselle.
ruoka, vessajutut, unet, leikit, ulkoilu, ikävöinti.. millainen on 1,5v
olisi työpaikka kotona hoidettavalle 1,5v lapselle.
ruoka, vessajutut, unet, leikit, ulkoilu, ikävöinti.. millainen on 1,5v
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pärjäät jos olet pitkäpinnaista ihmisrotua. Siis todella pitkäpinnainen.
1,5 vuotias ei osaa kommunikoidä muutoin kuin kitisten, nauraen ja huitoen. Hän haluaa kaikkea kaikkialta ja suuttuu kun kaikkia toiveita ei toteuteta.
Syöminen on hyvin sotkuista ja välillä kovin hankalaa tai vastenmielistä.
Vessassa käydään ainoastaan pudottamassa kaukosäätimiä ja kännyköitä pönttöön, tarpeet tulee vielä vaippaan ja ne haisee myrkylle.
Nukkuu jos nukkuu.
Leikkii paljon ja osaa vaatia leikkiseuraa. Kyllästyy leluihin helposti, mutta sorkkisi pitorasioita veitsellä loputtoman kauan.
Ulkona menee tuulen mukana rapakosta rapakkoon. Jos saat ulko- ja kuravaatteet päälle et välttämättä saa kaveria sisälle tai vaatteita pois päältä. Tai jos saat olet itse yltäpäältä kurassa painiottelun jäljiltä.
Eli 1,5 vuotias on jatkuvassa liikkeessä oleva täystuho-ohjelmalla varustettu pikkihirviö. Tavattoman hauska seurailla, luvattoman rasittava siivoilla. Pyydä ainakin palkkaa joka minuutilta.
t. 1,5v:n äiti
Eli siis pakko kommentoida tuohon edellisen kommenttiin; "1,5 vuotias ei osaa kommunikoidä muutoin kuin kitisten, nauraen ja huitoen". Nimittäin kyllä meidän tyttö 1,5v ainakin ihan selvästi sanomalla kertoo, mikä on vialla tai mitä tahtoo. Puhuu pitkiä lauseita. Muihin edellisen mainitsemiin juttuihin en jaksa ruveta kommentoimaan, mutta pointtini on siis se, et 1,5 vuotiaitakin on monenlaisia omia persoonia.
Myy huumorintajusi tarpeettomana.
Kiva että teidän tyttö on pikku buudeli, sähän voit ilmoittaa sen vaikka runonlausuntakilpailuun.
Kai nyt ameebakin tietää että persoonia on erilaisia, eli sun pointtis on turha.
Meillä 1,5 vee poika osaa sanoa mitä haluaa. N. 50 sanaa. Nukkuu aina 3 tunnin päikkärit. Ei tappele puettaessa. Syö täysin itse, pieniä sotkuvahinkoja sattuu. Ei vielä osaa käydä potalla, eli kakat pestävä. Saa itsepäisyyskohtauksia, mutta on kevyt kantaa ja unohtaa kohtauksensa nopeasti. Pussailee, halailee ja nauraa paljon. Ihana ikä! Suosittelen edes kokeilemaan.
Ja piti vielä lisätä, että ulkoilu tosi hauskaa. Laskee liukumäkeä, tekee hiekkakakkuja ja nauttii aidosti kaikesta mitä näkee. Ei ymmärrä vielä vaaroa eli vahdittava on.
Pärjäät toki! Puolitoistavuotiaan perässä saa kyllä olla kokoajan, koska kaikki maailmassa kiinnostaa. Ei voi jättää silmistä hetkeksikään! Nyt keväällä, kun kohta hanskat saa ottaa pois, saa olla myös tarkkana, mitä pihalta löytyy suuhun. Päivärytmi on varmaan jo melko vakiintunut, vanhemmat varmasti kertoo siitä.
Ne on rakastettavia pikku "duraceleja" ja "halipuleja" ;-) Mulla itelläni on kamala "ikkis" noita pieniä, kun omat on jo vähän isompia ja töissäkin oon isompien kanssa.
Sitten, jos ja kun, tulee "känkkäränkkiä", niin ota ne luottamuksen osoituksina :-)
Itse olen 14-vuotiaana jo ollut kotihoitajana reilun vuoden ikäiselle kesällä ja myöhemmin au-pairina 1 v 4 kk ja kyllähän ne on semmoisia kuin lapset yleensä, vaativia ja sisukkaita. Hieman aktiviteettejä ja toimintaa tarvii lapsi kuin lapsi, sisuakin ton ikäiseltä jo löytyy eli kokeillaan, missä menee rajat. Jämäkkä ja rakastava ote tepsii kyllä eli pitkää pinnaa ja jos päätät, että näin ei tehdä, niin niin ei myös tehdä. Esim. meillä yhden lapsen äiti oli opettanut, että raivareilla saa keksiä, että hiljenee ja tyttöhän raivoili joka asiasta, että sai suun makeaksi. Itse vedin tiukan linjan, että huusi tai ei, niin keksiä ei tipu ja pian kyllä tyttö lopetti kokeilemastakin, mutta äidille raivarit jatkuivat.