miksi kivitaloissa ei ole tuuletusväliä olleenkaan, kun elementti kerrostaloissakin on alettu vanhan betoni eriste betoni rakenteen sijasta käyttämään betoni ilmaväli eriste betoni kun huomattiin, että yhtenäinen umpirakenne aiheuttaa helposti kosteusvaurioita rakenteisiin esim. pinnoitteiden irtoamista julkisivussa.
Kertokaa
ihmetteliä
111116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kivitaloja puuverhouksella ja tällöin tuo välttämätön tuuletuskin on hoidettu oikein.
Sama voidaan hoitaa myös tiiliverhouksella. Jos kaava vaatii.
Näissä kerrostaloissa joissa on eristys tuuletettu lienee käytettävän aina mineraalivilloja. Jos on muilla eristeillä eristetty niin onkohan siellä mitään tuuletusrakoa kuten ei ole harkkotaloissakaan?
Keskustelupalstan innokas kivitalomies ja harkkomies Raksaaja-sh varmaan kohta jaksaa sinulle perustella miksei harkkotaloissa ole tuuletusrakoa. Hänen perustelunsa menevät varmaan kutakuinkin niin, että eristeharkoissa eriste toimisi höyrynsulkuna ja näin mitään kastepistettä ei pääse normaalisti syntymään kuten mineraalivilloilla jotka ei vastusta juurikaan vesihöyryn kulkeutumista
tosin esim. styroksi ei kyllä kummoinenkaan höyrynsulku ole. Eli se materiaalina läpäisee vesihöyryä jossain määrin (hieman heikommin kuin betoni) styroksin kanssa myös kastepiste saattaa joskus syntyä ja kosteutta tiivistyä rakenteisiin, jos sisäpuolelle ei ole laitettu esim. latexi-maalilla höyrynsulkua. Ei tämäkään kuitenkaan kait johda mihinkään normaalisti, jos tiivistyvät vesihöyrymäärät pieniä, koska kosteus pääsee haihtumaan myös ulospäin, jos rappaus hengittävä
Onhan tuossa jotain josseja ja voit tehdä kivitalon tuuletusraolla. Esim täystiilitalot tehdään tuuletusraolla.
On totta että eristeharkkoja vastaavat runkoratkaisut ovat lähinnä pientalorakentajien suosiossa. Ammattirakentajat ja suosivat täystiilitalon kaltaisia ratkaisuja joissa runko, eristys ja ulkoverhous ovat erillisä, sanoo Raksaaja-sh mitä tahansa. Täystiiliratkaisu ei tosin ole lainkaan ainut tapa toteuttaa omakotitaloa näin, joskin minusta paras. Runko voidaan toteuttaa vaikka betonista valamalla.
Selvisikö yhtään?
mutta ajattelin heittää pienen kysymyksen ja katsoa miten siihen vastataan, toistaiseksi on ollut melko hiljaista.
>Hänen perustelunsa menevät varmaan kutakuinkin niin, että eristeharkoissa eriste toimisi höyrynsulkuna ja näin mitään kastepistettä ei pääse normaalisti syntymään kuten mineraalivilloilla jotka ei vastusta juurikaan vesihöyryn kulkeutumista
En minä noin sano.
EPS ei estä kastepisteen syntymistä.
Mutta muutoin olet lukenut mua hyvin. ;-)
ei tarvitse mitään tuuletusvälejä 375-rakenteena.
Mulla on talossa muutama ulkoseinä 15-sentin Siporex-harkkoa ja ulkopuolella koolattu siihen kiinni 15 senttiä villaa bituliitti ja sitten rimoituksella mainitsemasi tuuletusväli lomalaudoitus.
Hyvin on pelannut 25v ja maalikin pysynyt niissä lomalaudoissa. Aika työläs, mutta toimiva ja erittäin energiapihi rakenne.
Tekiskö Lujatalo niitä voileipäbetonitaloja, kysy niiltä kokemuksia, jos uskaltavat sanoa.
