minäkään kristitty (siis en kuulu kirkkoon)
mutta uskon korkeimpaan ja sana jumala
sitä minulle kuvastaa. Raamattuun näen kätketyn
monen monen viisauden.
Arkipäivän asioista ja hengen asioihin.
Vaikkakin aika vähän raamattua tunnen.
Sydänhän sen kertoo mikä on oikein ja väärin,
sen jokainen tunnistaa.
Eriasia on miten kauan/paljon sydäntään
hylkii ja pelkää tuoda sitä tähän rajoitettuun
maailmaan. ANNETAAN hulluna muitten sanella
miten elää ja kuka olet! Itsellä ainakin
tuottaa syvästi ongelmia jos joku sanelee
kuka minä olen ja mitä teen.
Kun ajattelen ihmisiä ja monia monia uskontoja
ja uskomuksia, näen jokaisessa vähintään
pisaran totuutta ja hyvien tarkoitusperien
langan joka kietoo näitä asioita yhteen.
Melkein mahdontonta kuvitella maailmaan
yksi uskonto, yksi kulttuuri ja yhdenlaisia
ihmisiä. Vaikka en tiedä niin ainakin toivon
että jokainen pääsisi taivaseen uskonnosta
riippumatta.. Rakastava ja hyvä ihminen minun
mielestä ansaitsee päästä taivaaseen
uskonnosta riippumatta.
Käsitys kykymme on kumminkin aika rajallinen.
Miten voisimme tietää mikä on oikea?
Ja vieläpä toisille? Ehkä jokainen löytää
itsestään sen polun jota seuraa.
Ja se voi olla kristinusko, niinkuin itsekin
uskon jumalaan ja jeesukseen. Pienestä pitäen
olen oppinut raamatun opetuksista paljon
vaikkakinin omalla tavallani :) Perimmäinen
tieto tulee kumminkin sisältämme ja jumalalta.
Niistä monista asioista mitä elämänaikana
koemme. koko tunteiden ja tapahtumien kirjo
joka muovaa meitä. Viha, rakkaus yms yms
Itse ainakin tunnen että jotain täällä
maalimassa on muutakin kuin mitä silmillä
nähdään. Jonkinlaista johdatusta monet monet
kokee ja niinkuin itsekin koen saavani
vähän väliä. Täytyy vain olla avoin?
hmm oliko se sana nyt ateisti noh en muista
joka tapauksessa niille jotka sulkevat silmänsä
vaikkakin näkevät sanoisin että mietintä
myssyt päähän. Kaikkiallahan näistä "hölynpöly"
jutuista on puhuttu, kirjoitettu ja todistettu
sun vaikka mitä. Siis Jotain peräähän tässä
täytyy olla? Noh ei siitä enempää
Itse puolikkaana olen vähän väliinputooja
melkein asiassa kuin asiassa. En haluaisi
minkään muunlaiseksi kun olen. Ehkä olen ollut
onnekas kun olen saanut ikäänkuin seurata niin
kaaleita kun kaajeita. Tunnenko olevani romani?
Vai tunnenko olevani suomalainen?
Siinä vasta pulma? Ei laisinkaan! oon oma
itseni. ihminen, puolikas, romani ja
suomalainen. Kaikkia noita. Itsensä ilmaisu
voi olla ongelma esim. minun tapauksessa :D
Tämä onkin monesti pulma kun yritetään elää
muitten toiveitten mukaan.
Syystä jos toisesta kumminkin tunnen kuuluvani
kaaleisiin syvemmin ja enemmän.
Asiat vääristyy(nuoriso?) mutta uskokaa
vaan kaikki käänty parhain päin. Jokainen
vuorollaan uhoaa maalimalle ja sitten taas
viisastutaan? Ainahan ne vanhemmat on nuorisoa
kauhistellut että "ei meidän nuoruudessa"
yms. Hullultahan se varmaan tuntuu vaan
maalima muuttu ja joskus on oikein hankala
pysyä perässä. Itekkii näin nuorena miehenä
jo kauhistelen näitä nuorempia sällejä
että korville pitäs vedellä mutta auttaneeko
tuo sitten? tiedä häntä.
