aamusta iltaan taukoamatta,heh,ei nyt ihan. Mielenkiinnolla lueskelin alempana olevia juttuja ja mietiyttääkin esim.eräs äiti kirjoitti,että 4.vuotias oppinut sanomaan r-ja l-kirjaimet??
Ymmärrän,jos on esim.dysfasia tai kuulossa jotain poikkeavaa.
Paljon riippu vanhempien jaksamisesta ja vanhempien puhetavasta.
Itse aloin lukemaan lapselleni jo vauvana,ja hän sanoikin ekan sanansa 8kk iässä! Puhui sujuvasti lauseita 1,5-vuotiaana ja nyt kun täyttää pian 3, hän osaa aakkoset,ja hän "ahmii" luetun tekstin tietoa.
Ikinä ei olla lässytelty joten r-kirjainkin tuli heti,myös d-kirjain.
Tiedän tapauksen,kun 4-vuotiaalle puhutaan vieläkin lässytellen ja sen huomaa lapsen puheessa:esim.kato=tato,jne.
Vanhemmat,puhukaa lapsillennen normaalisti,oikeita sanoja ja kirjaimia käyttäen.
Jos poikavauva osaa "pärisyttää" autolla,hän oppii varmasti myös r-kirjaimen!
2V 10KK JA PUHUU
40
6537
Vastaukset
- Pariton Isä
Lapset kehittyvät kielellisesti hyvin eri tahtiin eikä se ole suoraan verrannollinen mihinkään.
Minäkään en ole koskaan harrastanut lapselle lässyttämistä vaan mielestäni lapselle pitää puhua kunnolla omaa kieltään (tietysti rumuudet pois karsien).
Nyt tyttö kohta 2v8kk ja myöskin melkoinen papupata - kahdella kotimaisella. Aakkosia ei vielä montaa osaa mutta osaa kyllä laskea kahteenkymmeneen kahdella kielellä. Hänellä on myös kamala hinku saada tietää sanat molemmilla kielillään.- yks nainen
Meidän tyttö puhui kans hyvin pienenä jo paljon, mutta lapset ovat erilaisia. Jokainen kehittyy omaa tahtiaan, mutta on se lapsen ymmärtäminen heti helpompaa kun ilmaisutaitoa on enemmän :)
Toinen lapsemme sitten taas kuunteli sujuvasti kun mä ja isosisko puhuttiin "jatkuvsti" ja sittenpä sitä omaa puhetta saatiinkin oikein odotella kuopukselta! - marjale
yks nainen kirjoitti:
Meidän tyttö puhui kans hyvin pienenä jo paljon, mutta lapset ovat erilaisia. Jokainen kehittyy omaa tahtiaan, mutta on se lapsen ymmärtäminen heti helpompaa kun ilmaisutaitoa on enemmän :)
Toinen lapsemme sitten taas kuunteli sujuvasti kun mä ja isosisko puhuttiin "jatkuvsti" ja sittenpä sitä omaa puhetta saatiinkin oikein odotella kuopukselta!ensimmäinen lapsemme puhui paljon ja pitkiä lauseita jo 1,5v,poika on nyt 5v tiedonhaluinen( ja lukee lyhyitä tekstejä).Toinen lapsemme(poika myös)on nyt 2,4 v ja hallussaan ehkä 50 sanaa,puhuu pieniä lauseita.Ymmärtää ja kuulee kyllä kaiken mutta puhe on epäselvää.Selviäkin sanoja on,oma perhe kyllä ymmärtää kaiken.
Velipojan kanssa leikit natsaa tosi hyvin yhteen,yhteisymmärrys on mainio.5-vuotiaamme pitää kyllä puhepuolesta huolen leikkiessä,nuorempi vain myöntelee "joo,jännää,taas,anna,mennään ym.."ja naurua riittää.Puhuu kyllä silloin oikeitakin lauseita kun itse haluaa,esim."nälkä,anna ruokaa",hyvää yötä täittä,ishi,vauva(luettelee ketä milloinkin),"minä eka ishin mukaan".
