Epäreilu yo...

Kolmesta vaihtoehdosta todennäköisyys osua oikeaan on 1:3. Kuinka tämän tietäminen auttaa kielten kokeessa?

Totta. Yo-koe on nykyisin melko naurettava varsinkin kielten kokeiden suhteen. Mulla oli sama juttu saksassa; tajusin kyllä mitä tekstissä kerrottiin, mutta en tajunnut niitä vaihtoehtoja.. Osa niistä ytl:n tyypeistä on varmasti just sellasia perfektionisteja, jotka eivät arvosta abiturientteja pätkääkään

Ja tosiaan usein pystyy niitä sanoja löytämään niistä erilaisista yhteyksistä, jolloin tarvitaan vaan huolellisuutta, eikä niinkään kielitaitoa.

Kypsyyskoe, kypsyyskoe! :)

Syksyllä uudestaan! :)

Joo ja meillä noita päättelytehtäviä on joka-ainoassa kurssikokeessa. Muuta ei olekaan! Ymmärrän minäkin sen luettavan tekstin aina, mutta kysymykset on kaikki niin samankaltaisia ja päättelykykyä vaativia, että pisteitä ei tule! Sama koskee kuuntelukoetta! Pikkuhiljaa menee hermo noihin 1 X 2 tehtäviin... Ja jos yo-kokeetkin vielä on tommosia, niin parasta se on kai jättää koko lukio kesken (turhaan mä seillä 2 vuotta aikaani haaskaan, kun en ylioppilaaksi kumminkaan pääse)

Sepä siinä onkin, ei riitä pelkästään tekstien ymmärtäminen, joka on yleensä kohtalaisen helppoa, onhan teksti selkeä kokonaisuus. Kielitaitoa ja kielen ymmärrystä mitataankin juuri toisiaan lähellä olevilla vaihtoehdoilla ja niiden keskinäisen eron ymmärtämisellä, sekä vaihtoehtojen liittämisellä luettuun tekstiin ja tekstin välittämään sanomaan. A-englantia luetaan kouluaikana niin paljon, että on mielestäni oikein että siitä tehdään vaativa koe.

Itse kirjoitin esimerkiksi lyhyen venäjän, ja siinä monivalintakysymykset olivat suomeksi. Reilua, eikö? Eihän kielten koko kokeen tulos riipu suinkaan vain näistä valintatehtävistä, voit osoittaa kielitaitosi kuunteluissa, aineessa, avoimissa kysymyksissä ja mitähän eri kysymysmuotoja tänäkin keväänä on ollut.

Ei Laudatureja ole tarkoitus saada helpolla, jollain jyvät erotellaan akanoista. Mielestäni ylioppilaskokeet ovat varsin onnistuneita. Toki niissäkin on parantamisen varaa, mutta ei ehkä ensimmäisenä juuri näissä monivalinnoissa.

Eikä kielten osaaminen tarkoita vain sitä, että osaat laittaa sanoja peräkkäin oikeaan muotoon taivutettuina, vaan niiden välittämä viesti ja sanojen vivahde-erot ovat hyvin olennaisia. Siksi on hyvä että kielten kokeissa, ja yo-kokeissa yleensäkin, huomioidaan myös mainitsemaasi "laaja-alaista päättelykykyä." Ylioppilaskoe on myös kypsyyskoe, ja se kyllä lukion aikana mainitaan useasti, ja siihen oppilaita valmennetaan.

Keskinkertaisellakin älykkyysosamäärällä varustetut oppilaat menestyvät lukiossa ja kirjoituksissa mainiosti, jos vain käyttävät tätä älykkyyttään järkevästi, ajatellen ja pohtien eikä sokeasti ulkoa opetellen.

Älykkyystestit ovat hyvin kaukana ylioppilaskirjoituksista.

Sain tietää, että keskipitkästä ruotsista on tulossa C tai jopa M. Yksinkertaistettuna asia on niin, että minä en puhu ruotsia lainkaan. Tämän olen myöntänyt ja valmistautunutkin vain ruotsin kokeeseen, enkä yrittänytkään oppia kieltä oikeasti. Tämä oli näköjään viisas ratkaisu ja siitä on kiittäminen älyäni. Täytyy vain kysyä, että mitä virkaa moisilla kokeilla on, jos vailla kielitaitoakin niistä voi saada jopa M:n? Tämän täytyy kertoa, että A:lla vielä läpimenevän taidot ovat TODELLA surkeat. Pois vain tuollaiset turhat kokeet. (Vaikka olen toki tyytyväinen... L,E,E,C/M)

Täällä on näemmä monet miettinyt, miten yo-koetta voidaan edes mitata millään, kun on niitä hannu hanhia, jotka arvaamalla voivat saada tyydyttävän (C) tuloksen. Ja sitten on niitä oikeasti lahjakkaita, jotka vain syystä tai toisesta epäonnistuvat juuri yo-kokeessa. Omalla kohdallani kielten kirjoitukset ovat menneet juuri niin kuin pitikin. Silti mietityttää, että olisikohan sittenkin parempi, jos palattaisiin siihen meidän vanhempien sukupolven aikaan, jolloin kielten kokeet olivat (esim. enkussa): luettu suomesta englanniksi ja englannin kielinen teksti kääntää suomeksi. Mitä olette mieltä?

Itse saan enkusta ällän ja voin vakuuttaa että tekstien ymmärtäminen oli paljon helpompaa kuin vaihtoehtojen puntarointi. B-saksan kokeessa vääristynyt koemalli korostui vielä enemmän. Monivalintaohje nro yksi: Älä koskaan laita Dtä kohtaan yksi.

Kävin kaikki kurssit enkusta lukiossa ja perseelleen meni kirjoitus. Mutta en mennyt uusimaan. Paperit oli C ja vuosi oli 99.
Yliopistossa ollaan samalla viivalla niiden kanssa, jotka on lukematta kirjoittaneet E:n papereita. Ei ne paperit, vaan se hillitön yritys ja selonotto asioista.