Ja asiasta taas toiseen :D
Hmm siis tuosta Israeli jutusta. Vaikia on
käsittää kaikkien ihmisten mielipiteitä asiasta.
Kysymyksille jotka minullekin on herännyt
en ole kumminkaan vastauksia saanut ja miksi
en toivoisi että olisimme israelilaisia.
Ikäänkuin muka tekisin vääryyttä joillekin
kun toivon että saisin olla mukana jumalan
suunnitelmissa. Hyväsyn osan mikä minulle
annetaan ja uskon jonkin osan kumminkin saavani.
Alun pitäin lähin kirjottamaan tätä "novvoille"
mutta meni niin sepittelyks että aattelin että
pyyhinpä hänelle tulleet jutut pois.
Siitä siis tuo outo aloitus.
Joskin hänkin voi poimia täältä jotain..
Erillaisiahan myö ihmiset ollaan siitä ei pääse
yli eikä ympäri. toiselle tuo on totuus ja
toiselle tuo. Ja joskus vaan katsotaan
erisuunnasta.
Noh tässä tuli tääs löpötettyä aamuyöstä
sitä sun tätä. Voi olla että on sekavaa tekstiä
ja joitakin rivejä vetelin välistä mut kai se on
ihan luettavaa :)
Sopivastihan tuo on pääsiäinen :)
mutta uskon korkeimpaan ja sana jumala
sitä minulle kuvastaa. Raamattuun näen kätketyn
monen monen viisauden.
Arkipäivän asioista ja hengen asioihin.
Vaikkakin aika vähän raamattua tunnen.
Sydänhän sen kertoo mikä on oikein ja väärin,
sen jokainen tunnistaa.
Eriasia on miten kauan/paljon sydäntään
hylkii ja pelkää tuoda sitä tähän rajoitettuun
maailmaan. ANNETAAN hulluna muitten sanella
miten elää ja kuka olet! Itsellä ainakin
tuottaa syvästi ongelmia jos joku sanelee
kuka minä olen ja mitä teen.
Kun ajattelen ihmisiä ja monia monia uskontoja
ja uskomuksia, näen jokaisessa vähintään
pisaran totuutta ja hyvien tarkoitusperien
langan joka kietoo näitä asioita yhteen.
Melkein mahdontonta kuvitella maailmaan
yksi uskonto, yksi kulttuuri ja yhdenlaisia
ihmisiä. Vaikka en tiedä niin ainakin toivon
että jokainen pääsisi taivaseen uskonnosta
riippumatta.. Rakastava ja hyvä ihminen minun
mielestä ansaitsee päästä taivaaseen
uskonnosta riippumatta.
Käsitys kykymme on kumminkin aika rajallinen.
Miten voisimme tietää mikä on oikea?
Ja vieläpä toisille? Ehkä jokainen löytää
itsestään sen polun jota seuraa.
Ja se voi olla kristinusko, niinkuin itsekin
uskon jumalaan ja jeesukseen. Pienestä pitäen
olen oppinut raamatun opetuksista paljon
vaikkakinin omalla tavallani :) Perimmäinen
tieto tulee kumminkin sisältämme ja jumalalta.
Niistä monista asioista mitä elämänaikana
koemme. koko tunteiden ja tapahtumien kirjo
joka muovaa meitä. Viha, rakkaus yms yms
Itse ainakin tunnen että jotain täällä
maalimassa on muutakin kuin mitä silmillä
nähdään. Jonkinlaista johdatusta monet monet
kokee ja niinkuin itsekin koen saavani
vähän väliä. Täytyy vain olla avoin?
hmm oliko se sana nyt ateisti noh en muista
joka tapauksessa niille jotka sulkevat silmänsä
vaikkakin näkevät sanoisin että mietintä
myssyt päähän. Kaikkiallahan näistä "hölynpöly"
jutuista on puhuttu, kirjoitettu ja todistettu
sun vaikka mitä. Siis Jotain peräähän tässä
täytyy olla? Noh ei siitä enempää
Itse puolikkaana olen vähän väliinputooja
melkein asiassa kuin asiassa. En haluaisi
minkään muunlaiseksi kun olen. Ehkä olen ollut
onnekas kun olen saanut ikäänkuin seurata niin
kaaleita kun kaajeita. Tunnenko olevani romani?