Meidän lastemme puheen kehitystä ei voi verrata toisiinsa,ovat aivan erilaisia!:)
- että tuossa iässä
puhutaan, joten ei lapsesi mikään poikkeus ole. Meillä 2v1kk lapsi puhuu erittäin hyvin. Hänelläkin tulee hieno ranskalainen kurkku-r ja muutkin kirjaimet ihan kivasti. Häneltä leikattiin jo parin päivän ikäisenä kielijänne sillä perusteella, että kireä jänne tekee r-ja l-vikoja, mutta saapa nähdä että oliko se ihan yksi lysti.
En menisi yleistämään, että ne joiden lapset ei puhu tai puhuu huonosti lässyttelee lapsilleen. Eikä se lukeminen aina auta, lapset on yksilöitä. Meillä kummatkin on ruvenneet aikaisin puhumaan erittäin hyvin. Toinen oppi virheettömät äänteet, mutta tiedä sitten joutuuko tämä toinen puheterapiaan kuitenkin. - vaan...
odotas, kun saat lapsen joka ei puhukaan.
olen taatusti tehnyt lapseni puheen eteen monikertaisesti töitä sinuun nähden. eikä lapsi paljoakaan puhu.
älä vähättele puheen viivästymisongelmaa ja syyllistä vanhempia laiskoiksi lässyttäjiksi! omassa lähipiirissäni on kolme poikalasta joilla puhetta ei kuulu "normaalissa" aikataulussa. kaikki ovat erilaisista perheistä, mutta jokaisella on tavallinen turvallinen ja välittävä koti. jokainen meistä kolmesta äidistä on tehnyt tykönään julmetusti töitä puheen oppimisen tukemiseksi. ja jokainen meistä taatusti on käynyt piinavat pelonsekaiset tunteet läpi siitä onko jotain pahasti vialla, ja tietenkin, kuinka lapset myöhemmin pärjäävät koulussa ja elämässä.
valitettavasti, puhetta ei aina tule lapselta, puhuu vanhemmat lässyttämällä tai kirjakielellä tai millä tahansa kielellä. jos vertailisimme lapsiamme, mitenköhän papupatasi pärjäisi motorisissa ja liikunnallissa taidoissa? minun lapseni on haka lähes kaikessa mitä liikkumiseen ja sorminäppäryyteen tulee. ne taidot ovat karttuneet lähes itsestään ja nopealla tahdilla. vertailu vaan on hedelmätöntä! jokainen lapsi on yksilö, ja kehittyy omalla tahdillaan kun on valmis. nauti sinä papupadastasi. minä nautin hiljaisesta lapsestani. olen ainakin oppinut häneltä ettei kaikki asiat ole itsestäänselviä. olen myös oppinut kärsivällisyyttä ja nauttimaan pienistä edistysaskelista. ongelma ei siis ole pelkästään negatiivinen, itse koen myös oppineeni tärkeitä asioita lapseni kautta.- on?
Viivästymisongelma? Sekö pitäisi olla "sairaus"? Höpö höpö. Lapsi oppii kun hänelle luetaan ja puhutaan. Jos se ei onnistu mennään puheterapiaan. Tiedätkö mitä siellä tehdään? No tietysti puhutaan, opetetaan sanat oikein ja korjataan kielelliset virheet. Sen voit tehdä kotonakin. Kunhan vain jaksaa ja viitsii.
Ps:minun papupatani on todella taitava motorisissa tehtävissä, niin hieno kuin karkea motoriikassakin. Ja osaa silti puhua. Ja hyvin osaakin.
- höhöh
Hienoa että lapsenne on oppinut aikaisin puhumaan. Itse en ole lapselleni lässytellyt ja oppi puhumaan jo aikaisemmin kuin teidän superneronne mutta vielä on r-kirjain hakusessa joka on ihan normaalia. Ikää 3.5v
- näköjään
En ole kertaakaan sanonut lastani superneroksi. Itse olen tehnyt vaan seuraavanlaisen huomion,että ne lapset,joille lässytellään,eikä selitetä asioita niiden oikeilla ni nimillä,tulee puheessa viivästyksiä.Surullista,mutta totta.
Ja joku otti puheeksi motoriset ja sorminäppäryystaidot,lapseni on sillä saralla myös edellä muita,enkä nyt leuhki(vaikka tottakai ylpeä olenkin).
