Perheessämme on nyt noin 11kk ikäinen koira, Mittelspitzuros. Aivan pennusta lähtien ongelmana on ollut pureminen, toki aluksi täysin normaalia pentukoiran käytöstä. Nyt koirassa on ilmennyt hieman dominoivia piirteitä, kiellot eivät enää tehoa vaan ainoastaan yllyttävät herraa riehumaan ja puremaan, samaa ongelmaa ei ole tullut ikinä vastaan edellisten koirien kanssa. On yritetty vaikka mitä; huomioimattomuutta, sylissä pitämistä (tämä tai muu paikallaan pitäminen ei enää toimi koska koira on niin voimakas ja puree todella kovaa, tulee jopa aggressiiviseksi), yksin jättämistä jne. Johdonmukaisuuttahan tässä tarvitaan, mutta onko nyt jo liian myöhäistä? Hermot kireällä yhdellä jos toisella perheenjäsenellä, hyviä vinkkejä kaivataan. Ja jonkun sanomaan ettei kyseessä ole luonnevika, itse olen varma että koiran pitää vaan ymmärtää kuka on johtaja, mutta kaikki perheestä ei ole tästä aivan vakuuttuneita...:)
Ongelmia myös koiran haukkumisen kanssa, ei tykkää yhtään jäädä yksin joten naapureille esim. koiran sulkeminen yhteen huoneeseen ei lienee kovin mukavaa. Muuten koira on oikein sympaattinen ja energinen otus :) Kun tuon puremisen vaan saisi kitkettyä pois tavalla tai toisella. Ja yleensähän se pureminen alkaa kun koira kaipaa huomiota, ruokaa, ulos tms.
Toivottavasti apua löytyy.
Ongelmia myös koiran haukkumisen kanssa, ei tykkää yhtään jäädä yksin joten naapureille esim. koiran sulkeminen yhteen huoneeseen ei lienee kovin mukavaa. Muuten koira on oikein sympaattinen ja energinen otus :) Kun tuon puremisen vaan saisi kitkettyä pois tavalla tai toisella. Ja yleensähän se pureminen alkaa kun koira kaipaa huomiota, ruokaa, ulos tms.
Toivottavasti apua löytyy.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Nyt kuullostaa kyllä lähinnä siltä, että koira määrää teidän perheessä mitä milloinkin tehdään. Äkkiä sen otuksen kanssa jonnekin kouluttajalle apua hakemaan, tai teillä alkaa sellainen aika, että jokainen käy vuoronperään tikkejä hakemassa terveyskeskuksessa.
Kaivele netistä ja kirjallisuudesta tietoa sellaisesta asiasta kuin johtajuusharjoitukset ja sitten alatte soveltamaan niitä. Onneksi teidän koiruus on vielä noin nuori, jotain on vielä tehtävissä. Itselläni oli aikoinaan bouvier, joka vielä 2 vuotiaana käyttäytyi noin ja siinä oli oikeasti töitä (lue verta ja hikeä vaativaa hommaa) että koirasta sai kunnollisen.
Tuollanen vaatii töitä töitä ja töitä JOKAISELTA perheenjäseneltä. Rupea etsimään paikallista koirayhdistystä ja kysy suostuuko joku antamaan teille yksityisneuvoja pikkuhirviön suhteen =)
Onnea taipaleelle.
Mjoo, hyvin totta. Sinänsä asiassa on edistytty jo sen verran että koiran saa vielä lopettamaan sen puremisen ja riehumisen jossain vaiheessa, kunhan vaan jaksaa sen 15-30 minuuttia olla huomioimatta sitä puremista. Tämän jälkeen koira ikäänkuin loukkaantuu ja menee "mököttämään" tai nukkumaan, ja käyttäytyy kuin enkeli. Pitäisiköhän tästä palkita jollain, vai yhdistääkö koira sen edelleen siihen että se saa huomiota kun ensin riehuu ja sitten rauhoittuu? Koirakoulutuksen suhteen huono tilanne, sillä tällä paikkakunnalla ei minkäänlaista koulua ole (koiratoiminta olematonta) mutta on kyllä etsiskelty paikkoja jossa voisi ainakin kerran viikossa käydä.
Tuntuu vaan jotenkin nololta apuakaan keltään pyytää kun pakko olla niin itsepäinen että kyllä se koira tuosta vielä rauhottuu... mutta koiran kannaltakin parempi sitä apua hakea. Mutta kiitos neuvosta!
Meillä saksanseisojan kanssa oli samanlaista ongelmaa. Pienestä kasvoi äkkiä aikaisen kokoinen pentu, jonka pureminen tuntui vanhemmilla saati sitten lapsilla.
