Meillä pullistelee hirsikehikko ja niin myös Sinulla Mammuttiasukas (maaliskuun alun keskustelu aiheena: Hirsikehikko pullistelee). Oletko lähtenyt oikeuteen asiasi kanssa? Miten voisimme löytää toisemme anonyymisti? Puolueeton tarkastajakävi meillä ja nyt jo hirsitalotoimittajakin toimii. Korvaussumma on vielä sopimatta. Ehdottiko lakimiehesi, 75-80% kauppasummasta palautettaisiin? Onnistuiko? Teette tärkeää työtä ennakkotapauksena, jos tämä toteutui! Vai onko asia vielä kesken?
Toivottavasti keikut vielä palstalla!
Toivottavasti keikut vielä palstalla!
Vastaukset 30
Vanhimmat
kerroppa lisää?
Aika suuri palautus...
Katso saman palstan keskustelu "hirsikehikko pullistelee" maaliskuun alkupuolelta (10. tai siinä paikkeilla). Mammuttiasukkaan kirjoituksista selviää hänen kokemuksensa.
tuon summan verran...
Tuskin mitään saa, mutta kuitenkin...
ja väliseinän väliin voi tulla 2 cm rakoa kun väliseinä kuuluu kiinnittää ulkoseinään ruuveilla liukuvasti.
oikeudessa vielä läpikin, niin asia on niin, että hirsitalojen valmistaminen täytyy kokonaan lopettaa.
Tehkööt jokainen ite talonsa ja mökkinsä.
Kehikon tekijät tekee viisaasti kun lopettavat hommat ja jäävät kotiin makaamaan ja hakevat yhteiskunnan korvauslinjalta valmiin rahan tekemättä yhtään mitään.
Ei tollasii korvauksia kenenkään rakentajan p......se kestä.
Ei Mammuttikaan voi puun ominaisuuksille mitään.Ei,vaikka on suuri ja mahtava.
Jos asiakas vielä asentaa talon väärin, niin ei se ole kehikon sorvaajan eikä höylääjänkään vika.
Jos asennut kuului pakettiin ja samat ongelmat?
ja esim. kaapistojen välit. Väiseinäthän kyllä kiinnitetään liulla mutta eihän mikään pidättele kun seinä lähtee keskivaiheilta kaareutumaan ulospäin (ulkopuoli kosteampaa ja sisäpuoli kutistuu). Onneksi en pultannut kovin väkevästi kiinni, sehän ois tod.näk. rikkonu väiseinän reunimmaisen pystyn. Toisaalta pitää muistaa että puu on puuta ja se elää. Saa nähdä miltä näyttää kesällä. Mielestäni ongelma näissä lamellihirsissä on juuri niiden luonnottomuudessa. En olisi ikinä osannut kuvitella, että uloimmaiset "palikat" turpoavat niin paljon sisempiin verrattuna. Tai toisaalta sisäpuolet kutistuvat, meillä salvoksissa näkyy noin 4-6mm kutistumamerkit. Mielestäni se on paljon. Pitäisikö tehtaan kuivattaa puu vielä kuivemmaksi, jotta salvokset olisivat sitten kaiken kosteuden häivyttyäkin vielä "tiukat"? En tiedä, eikä tarvikaan, mutta taloni ei pystytysporukasta huolimatta ole enää niin mukava katella, ainakaan sisäsaumoista, kuin mitä silloin "tuoreena ja kosteana".
Kun kunnollisia hirsitimpureita ei enää ole työmarkkinoilla, eikä uusia tule.
Ja kun koneella tehdytkin noin irvistää.
Muuta mahdollisuuttahan ei nykyään ole muuta kun koneella teko, kun osaajat on loppunu.
kirjoitella ja puolustella tekemisiään. Susi se on ja jo moneen kertaan todettu näillä palstoilla...siis se mammuttitalo!
erehdystä omalle kohdalle?
Mammutti?
siksi kiinnostaa mikä on, kun muut kuin yksi lisäksi eivät tee riittävän paksua lamellia...
Kun kaikilla on samanmerkkiset koneet, ja samaa puuta työstävät.
Ei mitään eroa.
paljonkin eroa
kone käyntiin. Samanlainen kone kuin kilpailijallakin. Ja puu tulee "lapista" samoin kun kilpailijallekin.
Lapin kituista helevetin oksaista räkämäntyä kummallakin.
sulla ei ole mitään hajua siitä mimmosia laatueroja eri toimittajien välillä onkaan. Jos sitä hajua olis niin oisit itekki huomannu, muttakun ei.
