Muuan suuresti arvostettu ja kunnioitettu lakiasiain tuntija on äskettäin esittänyt näkemyksen, jonka mukaan lakia aikanaan säätämässä olleiden kansanedustajien mielipiteillä olisi jotakin erityistä merkitystä ja painoarvoa vielä siinäkin vaiheessa, kun kyseistä lakia myöhemmin oikeuskäytännössä sovelletaan.
Näin amatööristä ja maallikosta ajatus vaikuttaa kummalliselta. Vähintäänkin vanhempien lakien osalta äkkinäinen kuvittelisi olevan melko vaikeata tavoittaa kyseisiä kansanedustajia kertomaan mielipiteistään.
Onko täällä muita asiantuntijoita, jotka voivat vahvistaa esitetyn näkemyksen, vai onko ehkä sittenkin viisasta ryhtyä vakavammassa määrin epäilemään asiantuntijamme kompetenssia?
Näin amatööristä ja maallikosta ajatus vaikuttaa kummalliselta. Vähintäänkin vanhempien lakien osalta äkkinäinen kuvittelisi olevan melko vaikeata tavoittaa kyseisiä kansanedustajia kertomaan mielipiteistään.
Onko täällä muita asiantuntijoita, jotka voivat vahvistaa esitetyn näkemyksen, vai onko ehkä sittenkin viisasta ryhtyä vakavammassa määrin epäilemään asiantuntijamme kompetenssia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kansanedustajien mielipiteillä voi olla vaikutusta lakien tulkintaan vain siinä tapauksessa, että heidän kannanottonsa on otettu lainvalmisteluaineistoon, esimerkiksi valiokuntien mietintöihin tai komiteamietintöihin. Lakien esityöt ovat oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa heikosti velvoittavia, joten lainsoveltaja voi ohittaa tälläisen argumentin perustelemalla poikkeamisen.
Siten kukaan yksittäinen kansanedustaja ei voi vaikuttaa enää lain tulkintaan muutoin kuin tuomarin tai oikeusoppineen roolissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeuslähde
http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/oikjohd/materiaali/osa1.html
"Kansanedustajien mielipiteillä voi olla vaikutusta lakien tulkintaan vain siinä tapauksessa, että heidän kannanottonsa on otettu lainvalmisteluaineistoon, esimerkiksi valiokuntien mietintöihin tai komiteamietintöihin."
Näin on, jos puhutaan normaalia reittiä edenneestä laista, jossa lakiin ei ole tehty enää viimeisillä mahdollisilla hetkillä aikaisemmista esitöistä poikkeavia muutoksia.
Silloin jos laki muuttuu sisällöltään HE:stä poikkeavaksi, joudutaan normin tulkitsemiseksi käyttämään myös muita lähteitä kuin nuo viralliset valmisteluasiakirjat, sillä niissä on toisinaan erittäin vähän informaatiota viime hetkisten lainmuutosten syistä ja tarkoituksista. Tällöin joudutaan turvautumaan näihin kansanedustajien lausumiin lain tarkoituksista.
Se on sitten eri asia, minkälaiset lausumat huomioidaan ja luokitellaanko ne oikeuslähdeopillisesti heikkoihin vai sallittuihin oikeuslähteisiin, mutta kyllä niillä on olennaista merkitystä eräissä tilanteissa, erityisesti näiden muuttuneiden normien tulkinnan kannalta.
Tarkkaan ottaen, niin kyllä lakia säätämässä olleen yksittäisen kansanedustajan mielipide lain tarkoituksesta ja sisällöstä voitaisiin ottaa suoraan huomioon myös normaalia tietä säädetyn lain tulkinnan apuna sallittuna oikeuslähteenä, kunhan se vain ei ole suoraan ristiriidassa ylempien oikeuslähteiden kanssa.