Kokeiltiin kääntää koiran oma huuli sen hampaita vasten niin, että sillä kävi kipeästi. Eli vähän kokeiltiin käykö kipeämmin sormiin vai huuliin. Sitten kokeiltiin työntää puremisen aikana sormejakin kurkkuun niin, että se alkoi yökkäämään. Tietenkin EI-sanaa piti samalla käyttää. Joku konsti auttoi sillä siinä vähän alle vuoden iässä pureminen loppui. Puremisen lopettaminen olisi tärkeää, koska on vaarana, että pureminen voi muuttua agressiiviseksi.
Uroskoira haluaa usein alkaa laumanjohtajaksi, jolle pitää teini-iässä osoittaa oikea paikka. Sinun kannattaisi lainata koiran kasvattamista koskevia kirjoja. Yksi kiva on "Kuinka kuuntelen koiraani", josta oppii koiran psykologiasta. Ja onhan niitä varsinaisia koulutusoppaitakin monia.
Joo, varmaan tärkeintä ois nyt löytää se hyvä tapa millä koira tajuaa että ihmisten pureminen on väärin tilanteessa kuin tilanteessa. Vesipulloa on ainakin suositeltu, se pitänee kokeilla ja lukea tuota kirjallisuutta. Kiitoksia!
No niin, olette saaneet murrosikäisen talouteenne. Harmi, että tuota puremista ei ole kitketty pois jo pentuvaiheessa, joten se tuottaa nyt kaksinkertaista päänvaivaa.
Toivottavasti teillä kaikki toimivat samanmukaisesti perheessä, eikä yksi anna tehdä toista ja toinen toista.
Nyt tarvitaan edelleen sitä pinnaa, johdonmukaisuutta ja pitkäjännitteisyyttä.
Koira ei kunnioita ketään teistä vaan se on nyt vienyt perheen pään paikan ja siksi käyttäytyy agressiivisesti.
Kyllä nyt suosittelisin sitä "jääkautta" edelleen, johdonmukaisesti ja pitkään. Eli koiraa ei huomioida missään tapauksessa, puri tai ei. Koska jos se saa huomiota (oli sitten huutoa, kieltoa ym.) niin se kielteinenkin huomio on sille huomiota jota se hakee, näinollen jälleen pönkitätte tätä pahaa tapaa. Parempi olla huomioimatta ollenkaan. Ruokaa antaessa pyydätte koiran istumaan, jos se ei istu tai menee ruokakipolle, nostatte ruoan pois ja annatte sen vasta kun se tekee oikein.
Purevaa koiraa ei kannata myöskään pitää kiinni missään tapauksessa eikä kurittaa niskavilloista.
Sisätiloissa jääkautta kannattaa harrastaa vähintään se viikko, jotta koira huomaa, ettei sen jällikät hyödytä ollenkaan. Lenkillä kieltosanaa voi käyttää. Mutta kaikkien on pysyttävä tässä, eli koiraa ei silitetä, lelut kerätään lattioilta pois, koiraa ei millään tavoin noteerata koko viikkona. Monesti jääkausi on ihmisille vaikeampaa, mutta huomattavan tehokasta koiran kannalta.
Selän kääntö koiralle, haukoittelu, rauhoittaa koiraa.
Tsemppiä, ei ollenkaan mahdotonta vielä!
Haukkumiseen...teillähän on pystykorva..joten täysin haukkumatonta siitä tuskin tulee.
Ihan pennusta asti on yritetty puremista poistaa, mutta ilmeisesti sitten hieman väärällä tavalla. "Jääkausi" varmaan toimisikin mutta voi miten vaikeaa se tulisi olemaan. Kasvatuksessa varmaan mennyt pieleen se että koiraa on on pidetty pienenä söpönä lapsena, liian kauan.
Peruskoulutusta on toki annettu. Puremistahan ei ilmene kokoajan, peruskäskyt kuten istu, maahan, luokse jne osataan, välillä koira vaan ikäänkuin tulee kuuroksi näille.
Jääkausi on paras keino tuossa vaiheessa, vaikeaa se tuleekin olemaan, mutta lopussa kiitos seisoo. Tosiaan helpompi olisi ollut saada se pureminen silloin pentuna pois.
Koira ei kuuntele, koska sitä käsketään kielletään ja kun se haluaa VAIN ja AINOASTAAN sitä huomiota niin sen ei tarvitse totella.
Jääkausi vaan päälle, se tekee ihmeitä ja voi NIIN KUULIAISEN koiraN, koska se on palkinto jo sille, että se huomioidaan kaiken huomioimattomuuden jälkeen.
Tässä ei ole enää helppoa tietä vaan asian kanssa täytyy olla pitkäjännitteinen ja johdonmukainen.