Ajatukseni olikin,että kuinka monet vanhemmat suojelevat kullannuppujaan kaikelta esim.puhuttaessa motoristen taitojen kehityksestä. Ei anneta laskea liukumäkeä 1-vuotiaana,ei anneta kiipeillä,ei tehdä kuperkeikkoja jne. Ja tämän OLEN HUOMANNUT seuratessani useiden vanhempien toimintaa puistossa.Ja ne lapset,joilta koko ajan kielletään liikkuminen ja motoristen taitojen kokeilu,ovat valitettavasti ikäisiään jäljessä.
Enkä itse kadu hetkeäkään että aloitin lukemaan lapselleni aikaisin,koska väitän,että sillä on iso osa lapseni kielellisestä lahjakkuudesta.
Ja lapset,jotka syövät tuttia pitkään,voivat "haeskella" sanoja,esim.hampaiden asentovirheiden takia(josta myös on neuvolassa varoitettu) - äippyli
näköjään kirjoitti:
En ole kertaakaan sanonut lastani superneroksi. Itse olen tehnyt vaan seuraavanlaisen huomion,että ne lapset,joille lässytellään,eikä selitetä asioita niiden oikeilla ni nimillä,tulee puheessa viivästyksiä.Surullista,mutta totta.
Ja joku otti puheeksi motoriset ja sorminäppäryystaidot,lapseni on sillä saralla myös edellä muita,enkä nyt leuhki(vaikka tottakai ylpeä olenkin).
Ajatukseni olikin,että kuinka monet vanhemmat suojelevat kullannuppujaan kaikelta esim.puhuttaessa motoristen taitojen kehityksestä. Ei anneta laskea liukumäkeä 1-vuotiaana,ei anneta kiipeillä,ei tehdä kuperkeikkoja jne. Ja tämän OLEN HUOMANNUT seuratessani useiden vanhempien toimintaa puistossa.Ja ne lapset,joilta koko ajan kielletään liikkuminen ja motoristen taitojen kokeilu,ovat valitettavasti ikäisiään jäljessä.
Enkä itse kadu hetkeäkään että aloitin lukemaan lapselleni aikaisin,koska väitän,että sillä on iso osa lapseni kielellisestä lahjakkuudesta.
Ja lapset,jotka syövät tuttia pitkään,voivat "haeskella" sanoja,esim.hampaiden asentovirheiden takia(josta myös on neuvolassa varoitettu)meillä poika on 3.5v ei osaa sanoa r,j ja s kirjainta muitakin kirjaimia saattaa tulla väärin :( Mutta poika puhuu kuin papupata:D Olen lukenut paljon eikä tosiaankaan olla kotona lässytetty . Laiskoja ei olla mutta meneppä sanomaan pojalle että sano sssiili niin vastaus on käälme :)Tai poika vaihtaa puheen aihetta pikaseen.. Puheterapiaa tai ei poika osaa puhua mutta kirjaimet ovat vain vielä hukassa. Koulutielle on huitenkin vielä aikaa . Ja tietenki toivomme että poika oppii kirjaimet ennen eka luokkaa. Niin jos joku menee matkiin puhetta niin poika yrittää korjata toisen virheet puheessa. Eli tietää kyllä miten mikin sanotaan ei vain itse sitä vielä osaa....
- tähänkin vielä
näköjään kirjoitti:
En ole kertaakaan sanonut lastani superneroksi. Itse olen tehnyt vaan seuraavanlaisen huomion,että ne lapset,joille lässytellään,eikä selitetä asioita niiden oikeilla ni nimillä,tulee puheessa viivästyksiä.Surullista,mutta totta.
Ja joku otti puheeksi motoriset ja sorminäppäryystaidot,lapseni on sillä saralla myös edellä muita,enkä nyt leuhki(vaikka tottakai ylpeä olenkin).
Ajatukseni olikin,että kuinka monet vanhemmat suojelevat kullannuppujaan kaikelta esim.puhuttaessa motoristen taitojen kehityksestä. Ei anneta laskea liukumäkeä 1-vuotiaana,ei anneta kiipeillä,ei tehdä kuperkeikkoja jne. Ja tämän OLEN HUOMANNUT seuratessani useiden vanhempien toimintaa puistossa.Ja ne lapset,joilta koko ajan kielletään liikkuminen ja motoristen taitojen kokeilu,ovat valitettavasti ikäisiään jäljessä.
Enkä itse kadu hetkeäkään että aloitin lukemaan lapselleni aikaisin,koska väitän,että sillä on iso osa lapseni kielellisestä lahjakkuudesta.