Ei se laatu ole sama kuin hirsi...joten puhuit ittes pussiin heti kättelyssä, HIH...pösilö mikä pösilö
Toimitamme toiselle näistä suuret määrät sahatavaraa ihan täältä etelämmästä päin.
ja irvistää saumat niin pirusti!!
noh ei kai se auta muuta kuin katsella tuota puun elämistä!
sattunut varmaan mammutin puita meidän kehikkoon?
Uskokoon ken haluaa. Satusetiä ja tätejä vain jutustelee. Kun joku uskaltaa kysyä tarkennusta varsinkin johonkin mahdottomalta tuntuvaan asiaan, ei sellaista tule.
Kilpailijat vain mustamaalaavat toisiaan, mutta senhän kaikki jo näkevätkin juttujen tasosta.
Kun huomasimme kehikon tavallisuudesta poikkeavan suuren elämisen, hankimme paikalle ulkopuolisen puolueettoman asiantuntijan. Niitä löytyy kahdesta paikasta: keskuskauppakamarista virallisia tavarantarkastajia (kirjoittavat lausuntonsa myös tuomioistuimille)ja rakennusmestareiden liitosta RKL-raatilaisia (ovat enemmän sovittelumielellä liikkeellä). Kummastakin paikasta löytyy varsinaisia hirsirakentamisen eksperttejä, jotka osaavat katsoa oikeita asioita ja osaavat puhua "samaa kieltä" talotoimittajien kanssa. Suosittelen tällaisten ammattilaisten käyttöä, jotta ei tarvitse olla niin montaa satusetää tai -tätiä sopan pyörittäjänä. Tai mikä vielä parempaa - säästyy kadunmiehen besserwisserryydeltä.
Meidän talotoimittajamme haluaa NYT hoitaa asian asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Kirjoitin ongelmistani, jotta saisin tietoa ja jakaa kokemuksia. Kumpaakin olen saanut (valikoimalla), siitä kiitos.
senteillä vaan tuumilla! ;) Ainahan siellä on elämistä ja liikkumista on sellaista se puu vaan on! Kannattaa tehdä vaikka kyprokki laatikko niin ei tarvi valittaa..
Meidän ongelma kuin tuossa edellä kirjoitin on Lamellin "luonnottomuus". Olen nähnyt jykevästä kokohirrestä tehtyjä taloja ja huolimatta siitä että hirret halkeilevat jonkinverran, pitävät ne luonnollisen muotonsa. Mielestäni hirsitalotoimittajien tulisi neuvoa ihmisiä ottamaan talonsa hirsisillä väliseinillä eikä millään gyprochöytyvillä. Luulisi talojen pysyvän paremmin kuosissaan kun rakenteet sitoisivat toinen toistaan. Samalla tyylillä kuin ne perinteisesti on tehty.
Tuo sun lamellihomma menee blaa blaa osatolle, mutta hirsiväliseinät olisi kyllä tarpeellisia.
Japanissa osaavat arvostaa kestävää rakentamista ja siellä asiakkaat ovat siitä valmiita myös maksamaan. Suomessa on ongelmana se että vain sitä ostetaan mikä on halvinta (ja varauksin huonointa). Jos ehdotat asiakkaalle hirsiväliseiniä, niin kielteinen päätös tulee viimeistään siinävaiheessa, kun asiakas näkee hintaeron seinien välillä... Suomessa näennäisesti vaaditaan laatua, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan.
On ilo suunnitella Japaniin hirsitaloja koska siellä ymmärretään hirsirakentamisen päälle, eli jo huonejärjestys mietitään sellaiseksi että koko rakennus saadaan jäykistettyä hirsiväliseinillä. No siellä pitääkin ottaa huomioon maanjäristysvaara, eli hirsirakennus hirsiväliseinillä on aika turvallinen rakennus.
Lienee asiakkaan vika kun ei ymmärrä kaikkia eri vaihtoehtoja kysellä. Meillä pyöröhirsirakennus, jossa pienehkö pullistuma. Myyjän mielestä normaalia, myyntitilanteessa painumisista kyllä puhuttiin ja niihin on varauduttu, mutta pullistelu on yllätys. Hirsisistä väliseinistä ei mainittu mitään, enkä näin ensikertailaisena osannut edes kysyä. Pikkusen vois myyjätkin skarpata.
mittään myyjän. Jos puhuu, ne vaaditaan tehtäväksi. Se taas nostaa hintaa. Silloin jää verisessä hintakilpailussa hopealle, tai peräti pronssille!
Ja kun kilpailija, ei niistä puhu, vaan kehuu tuotteensa maasta taivaisiin ja samalla levittelee pöytään miljoona mainos budjetilla viimosen päälle tehtyjä mainoksiaan, vie kaupan.
Ja taas rehellinen jää näppejään nuolemaan. Koska halvin on aina myös paras.
Ei siinä tarvi olla kun 100 € hinnanero, niin kauppa menee sille halvimmalle.