Vai tunnenko olevani suomalainen?
Siinä vasta pulma? Ei laisinkaan! oon oma
itseni. ihminen, puolikas, romani ja
suomalainen. Kaikkia noita. Itsensä ilmaisu
voi olla ongelma esim. minun tapauksessa :D
Tämä onkin monesti pulma kun yritetään elää
muitten toiveitten mukaan.
Syystä jos toisesta kumminkin tunnen kuuluvani
kaaleisiin syvemmin ja enemmän.
Asiat vääristyy(nuoriso?) mutta uskokaa
vaan kaikki käänty parhain päin. Jokainen
vuorollaan uhoaa maalimalle ja sitten taas
viisastutaan? Ainahan ne vanhemmat on nuorisoa
kauhistellut että "ei meidän nuoruudessa"
yms. Hullultahan se varmaan tuntuu vaan
maalima muuttu ja joskus on oikein hankala
pysyä perässä. Itekkii näin nuorena miehenä
jo kauhistelen näitä nuorempia sällejä
että korville pitäs vedellä mutta auttaneeko
tuo sitten? tiedä häntä.
Ja asiasta taas toiseen :D
Hmm siis tuosta Israeli jutusta. Vaikia on
käsittää kaikkien ihmisten mielipiteitä asiasta.
Kysymyksille jotka minullekin on herännyt
en ole kumminkaan vastauksia saanut ja miksi
en toivoisi että olisimme israelilaisia.
Ikäänkuin muka tekisin vääryyttä joillekin
kun toivon että saisin olla mukana jumalan
suunnitelmissa. Hyväsyn osan mikä minulle
annetaan ja uskon jonkin osan kumminkin saavani.
Alun pitäin lähin kirjottamaan tätä "novvoille"
mutta meni niin sepittelyks että aattelin että
pyyhinpä hänelle tulleet jutut pois.
Siitä siis tuo outo aloitus.
Joskin hänkin voi poimia täältä jotain..
Erillaisiahan myö ihmiset ollaan siitä ei pääse
yli eikä ympäri. toiselle tuo on totuus ja
toiselle tuo. Ja joskus vaan katsotaan
erisuunnasta.
Noh tässä tuli tääs löpötettyä aamuyöstä
sitä sun tätä. Voi olla että on sekavaa tekstiä
ja joitakin rivejä vetelin välistä mut kai se on
ihan luettavaa :)
Sopivastihan tuo on pääsiäinen :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikki ollaan erillaisia kukin siis TÄYDENTÄKÖÖN toistaan! Kriittiset ihmiset ei niin kriittisiä ja taas toisin päin ;) Joku tykkää kalasta toinen lihasta ja kummaltakin voidaan oppia uutta :)
Matt. 11:27
"Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. [Matt. 28:18; Joh. 13:3, 17:2 | Joh. 1:18, 7:28,29]
Joh. 6:44
Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.
Joh. 10:28
Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. [Joh. 3:15 ]
Joh. 10:29
Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä.
Joh. 15:13
Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.
10 niin tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä. Hänet te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hänen voimastaan tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne. [Ap. t. 3:16]
11 Hän on se kivi, joka ei teille rakentajille kelvannut mutta josta on tullut kulmakivi. [Mark. 12:10 ]
12 Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla." [Luuk. 1:21; Ap. t. 2:21; Room. 10:13]
Jeesus on tie totuus ja elämä, isän työ pääsee vain ja ainoastaan jeesuksen kristuksen kautta