Käytännössä se tietenkin olisi kovin työlästä yrittää löytää jokin yhteinen linja useista eri tavoin muotoilluista prosessin aikaisista mielipiteistä ja varsin turhaakin, jos normi on perusteltu hyvin esitöissä. Lisäksi tuomarit käyttävät tilanteissa joissa yksittäisen lainsäätäjän mielipiteestä olisi apua, päätöksen perusteluna mieluimmin vaikkapa jotain oikeustieteellistä argumenttia, kuten jotain lukuisista yleisistä tai erityisistä oikeusperiaatteista.
Epäsuorasti näiden lakia hyväksymässä olleiden mielipiteitä käytetään jossain määrin myös normaalisti hyväksyttyjen lakien tulkinnassa siten, että jokin oikeustieteilijä katsoo oikeustieteellisessä tutkimuksessaan että jotain lakia tulkitaan viranomaisissa tai oikeuksissa väärin, ja käyttää osana väitteensä perustelua kansanedustajien, eli lainsäätäjien ja hyväksyjien mielipidettä lain tarkoituksesta. Tällöin tehtyä tutkimusta voidaan käyttää sallittuna oikeuslähteenä.
Toivottavasti ap. kysyjäkin tuli tyytyväiseksi!
"Tällöin joudutaan turvautumaan näihin kansanedustajien lausumiin lain tarkoituksista."
Voitko kertoa joitakin esimerkkitapauksia suomalaisesta oikeuskäytännöstä, joissa näin olisi todistettavasti menetelty.
"Tällöin tehtyä tutkimusta voidaan käyttää sallittuna oikeuslähteenä."
Viitteet / linkit muutamaan esimerkkitapaukseen ja -tutkimukseen?
"Voitko kertoa joitakin esimerkkitapauksia suomalaisesta oikeuskäytännöstä, joissa näin olisi todistettavasti menetelty."
Jos tarkoitat todistettavuudella sitä, että jossain oikeudenpäätöksessä olisi erityinen maininta tästä, niin pyyntöäsi on vaikea toteuttaa, koska näiden päätösten teossa käytettäviä sallittuja oikeuslähteitä ja niiden soveltamista, ei merkitä annettuihin oikeudenpäätöksiin, lukuun ottamatta eräitä olennaisia oikeustieteellisiä argumentteja.
Poikkeuksena tähän ovat jotkut viranomaispäätökset, joissa tehdään oikeudellisen harkinnan lisäksi sisällöllistä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jolloin ihan oikeusturvasyistä, joihinkin tämäntyyppisiin päätöksiin voidaan laittaa päätöksen perusteluihin myös päätöksen tekemisiin käytettyjä sallittuja oikeuslähteitä.
Yleensä käytäntönä kuitenkin on, että ainoastaan nämä vahvat (laki ja maan tapa) ja heikot oikeuslähteet (viralliset esityöt ja oikeuskäytäntö) merkitään päätöksen perusteina.
Vai millaista todistettavuutta tarkoitit?
Piti oikein tarkistaa, ja esim. Jyrki Tala oli lainlaadintaa käsittelevässä kirjassaan sitä mieltä, että lain tulkinnassa eduskunnan ja eduskunnassa esitetyt kannanotot lain tarkoituksesta menevät HE:n edelle, jos ne ovat ristiriidassa. Tästä on samaa mieltä varsin moni muukin arvostettu oikeustieteilijä, vaikka se käytännössä meinaa hukkua siihen, että hyvin ja seikkaperusteisesti tehtyä HE:stä olisi helpompi tulkita, kuin jotain epämääräisiä ja osittain poliittissävyisiä EK:n lausuntoja tai puheenvuoroja.
"Viitteet / linkit muutamaan esimerkkitapaukseen ja -tutkimukseen?"
