Heij , tarvitsisin hieman apua.
Olen kohta 15-vuotias bi-tyttönen, ja olen miettinyt että kertoisin tästä kavereilleni. Olen ollut bi jo kohta kaksi vuotta, mutta koskaan en ole siitä kavereilleni puhunut. En uskalla. Pelkään sitä, että he hylkisivät minua sen jälkeen, tai että he eivät haluaisi olla enää kavereitani sen jälkeen.
Ehkä typerää ajatella näin, mutta minua oikeasti pelottaa se. Mutta en minä miksikään ole muuttumassa ja sama ihminenhän minä olen silti. Tuntuu vain että he eivät hyväksyisi minua.
Joten siis, miten ensinnäkin voisin kertoa heille? Ja miten tieto kannattaisi pohjustaa?
Kiitos kaikista neuvoista, niin ja pistäkää kokemuksia miten itse kerroitte kavereillenne. Kiitos. :)
Olen kohta 15-vuotias bi-tyttönen, ja olen miettinyt että kertoisin tästä kavereilleni. Olen ollut bi jo kohta kaksi vuotta, mutta koskaan en ole siitä kavereilleni puhunut. En uskalla. Pelkään sitä, että he hylkisivät minua sen jälkeen, tai että he eivät haluaisi olla enää kavereitani sen jälkeen.
Ehkä typerää ajatella näin, mutta minua oikeasti pelottaa se. Mutta en minä miksikään ole muuttumassa ja sama ihminenhän minä olen silti. Tuntuu vain että he eivät hyväksyisi minua.
Joten siis, miten ensinnäkin voisin kertoa heille? Ja miten tieto kannattaisi pohjustaa?
Kiitos kaikista neuvoista, niin ja pistäkää kokemuksia miten itse kerroitte kavereillenne. Kiitos. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
tuota noin..älä kerro heille jos vähääkään epäröit asiaa. mikä kiire sillä kertomisella on?
oon tiennyt olevani bi ainakin sen 4vuotta enkä ole siitä kenellekään läheiselleni kertonut ainakaan niinku tosissaan (kännisekoiluja, -kertomisia ei lasketa) mulla ei ole mitään tarvetta kertoa heille asiasta, mulla onneks on muutama bisseystävä, joiden kans voin asioista vatvoa. mä en yksinkertasesti haluu vaan kertoo..sen oon päättäny et jos joskus löydän jonku naisen jonka kans voisin vaikka seurustellakin ja olisin onnellinen hänen kanssaan, kerron sen sitten..nyt ei yhtään mitää kiirettä...mut sen luulen et ne kaikki sitä jo aavistaa musta :) eikä haittaa yhtään, siitä ei vaan puhuta. that's it.
kerro sitte ku susta oikeesti siltä tuntuu.
jos kerrot heille ja heidän käsityksensä sinusta eroaisi huomattavasti entisestä eivätkä suhtaudu enää samalailla...voit olla varma ettei ne mitään oikeita ystäviä ole olleet..
se jos jokin ainakin punnitsee ystävyytenne :)
tsemppiä!
että on ihan luonnollista tuntea ihastumisen tunteita samaan sukupuoleen.
En kiirehtisi vielä 14-kesäisenä tekemään mitään bi-diagnooseja!
Nauti nuoruudestasi äläkä ajattele nussimisia, kerkiät hyvin vaikket puoliksi lapsena aloita aikuisten asioita!
Tuossahan on tullut sulle ihan hyviä näkökulmia asiaan. Voi kuulostaa tyhmältä, mutta olethn sä vielä melko nuori. Sulla ei pitäisi olla mitään kiirettä lokeroida itseäsi mihinkään suuntaan. Tietysti voit sitä miettiä jos sinusta siltä tuntuu. Kavereillekkin voit tietysti puhua asiasta, mutta kannattaa varautua että äkillisessä erimielisyyden puuskassa juttu voi lähteä leviämään ulkopuolisille.. En tietenkään tiedä, kuinka hyviä kavereita sinulla on. Jos ne ovat oikeita ystäviä, he suhtautuvat sinuun samalla tavalla vaikka tunnustautuisit kurpitsaksi! Eli varmaan myös tämä asia menisi muiden mukana.. Toisaalta en tiedä kavereidesi vakaumuksia ja mielipiteitä elämästä tai uskonnosta tms.. Voithan sä kysellä yleisesti heidän mielipiteitään homoista, lesboista, bisseistä :)
Itse teet päätöksesi, kenelle kerrot ja kenelle et.. ja etenkin milloin kerrot, nyt vai vuoden kuluttua :)
Itse kerroin kun tapasin ihanan tytön :) sanoin kavereille että älkää yllättykö jos kävelen joskus tyttö kainalossa :) Kaverit suhtautuivat hyvin, perhe ei. Jotkut kaverit olivat jopa arvanneet asian jo aikaisemmin.