Ja lapset,jotka syövät tuttia pitkään,voivat "haeskella" sanoja,esim.hampaiden asentovirheiden takia(josta myös on neuvolassa varoitettu)Voi veljet noita sun juttujasi. Ihan tiedoksesi, että minun vanhempani eivät koskaan lukeneet minulle tai sisaruksilleni. Syytä en tiedä. Kirjallista lahjakkuutta tuli silti osakseni: elätän itseni kirjoittamalla.
- Karhu-äiti
näköjään kirjoitti:
En ole kertaakaan sanonut lastani superneroksi. Itse olen tehnyt vaan seuraavanlaisen huomion,että ne lapset,joille lässytellään,eikä selitetä asioita niiden oikeilla ni nimillä,tulee puheessa viivästyksiä.Surullista,mutta totta.
Ja joku otti puheeksi motoriset ja sorminäppäryystaidot,lapseni on sillä saralla myös edellä muita,enkä nyt leuhki(vaikka tottakai ylpeä olenkin).
Ajatukseni olikin,että kuinka monet vanhemmat suojelevat kullannuppujaan kaikelta esim.puhuttaessa motoristen taitojen kehityksestä. Ei anneta laskea liukumäkeä 1-vuotiaana,ei anneta kiipeillä,ei tehdä kuperkeikkoja jne. Ja tämän OLEN HUOMANNUT seuratessani useiden vanhempien toimintaa puistossa.Ja ne lapset,joilta koko ajan kielletään liikkuminen ja motoristen taitojen kokeilu,ovat valitettavasti ikäisiään jäljessä.
Enkä itse kadu hetkeäkään että aloitin lukemaan lapselleni aikaisin,koska väitän,että sillä on iso osa lapseni kielellisestä lahjakkuudesta.
Ja lapset,jotka syövät tuttia pitkään,voivat "haeskella" sanoja,esim.hampaiden asentovirheiden takia(josta myös on neuvolassa varoitettu)Meidän viimeinen lellivauva lutkutti tuttia neljävuotiaaksi, mutta puhui täysiä lauseita 1 ja 1/2-vuotiaana. Ilman mitään r- tai s-vikoja.
Minulla on 3 lasta, joille kaikille on luettu ja puhuttu paljon, ja kaikki ovat oppineet puhumaan ihan omaan tahtiinsa. LAHJAKKUUS ei synny siitä, että luet lapsellesi paljon. Lahjakkuus on suureksi osaksi perinnöllistä ja vasta sitten harjoittelun tulosta. - vanhemmat tuntee
näköjään kirjoitti:
En ole kertaakaan sanonut lastani superneroksi. Itse olen tehnyt vaan seuraavanlaisen huomion,että ne lapset,joille lässytellään,eikä selitetä asioita niiden oikeilla ni nimillä,tulee puheessa viivästyksiä.Surullista,mutta totta.
Ja joku otti puheeksi motoriset ja sorminäppäryystaidot,lapseni on sillä saralla myös edellä muita,enkä nyt leuhki(vaikka tottakai ylpeä olenkin).
Ajatukseni olikin,että kuinka monet vanhemmat suojelevat kullannuppujaan kaikelta esim.puhuttaessa motoristen taitojen kehityksestä. Ei anneta laskea liukumäkeä 1-vuotiaana,ei anneta kiipeillä,ei tehdä kuperkeikkoja jne. Ja tämän OLEN HUOMANNUT seuratessani useiden vanhempien toimintaa puistossa.Ja ne lapset,joilta koko ajan kielletään liikkuminen ja motoristen taitojen kokeilu,ovat valitettavasti ikäisiään jäljessä.
Enkä itse kadu hetkeäkään että aloitin lukemaan lapselleni aikaisin,koska väitän,että sillä on iso osa lapseni kielellisestä lahjakkuudesta.
Ja lapset,jotka syövät tuttia pitkään,voivat "haeskella" sanoja,esim.hampaiden asentovirheiden takia(josta myös on neuvolassa varoitettu)lapsensa, esim. jos lapsi on hyvin onnettomuusaltis niin saattaa jo alkaa varoitella lasta, että älä mene joka paikkaan, missä voi satuttaa.