Nyt on näköjään käynyt niin,että koirasi on saanutkin otteen ihmisistä eikä päinvastoin.
Tee näin:
1.Komenna koiraa napakalla,ankaralla äänellä.Kieltosana on aina EI. Muista, että koiran nimeä ei saa käyttää rankaisusanana,vaan nimeen tulee aina liittyä positiivinen tunnelataus.
Ellei puhe tehoa, otetaan jämerämmät konstit käyttöön .Kiellon tehosteeksi voi koiraa läimäyttää Esim.lehdellä tai ravistaa tiukasti niskasta siten,että samalla nostetaan eturaajat hetkeksi irti maasta (nöyryytysele)
3. KOVIN KEINO,ellei muu tehoa:käy koiraan käsiksi uhkaavasti elehtien ja ankarasti sitä toruen ja kellistä se rajusti selälleen maahan ja pidä se maassa selällään makaamassa toisella kädellä kurkusta kiinni pitäen ja toisella raajoista ja pidä se oman vartalosi alla niin, ettei se pääse otteestasi millään muotoa itse ylös.Päästä se nousemaan ylös vasta kun se on täydellisesti antanut periksi eli alistunut, toisin sanoen lakannut murisemasta ja rimpuilemasta ja kunnes se lihasjännitys on lauennut.
Ja nyt tärkeä asia:kun koira on antautunut sinulle eli antanut periksi ja tunnustanut siten
auktoriteettisi,sinun tulee taputtaa sitä ja kehua sitä nimeltä. Tällä eleellä osoitat ettet vihaa koiraa,vaan olet ainoastaan ollut vihainen siitä mitä se teki väärin.
ÄLÄ KOSKAAN KOMENNA KOIRAA HÄPEÄMÄÄN.KOIRA EI YMMÄRRÄ SELLAISESTA,VAAN MENETTÄÄ LUOTTAMUKSENSA SINUUN JA ALKAA PELÄTÄ SINUA.Koira, joka ei luota omistajaansa, on aina arvaamaton käyttäytymisessään.
----Mikäli haluat perehtyä hieman tarkemmin koiran kasvatukseen, lue Anders Hallgrenin kirja
"Koiran ongelmia ja ongelmakoiria.
käyttämään kuritusta lehdillä tai ottamalla niskasta kiinni purevaa koiraa saati sitten selättää. Se ei todellakaan vahvista johtajuutta vaan pahimmassa tapauksessa saa koiran pelkäämään kädennostoa, lehteä ym. Tiedän tapauksia joissa koiraa selätetään ja se rentoutuu mutta kun päästät irti koira nousee ja iskee takaisin. Pureva koira on aina riski ja silloin ei sinne passaa käsiänsä työntää. Auktoriteettiin pystyy vaikuttamaan muutenkin kuin kovalla pakotteella (suosittelen edellennkin jääkautta)
Antautumisen merkki koiralla, voi olla jo pelkkä katseen siirtäminen muualle ihmisen tuijottaessa koiraa.
Ruumiillinen kuritus kasvattaa uhmaa. Ei mitään käsiksi käymistä pienimmässäkään määrin. Paljon parempi, ja toimivampi keino on huomiotta jättäminen. Oma ongelmakoira on nyt jo 10 vuotta, ja kyllä huomiotta jäämisellä sekin aikanaan nopeiten oppi tavoille.
Huomautan teille vapaan kasvatuksen kannattaja,että koira luokitellaan petoeläimeksi.
ETTEKÖ TIEDÄ MITEN JOHTAJA-SUSI TOIMII JOS ALEMMAT LAUMAN JÄSENET VIKUROIVAT? SE NÄYTTÄÄ NIILLE KUKA ON POMO. Teille hölynpölyn tarinoijille sanoisin, että annatte virheellisiä ohjeita mitkä voivat koitua kohtalokkaaksi tälle nuorelle koiralle joka on saanut väärän käsityksen paikastaan tässä "laumassa".
Tiedän miten johtaja susi tomii jos alemmat lauman jäsenet vikuroivat. Se tuskin väkisin pitää toista aloillaan, vaan susi ITSE alistuu, kun huomaa häviönsä (selättyy), henkinen voitto, tai tappelee verisesti paikastaan.
Jääkautta opettavat ongelmakoirien kouluttajat ja se oikeasti toimii, ilman kuritusta, koira löytää paikkansa laumassa. Tässä neuvossa ei mennä metsään, siitä voin pistää vaikka pääni pantiksi.
Toki itse voit käyttää tuota veristä tappelua jos haluat, mutta itse käytän mielummin henkistä voittoa kuin fyysistä kuritusta.