Kysymyksesi on suoraan sanoen hämärä, siis kyse on normaalista oikeustieteellisestä toimintatavasta, joissa vaikkapa tuomioistuimen tai muiden viranomaisten toimintaa tutkitaan lain tarkoituksesta käsin. Tällöin oikeustieteilijät käyttävät yhtenä tutkimuksiensa pohjamateriaalina näitä kansanedustajien lausuntoja lain tarkoituksesta. Tehtyä tutkimusta, jos tiedemaailma hyväksyy tutkimuksen ja tuloksen, oikeusistuimet voivat käyttää päätöksen tekemisessä.
Tällöin esim. päätöksessä saatetaan hankalassa tapauksessa viitata myös niihin sallittuna oikeuslähteenä, tyyliin: "oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on esitetty kantoja, (esittäjä vuosiluku), että lain tarkoitus olisi...."
Jos oikeustieteelliset tutkimukset kiinnostaa, niin kannattaa tutustua vaikkapa Lakimies, Defensor Legis tai Oikeus - nimisten tieteellisten aikakausikirjojen antiin, löytynee hyvästä kirjastosta.
Muistelen, että pohdittaessa pari vuotta sitten, ”missä vaiheessa” rattijuopon auton voi ottaa rikoksentekovälineenä pois, joku käräjäoikeus taisi viitata (takavarikon purkaneessa) tuomiossaan (Turun yliopiston professori) Pekka Viljasen jossain kirjassa esittämään kantaan, jonka mukaan rattijuopumuksia pitäisi olla huomattavasti (=kaksinumeroinen lukumäärä).
Näin muistelen valtakunnan suurimmasta päivälehdestä lukeneeni.
Tässä olisi siis konkreettinen esimerkki jossa viitataan tällaiseen ”heikkoon” oikeuslähteeseen eli oikeuskirjallisuuteen, josta C.E. jo kirjoittikin.
"Vai millaista todistettavuutta tarkoitit?"
Lähes mitä tahansa kirjallista ja julkista oikeudenkäynnin pöytäkirjaa, päätöstä, päätöksen perustelua tai muuta luotettavaa dokumenttia, josta selvästi kävisi ilmi se, että lakia aikoinaan säätämässä olleen yksittäisen kansanedustajan mielipidettä olisi lain tulkintavaiheessa oikeudessa kysytty ja/tai käytetty.
"Poikkeuksena tähän ovat jotkut viranomaispäätökset,"
No mikä on hyvä esimerkki sellaisesta viranomaispäätöksestä, jonka perusteluissa selvästi osoitetaan yksittäisen aikanaan lakia tai säännöstä säätämässä olleen kansanedustajan mielipiteen vaikutus tehtyyn päätökseen?
"Kysymyksesi on suoraan sanoen hämärä,"
Toivoin, että olisit maininnut esimerkin oikeustapauksesta (ja tutkimuksesta), jossa on menetelty aiemmassa viestissäsi kuvatulla tavalla: "jokin oikeustieteilijä katsoo oikeustieteellisessä tutkimuksessaan että jotain lakia tulkitaan viranomaisissa tai oikeuksissa väärin, ja käyttää osana väitteensä perustelua kansanedustajien, eli lainsäätäjien ja hyväksyjien mielipidettä lain tarkoituksesta."
"Muistelen, että"
"pari vuotta sitten"
"joku käräjäoikeus"
"taisi viitata"
"Näin muistelen"
"päivälehdestä lukeneeni"
"olisi siis"
"konkreettinen esimerkki"
Olisiko todella?
.tarkoituksesi. Yrität siis osoittaa väitteen vääräksi, että yksittäisen kansanedustajan kannanotolla on merkitystä, sillä perusteella, ettei niitä ole mielestäsi aiemmin huomioitu oikeudessa vai?
Mitä tulee tuohon pyyntöösi dokumenteista,ja niiden saatavuudesta, niin otetaan uudestaan pari asiaa, joita yritin jo aiemmin selittää.