Mutta erot tasaantuu kyllä siinä kouluiässä, että eipä siinä mitään. Ja faktahan on, että jotkut on motorisesti parempia luonnostaan, joillakin voi olla esim. neurologisista syistä kömpelömpi motoriikka.
Eli enemmistö kuitenkin kouluiässä puhuu hyvin, heittää kuperkeikkaa jne. Ei vanhemmuuden tarvi olla mitään kilpailua siitä kenen lapsi on kehittynein. - minullekaan..
tähänkin vielä kirjoitti:
Voi veljet noita sun juttujasi. Ihan tiedoksesi, että minun vanhempani eivät koskaan lukeneet minulle tai sisaruksilleni. Syytä en tiedä. Kirjallista lahjakkuutta tuli silti osakseni: elätän itseni kirjoittamalla.
..minullekaan ei uravanhemmat lukeneet koskaan. Puhuin kuulemma sujuvasti alle 2-vuotiaana ja lukemaan opin neljävuotiaana. En ole nero, vaan ihan keskitasoinen tallaaja.
Mutta meillä toisella lapsella oli selvä puheenkehityksen viivästymä. Kun oppi puhumaan, puhui selvästi. Nyt hän on erinomainen kirjoittaja, ei puhu hirveästi vieläkään. Nuorempi taas puhui kaksivuotiaana sujuvasti.
Meillä ainakin menee niin, että suvussa osa oppii puhumaan tosi aikaisin, osa taas todella myöhään, eli menee paljon perintötekijöiden mukaan, keskiarvon mukaan vain harva. Enoni, ei kuulemma vielä kolmevuotiaana sanonut montaa sanaa, mutta se ei estänyt häntä luomasta aika mukavaa uraa.
- Viiden äiti
Meillä eka lapsi oppi puhumaan puolitoistavuotiaana. Hän osaasi jo paljon laulujakin siinä iässä.
En lukenut hänelle kovinkaan paljoa, mutta en myöskään koskaan lässyttänyt.
Toisen lapsen puhe antoi odottaa lähelle kahta vuotta, ja ärrän lapsi oppi vasta 4-vuotiaana, kun eka lapsi sanoi ärränkin jo 2-vuotiaana.
Ja toinen lapsi (=poika) kyllä päristeli autojen kanssa, mutta r-kirjain ei puheessa vaan tullut.
Tälle toiselle luin tosi paljon (ja hänen ollessaan pieni myös vanhempi lapsi kuunteli samalla), mutta puhe oli paljo epäselvempää kuin vanhemman lapsen samassa iässä.
Ikäeroa näillä lapsilla on kaksi vuotta.
Kolmas lapsi syntyi edellisen ollessa reilun kahden vuoden ikäinen, ja tämä kolmas oppi taas puolentoistavuoden ikäisenä puhumaan.
Neljäs ja viides oppivat puhumaan reilusti yli kasi vuotiaina, vaikka heille riitti seuraa ja höpöttäjiä muista lapsistammekin vanhempien lisäksi.
Vanhin ja kolmas oppivat lukemaan 4-vuotiaina, neljäs 5-vuotiaana. Toinen ja viides vasta koulussa.
Lapsemme ovat sekä tyttöjä että poikia, ja varmasti on samalla tavalla puhuttu jokaiselle.
Lapset vaan ovat yksilöitä, ja oppivat asioita eri-ikäisinä, jopa saman perheen lapset.
Minusta 2v8kk:n ikäisen puhuminen ei ole mikään
ihme, pikemminkin sääntö kuin poikkeus, mutta näitä poikkeuksiakin onpaljon riippumatta siitä, miten heille on puhuttu! - lässyn lässyn
Ei tuo teidän napero taida olla mitenkään erikoinen. Meidän tyttö, joka täyttää kohta kolme, puhuu myös sujuvasti ja mielikuvitus on huimaa, mutta ymmärrän, että tällaisia ne tämän ikäiset ovat. En ole tavannut yhtään tuon ikäistä, joka ei puhuisi paljon.
- neljän äitikkä
esikoinen oli kielellisesti hyvin taitava jo 1.5 vuotiaana,puhui pälätti koko ajan,ja pitkiä lauseita.R kirjaimen oppi 5 vuotiaana.
3v neuvolassa puhe oli 5 v tasoa.
Toisen lapsen puhe kehittyi samalla tavalla kuin
ensimmäisen lapsemme.R-kirjaimen oppi myös 5 vuotiaana.
