Välillä tuntuu, et sydän pakahtuu rakkaudesta toista naista kohtaan. Hankalaa vaan kun on melko varmaa, etten voi saada vastarakkautta. Enkä edes uskalla puhua asiasta tämän naisen kanssa.
Asiaa hankaloittaa vielä sekin, että hän ei asu Suomessa ja käy täällä ehkä kerran tai korkeintaan kaksi kertaa vuodessa. Luulen tai oikeastaan olen varma, että hän tietää tunteeni, jutellaanhan me skypellä joka päivä ja olen yrittänyt vihjailla asiasta. Hän on monesti sanonut, että enkö voisi sanoa asiaa (joka minua painaa) suoraan, katotaan miten sen jälkeen mennään. En vaan millään uskalla.
Alku vuodesta tapasimme, päätimme et yhtenä iltana sit ryypätään ja kunnolla. Varasin hotellista huoneen (hän piti majaa äitinsä luona) ja ajattelin et nyt tai ei koskaan, MUTTA heti illan alusta hän tuntui olevan ihan kauhuissaan, ihan kuin olisi tiennyt, että aijon kertoa, että rakastan häntä enemmän kuin ketään koskaan. Tunnelma oli todella vaivautunut ja puhuminen piti aivan kuin kaivaa esiin. Ei auttanut Suomi-viina yhtään :(
Minulle seksi ei olisi yhtään tärkeätä, vain että voisin olla hänen lähellän ja pitää hyvänä, mutta tekisin hänelle kyllä kaiken mitä hän haluaisi -jos haluaisi.
Tämä nyt oli tällänen vuodatus, mut kun tuntuu niin pahalta ja ikävä on kauhea :(
Asiaa hankaloittaa vielä sekin, että hän ei asu Suomessa ja käy täällä ehkä kerran tai korkeintaan kaksi kertaa vuodessa. Luulen tai oikeastaan olen varma, että hän tietää tunteeni, jutellaanhan me skypellä joka päivä ja olen yrittänyt vihjailla asiasta. Hän on monesti sanonut, että enkö voisi sanoa asiaa (joka minua painaa) suoraan, katotaan miten sen jälkeen mennään. En vaan millään uskalla.
Alku vuodesta tapasimme, päätimme et yhtenä iltana sit ryypätään ja kunnolla. Varasin hotellista huoneen (hän piti majaa äitinsä luona) ja ajattelin et nyt tai ei koskaan, MUTTA heti illan alusta hän tuntui olevan ihan kauhuissaan, ihan kuin olisi tiennyt, että aijon kertoa, että rakastan häntä enemmän kuin ketään koskaan. Tunnelma oli todella vaivautunut ja puhuminen piti aivan kuin kaivaa esiin. Ei auttanut Suomi-viina yhtään :(
Minulle seksi ei olisi yhtään tärkeätä, vain että voisin olla hänen lähellän ja pitää hyvänä, mutta tekisin hänelle kyllä kaiken mitä hän haluaisi -jos haluaisi.
Tämä nyt oli tällänen vuodatus, mut kun tuntuu niin pahalta ja ikävä on kauhea :(
Vastaukset 13
Vanhimmat
Voi, ikävää että sulla käynyt noin. Etkö voisi suoraan kysyä tai puhua hänelle asiasta? Jos hän ei ole kiinnostunut sinusta, voisit jatkaa elämää.. jos hän taas olisikin kiinnostunut, voisit.. ;D
Minullakin on ikävä, ikävä sitä tunnetta että tekisin toisen vuoksi mitä tahansa. Nyt kaipaan yhtä tyttöä.. joka tekisi vuokseni mitä vain, mutta pelkään että omat tunteeni hiipuvat.. ja sitten samalla koko suhde.
vaan jotenkin niin nolo juttu ja voi olla ettei hän tule enää tänä vuonna Suomeen. Että elämä voi olla kiduttavaa.
Ei ole mitään noloa tuossa. Nolompaa on kun et saa tehtyä mitään vaan tuskailet itseksesi. Sano hänelle kun keskustelette netissä seuraavan kerran. Voihan olla että hänen vaivaantumiselleen on muita syitä. Itse olen tilanteessa jossa tunteeni eivät saa vastakaikua koska niiden kohde ei pysty vastaanottamaan läheistä rakkautta keneltäkään ihmiseltä ja pelkkä ajatus pelottaa ja ahdistaa häntä. Mutta olen kertonut hänelle ja nyt tiedän hänen ajatuksensa paremmin eikä tarvitse pelätä tai arvailla.
Toi sun vastaus sai kyyneleet silmiin, jotenkin... On vaan alettava keräämään rohkeutta.
Mulla on hyvinkin samantapaisia tunteita, ku sulla. Tosin mä en tunne tätä ihanaa naista. Olen korviani myöten ihastunut häneen. Alussa tunne oli aivan ihana, mut nyt tahtoisin viskata tunteet, koska tiedän etten tule samaan ikinä vastakaikua, saatikka tutustumaan tähän henkilöön. Ja olen kaikenlisäksi säälittävän ujo, etten uskalla mennä puhumaan tälle. Että hyvin menee... että hyvä minä, näin se menee....
Miksi et uskaltaisi ottaa häneen yhteyttä tai kertoa tai edes vihjaista asiasta? Oletko sinä varattu tai hän varattu? Vaikka olet ujo, kannattaa asialle tehdä jotain :) Tsemppistä!
Viimeks eilen illalla, mut kun en vaan uskaltanut. Vihjaillutkin aika isosti ja musta on tuntunut tosi vahvasti, et hän aavistaa miten asia on. Illalla vaan tuli kolaus kun hän sanoi, ettei voi ottaa asiaan kantaa kun ei yhtään tiedä mitä haluun kertoa :( Voi vitsi et sattui kun vaikutti siltä et suuttui, NYYH.