Kerrostaloissa ainakin Pasilassa alkoivat 80-luvun elementeistä kuoriosat rapaantua ja niitä on vilkkaaasti korjailtu/uusittu?
että näissä kivitaloissa tehdään osittain samat virheet jotka elementtirakenteisissa kerrostaloissa on huomattu huonoksi asiaksi ja sitten myöhemmin korjattu lisäämällä voileipärakenteeseen tuo ilmaväli.
Raksaajahan voisi meitä valistaa miten tollainen rakenne pelaa.
Siis ainakin jukisivun luulisi kuivuvan paremmin kahtapuolen kun on välissä tuuletusrako.
Ainakin viime syksynä sade piiskasi seinät aivan läpimäriksi julkisivultaan.
Ei luulisi olevan mikään merkityksetön tekijä varsinkin jos korkea seinä suhteessa räystäisiin.
Ilmasto tuntuu muuttuvan myrskyisäksi ja sateiseksi syksyn ja alkutalven osalta.
Enemmän siis hyötyä ilmaraosta kuin haittaa, eristysmateriaalista riippumatta.
Vaikka siis tekisin tt-talon tai betoni-talon uretaani levyillä eristäen, silti jättäisin tuuletusvälin.
>miksi kivitaloissa ei ole tuuletusväliä olleenkaan,
Sitä ei tarvitse.
> kun elementti kerrostaloissakin on alettu vanhan betoni eriste betoni rakenteen sijasta käyttämään betoni ilmaväli eriste betoni kun huomattiin,
Omakotitalo ei ole betonielementtikerrostalo.
> että yhtenäinen umpirakenne aiheuttaa helposti kosteusvaurioita rakenteisiin esim. pinnoitteiden irtoamista julkisivussa.
Pinnoitteen irtoamiseen tuuletusväli ei vaikuta.
Hyvä tiedon lähde on www.betoni.com
Mutta lyhyesti
1) Omakotitalon seinä joutuu pienemmälle vesirasitukselle kuin kerrostalon seinä. (esim saumavuotoja ei ole)
2) Omakotitalojen harkkoseinissä on eri lämmöneriste kuin kerrostaloissa
3) Betonielementtitalojen julkisivuongelmat johtuivat eniten siitä että teräkset olivat liian lähellä betonin ulkopintaa. Eli teräkset ruostuivat ja korkkasivat pinnoitteen irti. Toki myös kapilaarisen veden pääsy rakenteeseen on myös vaurioittava tekijä mutta ei samassa määrin.
Mikäli kiviaineiseen seinään pääsee vettä enemmän, sekään ei haittaa mikäli seinä on huokoista kiviainesta.
Siksi käytännössä lecaharkot ja siporex harkot eivät kärsi pakkasrapautumista vaikka ne olisivat pinnoittamattomia kasteltaisiin päivittäin juoksevalla vedellä.
Ja samasta syystä betonielementtejäkin tehtäessä on ulkokuoren elementissä pyritty lisäämään betonin huokoispitoisuutta.
Valuharkoissa vastaava saavutetaan sillä että harkon runko ja kuori on huokoista betonia eli se sisältää kevytsorarakeita.
Kun vesi alkaa jäähtyä ja jäätyä kiviaineksen sisällä se pyrkii kiteytymään ensin isoimpiin huokosiin. Siksi julkisivussakin käytetään reikätiiltä Eli enin kosteus tiivistyy kiteiksi sinne reikiin eikä siten halkaise tiiltä. Sama mekanismi toimii hyvin pitkälti myös moderneissa valuharkoissa.
Toki kaikkein tärkeintä on ettei sadevettä päästetä valumaan harkkojen sisään ja että talon ulkopinnassa on vettä hylkivä mutta vesihöyryä läpäisevä rappaus.
Huokoisessa rakenteessa happi kulkee nopeammin -> teräkset ruostuu nopeammin. Myös ilmarako voi nopeuttaa hapen kulkeutumista betoniin.