Itse oppivat lukemaan 6 vuotiaina ja lukunopeus on noin 2-3 vuotta ikäisiään edellä.
Nyt kummatkin koulussa luokkansa parhaimmistoa....
Ikinä ei olla kelleen lapsistamme puhuttu "lässyn lässyn" kieltä.
kolmas lapsemme alkoi puhumaan noin 2.5 vuotiaana lauseita,vielä puoli vuotta sitten puhui epäselvästi ja 4 kirjainta puuttui tai korvattiin toisella kirjaimella mutta nyt puhuu todella sujuvasti,kirjaimet ovat löytäneet paikkansa,puhe sujuvaa ja selkeää,puheterapeutilla käynyt tasan 2 krt.
Nyt poika on 5.5 vuotias.
Pojalla ei ole mitään vikaa kuulossa,ei dysfasiaa,hän vain oli pienempänä tosi liikkuvainen....oikea vili vilperi,hän ei kerta kaikkiaan kerennyt puhumaan oikein....nyt rauhoittunut niin myös itse alkanut kiinnittämään puheeseen huomiota ja korjannut sitä itse.
Ja tälle pojallekin puhuimme samalla tavalla kuin muille aikaisemmille lapsillemme.Niin ne on erillaisia nuo lapset.....jokainen.
Neljäs lapsemme nyt 2,1 vuotias,puhuu aika paljon,tulee myös 3 sanan lauseita.........imee itseensä kaikki uudet sanat ja toistaa niitä...
Ja mikä ihmeellisintä niin osaa osan aakkosista(tunnistaa noin 15aakkosta,oppinut 2 viikossa nuo),osaa myös lehdestä etsiä kirjaimia niin että itse etsii jonkun kirjaimen ja sitten sanoo vaikka että se on m-kirjain,eilen huomasin että lapsi myös alkanut yhdistellä kirjaimia...lapsi myös lajittelee palikat värien mukaan....tekee yli 10 palikan torneja.osaa laulaa jo 2 lastenlaulua....tekee 20 palaisen palapelin yms
kaikki lapsemme ovat motorisesti hyvin kehittyneitä.
Meillä muuten kaikki lapset ovat osanneet pärisyttää autolla mutta jokaisella r ja s kirjain ollut hukassa,aluksi.
Ikinä ei pitäisi lapsia verrata keskenään...jokainen lapsi on ainutlaatuinen!
Meidän perheessä lapsia on hyvin paljon kehuttu ja nyt kun esimerkiksi 2v osaa aakkosia ja 5.5 v ei niin siitäkään ei olla tehty ongelmaa vaan sanottu että kyllä sinäkin kerkeät oppimaan koulussa sitten,viimmeistään...
Isommat sisarukset ovat kovin ylpeitä 2 vuotiaasta sisaruksestaan kun osaa kirjaimia.Oppii uusia kirjaimia noin 2-3 päivässä nyt.Ja pakko kertoa mikä kirjain, kun hän tulee kerran itse kysymään.
5 vuotiasta on taas kehuttu nyt kovin, kun puhuu hyvin ja rauhallisesti.
Ollaan tosi ylpeitä lapsistamme....kun on enemmän lapsia kuin yksi niin huomaa että erillaisuuskin on rikkautta,johan olisi aika tylsää jos kaikki lapset olisi samasta muotista.
Ei saman perheen lasten luonnekaan ole samanlainen vaikka kaikilla olisi yhteinen isä ja äiti!
Niin ja meillä kaikille lapsille luettu paljon kirjoja! - ja vielä kerran huh
Mikä asenne: jos poikavauva osaa pärisyttää autolla ....minäkin opin aikoinaan ärrän ihan normaalisti, vaikka en tiedä, olenko tyttövauvana pärisytellyt autolla. Ehkä pärisyttelin jollain muulla lelulla?
- vaan sulle...
Taitaa olla ensimmäinen Kullannuppu teidän perheessänne. Ei tuo miltään tavattomalta kuulosta, tuo lapsesi puheen kehitys. Tuossa iässä normaali lapsi todella ahmii kaikkea luettua tietoa,toistaa ja matkii sitä. En näe tuossa todellakaan mitään kummallista.
