Eikös meillä Suomessakin tunnettu joskus vuosikymmeniä sitten sellainen käsite kuin seka-auto? Matkustajia ja tavaraa ja siihen tapaan...
Millähän kortilla Suomessa saisi ajaa ajoneuvoja, jotka näkyvät seuraavan linkin takana olevassa kuvassa?
http://www.halikko.com/pauli/0112181717.jpg
Millähän kortilla Suomessa saisi ajaa ajoneuvoja, jotka näkyvät seuraavan linkin takana olevassa kuvassa?
http://www.halikko.com/pauli/0112181717.jpg
Vastaukset 5
Vanhimmat
...kun en ainakaan minä löydä tuon linkin takaa mitään...
...taisi joskus 80-luvulla olla kaksikin todellista "seka-autoa".Vehje oli vähän niinkuin linja-auton ja kuorma-auton ristisiitos.
Näissä kaunottarissa oli ensimmäinen 6 metriä linkkurista ja jälkimmäinen 6 metriä konttiautosta. Ajoivat näillä lapissa matkustajia Transpointin (vai oliko sekin silloin Pohjolan Liikenne???)rahtia.
Toinen näistä autoista taitaapi olla vieläkin aktiivikäytössä, Kajaanin kaupunginteatterin "keikka-autona", toisen kohtaloa en tiedä.
Ajo-ominaisuudet ovat varmaan olleet painavan kontin kanssa hienot, kontti kun on niin takapäässä niin etuset on tainneet olla aika keveät!
Muistan hämärästi nuo PL:n autot, tosin olin siinä uskossa, että niitä oli vain yksi. Alustana niissä oli (Suomessa??) telitetty Scanian BF111 (vai oliko jopa F112??) ja Lahti 30 kori päällä. Alustan takapäässä oli jalkalavalaitteet.
Ruotsin Postilla oli ainakin 90-luvulla Pohjois-Ruotsissa hieman eri tavalla toteutettuja seka-autoja. Alusta oli Volvon teli-B10M ja kori suomalainen Delta Plan. Kori oli PL:n autoista poiketen yhtenäinen taakse asti, mutta auton puolen välin tienoilla oli väliseinä, josta taaksepäin kori jatkui kuormatilana. Takaseinässä oli perälautanosturi.
Myös Koiviston Autolla on ollut Ruotsin Postin autoja vastaavalla idealla toteutettuja Kabus -seka-autoja, tosin 2-akselisena. Näissä autoissa on tosin ollut vain sen verran istumapaikkoja, että ne on voitu rekisteröidä linja-autoksi, loppu on ollut tavaratilaa. Takaseinässä on ollut pariovet, jonka takana vielä perälautanosturi.
Unohtaa ei sovi myöskään mm. Suomen Postilla olleita autoja, joissa on takaosassa reilu pari metriä pitkä koko auton korkuinen tavaratila, johon on käynti auton sivulta omasta ovestaan.
Googlen kuvahaku pelasti ja löysin tuon kuvan toisenkin web-osoitteen takaa. Toivottavasti tämä toimii ja kuva näkyy kaikkien halukkaiden koneissa:
http://www.cybersalt.org/cleanlaugh/yourturn/yt18.htm
Viikonloppua!
Parisen vuotta sitten vaimollani ja minulla oli ilo tutustua joukkoliikenneratkaisuun, josta paikalliset käyttivät nimeä "Le Truck".
Ranskan Polynesiassa ja erityisesti sen pääsaarella Tahitilla ovat busseja korvaamassa kevyen kuorma-auton alustalle kyhätyt vaneri- ja pleksilasiviritelmät. Koko vaihtelee; enimmäkseen porukkaa mahtuu kyytiin 10-30. Penkit yleensä molemmilla puolilla pitkittäin. Jos kuski näkee kyydin tarpeessa oleviksi epäilemiään ihmisiä kävelemässä pitkin tienviertä, kuuluu iloinen torven tuuttaus (merkitys: eikö kyyti kelpaisi?). Pysäkki on siellä missä kuski niin päättää. Kyytiin noustessa ei tarvitse näyttää lippua eikä rahaa. Poistuttaessa tiputetaan kuskin kouraan jokunen Polynesian frangi. Usein kuskin vieressä istuu lapsi tai ikäihminen "rahastajana". Käypä taksa oli syksyllä 2000 noin 4 mk senaikaisessa Suomen rahassa (8 km:n matkalta; pidemmällä pätkällä tariffi taisi olla hieman korkeampi). Matkustajat olivat melkein sataprosenttisesti polynesialaisperäistä alkuperäisväestöä; ranskalaissyntyiset siirtomaaherrat, kiinalaiset ja vastaavat porukat ajoivat yksityisautoilla tai takseilla – ja takseilla kai ajoivat useimmat turistitkin. Meitä kyytiin änkeäviä suomalaisihmeitä katsottiin vähän ihmeissään, mutta tervehdittiin leveällä hymyllä ja ranskankielisellä "bon jour" -tervehdyksellä.
http://www.tahiti-legends.com/mini-guide/tahiti/d-truck/