Hän on kihloissa miehen kanssa ja tietääkseni rakastaa miestä tosi paljon.
Joskus kun jutellaan kaikkea, niin hän sanoo, et ei oo tippaakaan lesbo, mut tykkää musta. Vastaan aina et en mäkään oo lesbo enkä sen enempää uskalla sanoa. Tuntuu et kohta en jaksa, itkettääkin niin et ei nää ees kirjottaa :(
Sun ei kannata pelätä. Mieti mikä on pahinta mitä voi seurata siitä että kerrot. Että se säikähtää? Ei halua olla sun kanssa tekemisissä? Sittenpähän pääset eteenpäin tosta jumituksestasi.
Mitä sä pelkäät? Ei tarvitse pelätä mitään. Se on vain elämää. Jos sattuu niin ei satu ikuisesti vaan pääset eteenpäin. Tekemättä mitään et pääse eteenpäin. Etkö sä halua jatkaa elämistä? Haluatko sä jumittaa ikuisesti?
Selvitä itsellesi mitä haluat ja toivot. Mieti sitten mitä voit tehdä saavuttaksesi sen. Sitten hyväksy se, mihin et voi itse vaikuttaa. Et voi vaikuttaa siihen kuinka hän reagoi etkä siihen mitä ratkaisuja hän tekee elämässään. Mutta kukaan muu ei voi tehdä sun ratkaisuja kuin sinä.
Miksi sä pelkäät päättää ja kertoa ja olla rehellinen? Et sä voi mitään saavuttaakaan jos et laita itseäsi elämässäsi likoon. Joskus tulee takkiin, tiedän sen kokemuksesta. Mutta joskus tulee niin paljon hyvää ettei sitä voi tajuta. Mitään ei tule jos et tee ja sano. Ei satu, mutta ei voi tulla hyvääkään.
Sä olet niin jumissa. Ja sä voit tehdä jotain liikuttaaksesi asioita oma-aloitteisesti. Siitä nyt vaan tekemään. Sulla ei ole lupaa jättää elämättä sun elämää. Sä pelkäät pettymystä vaikka et voi tietää tuleeko sitä. HALOO! Voi tulla myös hyvää. TEE JOTAIN.
Todella asiaa, ja sydämmellistä sellaista!!!
Tästä saa tsemppiä! :)
No mörkö tässä moi, eli asian toinen puoli. Monen väärinymmärryksen jälkeen tässä pääsin lukemaan ja kokemaan ja tietämään. Paljon olen miettinyt, mistä on kysymys, eihän tämä mitään uutta sinänsä. Tausta on pitkä ja siihen liittyy nimenomaan sellainen naisjuttu, jota en tähän ihan heti voi laittaa koska menisi väärään henkeen koska ei sinänsä verrattavissa vaikka päällisin puolin siltä voi kuulostaa.
Alottaja on mun paras ja ihanin kamu elämässä mitä ikinä voin kuvitella, minä asun vieraassa maassa jo yli 30 vee (siis ikivanha akka, laskekaa, olen kokenut paljon ja silti vielä elämässä kiinni jostain syystä). Aina, ihan koko elämäni, olen kaivannut hyvää ystävätärtä, ja nyt se on löytynyt, vaan on niin kyyninen tapaus että ei pysty luottamaan, uskomaan. Se sattuu kovasti kun aina on epäily siitä että en ole rehellinen, minulla on sielu auki ihan syövereihin asti, ja enempää ei voi avata. Wolf on auttanut aivan todella aivan uskomattomasti ja haluaisin totta ihan samalla tavalla avata sielun ja sylin. Ja itse asiassa tunnen ihan samalla tavalla, että seksi ei ole sillai tärkeää mutta ystävien kesken sekin saattaisi (jos pystyn sen aikaisemman unohtamaan ja varmaan pystyn) ihan olla kiva, juuri sillai, että ihan vaan katsotaan mistä tulee hyvä olo ja ollaan lähellä. Kukapa ei sellaista kaipaisi.
Jos tämä ei tule liian myöhään niin ehkä joskus siihen on vielä mahis. Pääsin lukemaan tätä vaan Editorin kautta, se taas ei tullut heti mieleen, kun en ole mikään kauhean hyvä tietsikoitten kanssa.
wolf on ihan kaikkien aikojen ihanin ihminen ja aivan täysin mun aaltopituudella. Mä täällä taas tietyllä tavalla haaksirikkoinen vieraassa maassa, lapset hylännyt korppiäiti joka aina kamppailee olemassaolosta.
että haloo wolf, maalima on auki!
En tiedä mitä sanoa, aamu mennyt täristessä.
Uskalsin kuitenkin lopulta kertoa vaikkakin mutkan kautta, mutta ilman rohkaisua se olisi jäänyt tekemättä. Kiitos teille tuntemattomat :)
Ihanaa wolf. Ei voi muuta sanoa. Nyt se askel on otettu. Olen todella iloinen puolestasi. Varmasti tärisyttää mutta hitto, sä teit sen.
Toivon teille molemmille jaksamista ja kaikkea hyvää elämään. Teillä on ystävyyttä ja rakkautta ja kunnioitusta toisianne kohtaan.
Sinä tiedät ja minä tiedän ettei tästä voi kuitenkaan tulla mitään. Tuhoon tuomittu juttu ennen kuin se alkoikaan. Mun olis pitänyt tajuta se, murskata esiin hiipivät ajatukset heti alkuunsa. Uusi arpi entisten joukkoon.