RT:stä
"Jos vaakasiirtymä on suurempi kuin 25mm tai 10mm/seinän korkeusmetri on kiinnityksessä käytettävä liukumisen sallivia kiinnikeitä" (RT 82-10415 kohta 3.1). Tämäkin pätee vain rakenteisiin jossa katto rakennettu ns niskojen varaan. HTT:n tekemässä prujussa liukuminen on ilmoitettu väärällä kaavalla.
Jos taas kyseessä on NR ristikkorakenne, ei pullistumista/liukumista pitäisi tapahtua lainkaan mikäli suunnittelu/toteutus on tehty saman RT-kortin kohta 4.1 mukaan.
Omasta mielestäni tuossa on suunnitteluvirhe jos tuota ohjeistusta ei olla noudatettu, mutta jos jäykistäminen on huomioitu kuvissa 4.1 mukaan ja sitä ei olla noudatettu vika on jossain muualla...
1 suunnittelemani kohde on ulkomailla jossa rungon mitat ovat 18*42*3,5m (halli) ja se on toteutettu 8" höylähirrellä, seinät ovat edelleenkin suorassa ja halli on tehty 5v sitten.
Tulee mieleen myös 1 kohde Suomessa. Tästä kohteesta minulla ei ole henk koht kokemusta, mutta jos kulkemassa tulla päin, käyn ehdottomasti katsomassa.
Tuolla on linkki
http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=8874&paiva=5.10.2006
Herää kysymys, että jos tuollaisiakin reteleitä rakennetaan ja niitä nimenomaan halutaan, vaikka riskit ovat kaikkien tiedossa, myöskin asiakkaan ja ne vielä pysyvät kuosissa niin miksi normaali ok-talo ei enää pysy pullistelematta??
Uskallan epäillä, että suurin syy on suunnittelussa ja tarkemmin sanottuna siinä, ettei teoria/käytäntö enää kohtaa vaan suunnittelijat tulevat suoraan koulun penkiltä piirustuspöydän ääreen miettimään isojakin reteleitä.
Vinkkinä antaisin tuleville suunnittelijoille,(jo oman ammattitaidonkin kannalta) että on itse mukana työmaalla muutaman vuoden tekemässä käytännössä sellaisia kohteita, joita rupeaa sitten myöhemmässä vaiheessa suunnittelemaan. Sellaisille kavereille on kysyntää ja olen 100%varma, että moni ns hirsitimpurikin saatikka sitten asiakas arvostaa sellaista suunnittelijaa.
Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä...
nyt puhutaan asiaa!
kyllähän se vaan on tosi,jos olet ensin rakentanut ja siihen koulutuksen saanut ja sen jälkeen aletaan vasta suunnittelemaan, niin onhan se varmasti parempi kun suoraan koulunpenkiltä suunnittelemaan!!
tiedänpä erään hirsitalotehtaan, jossa kaverin talon oli suunnitellut joku kesätyön tekijä!
noh on se talo pystyssä kuitenkin!
vielä.
-"Hirsirungon ja kattorakenteen pystytykseen ei mennyt seitsemältä mieheltä kuin kolmisen viikkoa, vaikka työ tehtiin pimeällä, talvella”, Salo kertoo.
Myös nosturin kapasiteetti oli lujilla, kun seitsemän kattoelementtiä siirrettiin rungon päälle. Sali on sisältä seitsemän metriä korkea ja ulkoseinän korkeudeksi tuli 6,20 metriä."-
Niinpä.. eikö lehtimäelle tule sähköjä??
Eikö Lehtimäelle osattu varata oikeankokoista nosturia?? huh.huh
mutta se taas ei liity kehikon pullisteluun millään tavalla.
Isokin nosturi on monesti lujilla kun nostetaan katto isoina elementteinä paikalleen ja vähänkään korkeammalle. Monesti jouduttu kahdella nosturilla nostamaan...
Tarkotin aikaisemmassa viestissä vaan sitä, että tuollaisiakin tehdään ja uskon, että tuokin tulee pysymään kuosissa jos on vaan järjen kanssa tehty.
Tulee väkisinkii mielee mihi on pantu vaarnatapit.Eihä lamelli hirsi kierry kun puunsyyt kumoo toinen toisensa kiertymää.Sit siel yleensä on joka salvoksessa kierretanko jota pitää tiukkailla sillon tällön.Ainut karhun palvelus mitä nykysin hirsitalolle tehää on liian kevyt katto, talviaikaan painava katto estää elämisen.Kizin kirkko on hyvä esimerkki hirren kestävyydestä.Muorin koti paikalla karjalassa oli vanha aitta 1782 valmistunnu,seki kökötti 1939 kunnes joku innostu lohkoo maita.