Eli A, nuo kansanedustajien lausunnot ovat oikeuslähdeopillisesti sallittuja oikeuslähteitä, joiden käyttöä ei merkitä oikeuden päätöksiin, lukuunottamatta oikeustieteellisiä oppeja. Sisäisiin neuvottelupapereihin ja muistioihin ne kylläkin merkitään, mutta nämä eivät kuulu julkisiin asiakirjoihin.
B, Kyse on loppujen lopuksi erittäin marginaalisesta asiasta. Eli pääosa laeista hyväksytään esitöiden mukaan. Ne muutamat normit, jotka muuttuvat eduskunnassa, ovat silti yleensä niin selviä ettei oikeudessa tarvita erityistä tulkintaa niiden tarkoituksesta. Jos näin tapahtuu yleensä on käytettävissä aikaisempaa oikeuskäytäntöä niiden tulkintaan. Joissain tapauksissa tämä ei riitä, ja silloin turvaudutaan näihin ns. sallittuihin oikeuslähteisiin, kuten vaikka oikeustieteellisiin oppeihin ja muuhun lainsäädäntömateriaaliin.
Jottei tämä menisi kovin yksipuoliseksi, niin mitkäs ne sinun perusteet ovatkaan ensimmäisen viestisi näkemyksellesi että:"Näin amatööristä ja maallikosta ajatus vaikuttaa kummalliselta", jonka jälkeen katsotkin jo perustelluksi epäillä "asiantuntijan" kompetenssia. Onko sinulla siis esittää jotain perusteita siitä että nämä "asiantuntijan" esittämät väitteet ovat vääriä vai ei?
Epäiletkö muuten jokaisen oikeustieteilijän osaamista, jonka esittämät ajatukset lain tulkinnasta tuntuvat omasta "maallikon" tietämyksestäsi käsin kummallisilta?
..epäile ettet ymmärrä ja tiedäkään kaikkea oikeustieteeseen liittyvää?
Tuo Malan esimerkki ei ehkä ihan täysin ole keskustelun aiheeseen liittyvä, mutta läheltä kuitenkin, eli siinä oikeusistuimet aikoinaan hakivat laintulkinnalle sisältöä johtavien oikeustieteilijöiden mielipiteistä, eli vastausta kysymykseen milloin ja millaisissa tapauksissa auto voidaan ottaa pois rattijuopolta.
Siis montako rattijuopumusta pitää olla, ja minkä arvoisen auton takavarikointi alkaa rikkomaan perustuslaissa mainittua omaisuuden suojaa olennaisesti.
"Yrität siis osoittaa väitteen vääräksi"
Halusit sitten nähdä sen juuri noin päin. Mutta eikö asiaa voisi yhtä hyvin ajatella niinkin, että muutama, tai edes yksi selkeä esimerkki oikeustapauksesta, jossa näin on menetelty, osoittaisi helposti alkuperäisen väitteen oikeaksi.
"B, Kyse on loppujen lopuksi erittäin marginaalisesta asiasta"
Pitää paikkansa.
""Näin amatööristä ja maallikosta ajatus vaikuttaa kummalliselta", "
Koska yksittäisen kansanedustajan mielipide on nimenomaan yksittäisen kansanedustajan mielipide. Ja minun ymmärtääkseni se voi poiketa paljonkin eduskunnan aikoinaan yhteisesti muodostamasta ja laiksi säätämästä "koko eduskunnan yhteisestä mielipiteestä".
"katsotkin jo perustelluksi epäillä "asiantuntijan" kompetenssia."
Huomautan, että alkuperäisessä kysymyksessä sana asiantuntija ei ollut lainausmerkeissä.
"Onko sinulla siis esittää jotain perusteita siitä että nämä "asiantuntijan" esittämät väitteet ovat vääriä vai ei?"
Ei muuta kuin edellä kirjoittamani. Juuri siksi halusin kuulla muitakin kuin alkuperäisen asiantuntijan näkemyksen.