Katsoin ja itkin

Itse asiassa äidin tuska lapsestaan oli se tekijä, joka itkun kirvoitti. Muutoin elokuva olisi ollut enemmän väkivallalla mässäily, tunnetta ei siihen saanut (paitsi juuri tuon äiti-poika -suhteen takia).

Tosin en katsonut elokuvaa alusta, vasta siitä Juudaksen kavalluksen jälkeen.

Valitettavasti en osaa suhtautua elokuvaan, muuten kuin historiallisena väritettynä totuutena, koska niin paljon faktaa on piilotettu ja salattu noista päivistä. Uusi testamentti on "puoluellinen" ja nykyään esim. Juudaksen evankeliumi -löydös paljastaa paljon asioita, samoin kuin Naq Hammadin löydöt.

Uskon, että Maria Magdaleenalla on paljon enemmän vaikutusta Jeesukseen ollut kuin mitä nykykirkko tunnustaa. Eikä hän ollut prostutioitu, minkä jopa Vatikaani on jo 60-luvulla myöntänyt olleen virhetulkinta.


Voi, millainen maailma olisikaan ollut viimeisen 2000 vuoden aikana, jos naisia ei olisi painettu synnintekijöiksi, vaan heidät olisi otettu tasa-arvoisiksi ihmisiksi. Voi kirkkoa.

Kyllä on niin kammottavan huono elokuva saatu tehtyä, ettei paskemmasta väliä. Dokumentti se ei ole missään tapauksessa, johonkin gore/splatter/väkivalta -kategoriaan sopisi paremmin. Elokuvassa kun on koko juoni jätetty silmitttömän väkivallan alle. Ainekset olisivat olleet hyväänkin rainaan, mutta kun ei niin ei.