Iloa päiväänne ja voimia .Mikä on sinun voimasi lähde että jaksat kahlata läpi harmaankin päivän ?
Mistä ammennat voimasi?
mejuu
221193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
jolloin ei voimia ole eikä tule, ei millään konstilla.
Sen tietää jo aamulla, ylösnousun hetkellä.
Ennen murehdin omaa voimattomuuttani, mutta nyt olen huomannut, että maailma pyörii napansa ympäri, vaikken minä aina ruorissa olisikaan!
Mutta kyllä ulkoilu, perheen kanssa oleilu ja omat harrasrtukset ja ystävät ovat normaalisti, minun voimanlähteeni.
Luultavasti olen saanut geeneissäni selviytyjän tekijät; huumorintajun, ja tietyn hurttiuden - olisiko se sitä arkirealismia, niillä kai mie tässä "rämmiskelen".
Ja kun oikein tiukkaa tekee lähden luontoon kävelemään, sieltä saan voimaa.
Auttaa minua jaksamaan. Kun ruumis on kunnossa, niin mielikin jaksaa hyvin. Se auttaa harmaaseen päivään ja joskus hiipuviin harmaisiin ajatuksiin.
Ulkoilmassa varsinkin itsenä rääkkääminen tekee hyvää ja mieli kirkastuu.Olen jo aloittanut pyöräilykaudenkin.
Pelaan kyllä aktiivisesti myöskin sulkapalloa.
Niin ja tietenkin omien lasteni seuraaminen opinteillänsä.Hienoja nuoria ihmisiä.Heistä saan kyllä myöskin voimia jaksamiseen.
Ja kaikenlisäksi, nyt on taas uusi kevät ja kesä tulossa, ihanaa saadaan taas valoakin tähän elonmme polulle.
Hyvää Pääsiäispyhää vain kaikille
"Niin ja tietenkin omien lasteni seuraaminen opinteillänsä.Hienoja nuoria ihmisiä.Heistä saan kyllä myöskin voimia jaksamiseen"
Itselläni taas on niin että voimani meinaa mennä seurateessa lapsieni epäonnistumista mailmalla ,yhtenään vaan kuulee ikäviä uutisia eikä voi mitenkään vaikuttaa heidän valintoihinsa.
Vanhempina emme voikaan muuta kuin seurata sivusta..Se koskee, kun oma lapsi " mokaa " , mutta se onkin hänelle parasta oppia itselleen.
Kannustaa voimme ja pitääkin, mutta siihenpä se jääkin .
auttavat minua kun alkaa ahistaa. Oman fyysisen terveydentilan ylläpito auttaa jaksamaan henkisestikin.
Alituinen huoli minullakin lapsistani, sitä kun olisi halunnut että elämä heille hymyilisi.
Eväät on annettu ja varmasti virheitäkin tehty, mutta loppupeleissä jokainen vastaa omista ratkaisuistaan.
Pidä huoli itsestäsi ja jaksamista ;)
elä päivä kerrallaan - huominen voi olla jo paljon parempi
Minulla se on ehdottomasti ,että murehtimalla ei mikään parane,eikä ketään oo tapettu.
ehdottomasti on..
Nyt kun en oo päässy lenkille yli viikkoon, niin alkaa oleen aika lailla hihat tyhjät...
Edes kaunis auringonpaiste ei nosta mua tästä lamasta:((
mites me nyt sinua piristettäisiin, hmm..vaikka eikös ole kerrankin kivaa kun s a a vain olla filtin alla sofvalla - katsoa kaikki ohjelmat telkusta ja hyvällä omalla tunnolla lisäksi :)
Mutta, kivaa oli lenkilläkin - hangenrippeet kestivät kävellä, ja kiersin pitkin metsiä sauvojen kanssa n. 1 - 1 1/2 tuntia, ja olen kuin uudesti syntynyt - mutta elä huoli kyllä sinäkin siitä toivut, ota iisisti nyt vaan ja lepää kunnolla, anna elimistölle tilaisuus parantaa. :)
Jos saiskin maata sillon kuin on oikeen kiire ja kaikki asiat painaa päälle niin sillon olis ihan mukavaa kääriytyä vilttiin ja unohtaa kaikki kiireet..nyt tää alkaa jo sapettamaan ja oon korviani myöten kyllästyny:(
Eilen jo innostuin tekeen pikkasen kevyttä pihahahommaa kun tuntu että kyllä se nyt on menossa ohi, niin eikös illalla taas kuume noussu...
Tää päivä sitten onkin ollu enemmän ikkunasta katselua ja ristikoiden täyttämistä.
Ikkunasta oon katsellu kuinka ihmiset kävelevät tuolla kävelytiellä niin reippaan näköisenä että vallan.
Kävely näyttää olevan suosittua ihan vauvasta vaariin:)
siitä se lähtee...
ämpäristä,siellä riittää............
Viina on viisasten juoma ja kyseinen aine on ainakin itselleni tuonut ämpäreittäin kyyneliä.
Kyllä se on minullekin viimeinen asia, josta olen voimia ammentanut onneksi.
On tätä elämää kahlattu täälläkin, avio-eroa ja lapsen vuosia kestänyt kuolemanvakava sairaus, josta nyt on parantunut.
Kyllä voimaa olen minäkin hakenut liikunnasta ja ulkoilusta, luonnosta, se on luonnonlääkettä parhaimmillaan. Niillä pärjää pitkälle.
Nainen vm53
Jokainen päivä on uusi ja ihmeellinen, kun aamusta herään totean että onpa taas kiva herätä uuteen päivään,suhteellisen terveenä ja kiittää siitä luojaa. Illalla taas kun menee nukkumaan saa olla iloinen päivästä, jonka olen jälleen elänyt, joskus se on sateinen tai valoisa kuten elämäkin, mutta kun summaa keskimäärin että niitä poutapäiviäkin on. Viimeisinä kahdeksana vuotena on ollut olkapää mihin nojata kun on vastoin käymisiä, olen keskimäärin hyvin tyytyväinen elämääni.
Ehkä se sittenkin on se hyväntuulinen persoona, eli "ei niin huonoa, etteikö jotakin hyvää". Löytää se hyväkin juttu tylsästä päivästä.
alkutalvesta,virittelen pilkkejä,ja odotan että
pääsisin pilkille.Lopputalvella odotan että jäät ei
vain sulaisi,että pääsisi pilkille.
Sitten yks kaks onkin kesä.
Vapaa-ajalla,kesällä sitten sienestän käyn marjametsällä,ja muuten vain luonnossa.
Näemme, että voima arkeen tulee luonnosta ja liikkumisesta siellä, kuka milläkin konstilla.
T: luonnossa liikkuva nainen, juosten ja pyöräillen
kaikista parhain voiman lähde!
kunhan kohdalle osuisi...siihen asti tyydyn luonnon ja liikunnan tuomaan mielenrauhaan
Onko siis voima joka tulee luonnosta Rakkauden korviketta. Aika hyvä pointti, mutta jos minä vielä tuon Rakaan elämääni löytäisin, niin en voisi liikuntaa ja luonnossa liikkumista lopettaa siihen.Vetäisin vaikka väkisin tuon Rakkaani mukaan luontoon ja lenkille. Tai sitten lähtisin joka tapauksessa vaikka yksin.
T:Rakkautena luonto, toistaiseksi
läheisten rakkaus, tunne että minua tarvitaan ja työ on myös tärkeä henkireikä silloin kun voimat meinaa loppua.