Asenna mepis siinä ovat liitännäiset javat ja
muut valmiiksi asennettu.
Mepis on yhtä helppo kuin ubuntu ja ne käyttävät osin
samoja ohjelmia.Pakettihallintakin on sama.
Työpöytä sensijaan on kde.
Helppohan ne on kyllä ubuntuunkin jälkikäteen
asentaa käsin tai apuohjelmalla.
Minä tykästyin mepikseen,mutta makuasia mista pitää.
Kaikki käyttikset ovat hyviä kunhan ne ovat vaan
unix-pohjaisia.
muut valmiiksi asennettu.
Mepis on yhtä helppo kuin ubuntu ja ne käyttävät osin
samoja ohjelmia.Pakettihallintakin on sama.
Työpöytä sensijaan on kde.
Helppohan ne on kyllä ubuntuunkin jälkikäteen
asentaa käsin tai apuohjelmalla.
Minä tykästyin mepikseen,mutta makuasia mista pitää.
Kaikki käyttikset ovat hyviä kunhan ne ovat vaan
unix-pohjaisia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos Ubuntuun ei edes suomenkielisten ohjeiden avulla saa multimediatukea kuntoon, kannattaa hankkiutua eroon tietokoneesta.
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot#Multimediakodeekit_kuntoon
"Kaikki käyttikset ovat hyviä kunhan ne ovat vaan unix-pohjaisia."
Epävakaasta Linux-jakelusta kasatun toisen epävakaan jakelun päälle kasattu kolmas jakelu ei ainakaan minusta kuulosta kovin hyvältä käyttöjärjestelmältä, vaikka se olisi kuinka helppokäyttöinen. Pienemmällä vaivalla olisi voinut tehdä suoraan Debianiin ohjelman, joka asentaa automaattisesti esim. tarvittavat multimediakoodekit.
Mä olen pitkään halajanut Ubuntua mutta nyt huomasin sen puutteet, mm. roottina ei pääse kirjautumaan sisään, rootillahan on rajattomat oikeudet. Sen sijaan sudolla ei voi tehdä kaikkea. :( Sitten jos alat kikkailemaan Root Terminal systeemien kanssa ja tekemään jokaisen jutun päätteen kautta niin aikaa kuluu. Tähän voi joskus törmätä jos aikoo asentaa softaa josta ei löydy debian/ubuntu-pakettia vaan pitää asentaa esim. rpm-paketista purkamalla se ikäänkuin zip-tiedosto, levylle ja sitten siirtämällä paketista puretut tiedostot olemassa oleviin järjestelmähakemistoihin...tulee ne käyttöoikeudet vastaan.
Että tällasta...kyllä taidan pitäytyä perinteisimmissä linuxeissa joissa on se wanha kunnon root-käyttäjäkin tallella, niin voi sitten tarvittaessa kirjautua sisään roottina ja asentaa ongelmallsemmat softat sitä kautta, ilman kikkailua.
RTFM
man sudo -> sudo -i -> root@ubuntu:~#
Ubuntun käynnistyessä kirjautumaan sisään roottina...mulle tuli ilmoitus että "et voi kirjautua .." et silleen!
Se nyt on yks paskanhailee voiko roottina olla pääteohjelmassa kun se on vain yksi sessio ja kaikki pitäisi tehdä manuaalisesti komentorivillä ja tiedosto kerrallaan.
Perinteinen linux jossa käynnistyksen yhteydessä sisään voi kirjautua roottina tai taviskäyttäjänä, sopii mulle paremmin.
"Kaikki käyttikset ovat hyviä kunhan ne ovat vaan
unix-pohjaisia."
Jos nyt halutaan olla pilkun tarkkoja (ja emmekö haluammekin) niin Linux ei pohjaudu Unixiin vaan on Unix like OS eli englantia osaamattomalle Unix tyylinen käyttöjärjestelmä.
linux mint on kanssa jakelu, jossa kaikki on fiksattu valmiiksi kuntoon.
http://distrowatch.com/table.php?distribution=mint
se perustuu ubuntuun.
sitten on pclinuxos, joka sekin on valmiiksi tehty käyttis:
http://distrowatch.com/table.php?distribution=pclinuxos
tokihan ubuntunkin saa paukutettua nopeasti käyttökuntoon easyubuntulla tai automatixilla..
aivan linux aloittelijoille,jotka eivät
vielä tiedä sudoista mitään.
..jos aikoo tehdä linuxilla yhtään mitään muuta kuin käyttää firefoxia olisi syytä pikaisesti tutustua sudon käyttöön.
Ellei halua nysvätä sudon kanssa voi myös komentoeditorissa kirjautua root-oikeuksin eli antaa rootille toimiva salasana minkä jälkeen root voi kirjautua komentoeditorissa kuten missä tahansa linuxissa.
Itse kirjaudun monesti rootiksi komentoeditorissa ettei tarvitse koko ajan hangata sudoa, varsinkin Etchin jälkeen se sudo tuppaa unohtumaan usein joten jatkuvasti saa palata "homella" rivin alkuun sitä lisäämään mikä on hieman rasittavaa. Tietenkin pieniin tai yksittäisiin töihin itsekin käytän sudoa mutta jos odotettavissa on laajempaa säätämistä niin root on parempi.
Yksi oikotie on myös "sudo su".
näyttäisi,että nuoriso ei pahemmin hyötyohjelmia
käytä.
Filmien ja musiikin latailua chaddailu sekä
mesettäminen ja muu selailu vie nettiajan.
Heikkoa on taulukkolaskenta tietokanta ym.
toimisto ohjelmien hallinta.
Me vanhemmat opittiin nämä asiat jo 80-luvulla.
minä ehkä vähän nuorempana opin nuo hyötyohjelmat 90-luvun alussa. :) Pelailu ei ole koskaan kovin paljoa kiinnostanut, toki vanhat kunnon retropelit C64-tyyliin on innostavia. :)