Eli itselläni on ikää vasta yläaste-ikäisen verran, vanhempieni luona siis asun. Olemme koko ikäni asuneet maalla, pienessä kylässä. Kauppa about 15km päässä, ala-aste näkyy melkein pihaan. Linkulla pääsee kätevästi yläasteelle joka on myös reilun kymmenenkilsan päässä. Perheessä on ollut vain yksi auto, ja kulkeminen on ollut aina välillä hieman hankalaa. Kun vaihdoin yläasteelle, aloimme etsimään lähempää koulua kerrostalokämppää (nyt omakotitalo) johon muuttaa, siitä olisi sitten helpompi mennä kaikkien kouluun ja töihin.
Nyt on sitten yksi varteenotettava asunto löytynyt, ja ylihuomenna tulee arvioija katsomaan kotiamme. Itseäni pelottaa kun kaikki kaverit jäävät tänne (okei, nään koulussa niitä mutta..) ja olen kuitenkin aina asunut täällä. Asuinalue josta taloa olemme hakeneet on yläasteen kautta tullut tutuksi ja muutamia kavereita löytyy jo nyt sieltä, mutta silti olen varma että lähtö täältä on hirvittävän vaikeaa, varmasti itku kurkussa lähden.
Onko teillä ollut samantyyppisiä fiiliksiä, tuntemuksia jne. Kuinkakauan uusi koti on tuntunut vieraalta?
Nyt on sitten yksi varteenotettava asunto löytynyt, ja ylihuomenna tulee arvioija katsomaan kotiamme. Itseäni pelottaa kun kaikki kaverit jäävät tänne (okei, nään koulussa niitä mutta..) ja olen kuitenkin aina asunut täällä. Asuinalue josta taloa olemme hakeneet on yläasteen kautta tullut tutuksi ja muutamia kavereita löytyy jo nyt sieltä, mutta silti olen varma että lähtö täältä on hirvittävän vaikeaa, varmasti itku kurkussa lähden.
Onko teillä ollut samantyyppisiä fiiliksiä, tuntemuksia jne. Kuinkakauan uusi koti on tuntunut vieraalta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla on oikeastaan ollut ihan sama tarina...Ensin se kirpaisee, kun kaikki muistot on vanhassa kodissa. Mutta äkkiä sä sopeudut uuteen kotiin, usko mua!