Toki lapselle on tärkeää lukea ja luulen, että suurin osa vanhemmista niin tekevätkin. Sillä ei kuitenkaan niin korostunutta merkitystä puheen oppimisen kannalla ole, kuin annat ymmärtää. Lapset ovat yksilöitä ja puheen kehitys riippuu monista tekijöistä. Aivan samoin kun kirjainten oppiminenkin.
Kumpikaan pojistamme ei vielä 5-vuotiaana osannut sanoa r-kirjainta. Ovat pärisytelleet autoa jo pienestä pitäen ja lässyttämällä ei ole lapsille puhuttu. Aivan naurettavia nuo väitteesi. Esim. lasteni tapauksessa (oliko se nyt joku) "kielijänne" poikkeaa normaalista ja se pitkitti r-kirjaimen oppimista.
Luuletko, että esim. Tarja Halonen on niin "huonosti/väärin" kasvatettu, ettei ole koskaan r-kirjainta oppinut. Ainakin hän menestyi koulussa hyvin, luki oikeustiedettä ja päätyi Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi. Tuskin on kuulovammaa tai dysfasiaa. - luettavaa
Jokainne kilvan kehuu omiaan ja koittaa olla eniten tietävinään. Kumma kun täällä (etenkin) äidit keskenään riitelee vaikka äitien vetää yhtä köyttä. Äiti on toiselle äidille susi.
- mammaX4
Hurjaa luettavaa tosiaankin. Mutta tosiasia on se, että jokainen lapsi on yksilö EIKÄ se ole todellakaan aina kiinni siitä, millaiset vanhemmmat ovat tai mitä he tekevät: ja vaikka lapsella olisikin ongelmia, mitä se sua haittaa. Minulla on neljä lasta, yksi on oppinut puhumaan lauseita jo 1,5-vuotiaana, mutta en usko, että hän olisi ollut yhtään sen onnellisempi lapsi kuin nuorimmaiseni, joka nyt 2,5-vuotiaana ei puhu sanaakaan kuulovammansa vuoksi. Enkä usko sitäkään, että mitä aikaisemmin oppii lukemaan, sen älykkäämpi ja onnellisempi. Kun on monta lasta, huomaa sen, että samalla kasvatuksella ja samoilla geeneillä tulee hurjia eroja!
- yx äiti vain
mielenkiintoista, että kaikista itsevarmimpia ja kokeneimpia kasvattajia ovat äisit, joilla on yksi lapsi...
- heh heh
Kyllä täällä on aika kokematonta ja lapsellista porukkaa, ei voi muuta sanoa!
Muistakaahan ne geenit myös.
Minä olen mieheni kanssa lukenut meidän lapselle jo raskausajasta lähtien (kyllä, totta!) ja ihan vauvana luettiin jo vaikka kuinka paljon. Koskaa ei ole lässytetty sen kummemmin ja tosi paljon touhuttu aina lapsen kanssa. Silti, hän oppi nyt 2v 2kk ikäisenä vasta reilummin sanoja ja yhdistelee niitä nyt 2-6 sanan lauseiksi.
Monessa muussa asiassa hän on ollut ikäisiään edellä, mm. kuivaksi oppi vähän yli vuoden iässä. Moni 2 vuotias ei vielä pue itse tai osaa omatoimisesti pottailla jne. ja ei tulisi mieleenkään epäillä eikö heillä kaikki olisi kunnossa, lapset ovat vain erilaisia.
Ottakaahan järki käteen. - Normaalia
Kyllä se oma mukula aina tuntuu niiiin erinomaiselta verrattuna muihin lapsiin!
Sinun liki kolme vuotias lapsesi ei ole minkäänlainen poikkeus muiden lasten joukossa. Olet varmasti nähnyt lapsia jotka eivät yhtä paljoa puhu. Lapset, kuten aikuiset ovat yksilöitä. Otetaanpa vaikka sinut esimerkiksi. Olet taatusti ahdasmielisempi ja mustavalkoisempi ihminen kuin valtaosa meistä vanhemista. Uskon, että olet siltikin normaali ihminen. Olet varmasti myös kasvattanut lapsesi hyvin, kuten valtaosa muistakin vanhemmista, vaikkei heidän lapsensa olekkaan olleet kolme vuotiaina papupatoja.... ärsyttävintä lastenkasvatuskeskusteluissa on se, että jos lapsi poikkeaa jotenkin "keskivertolapsesta" on "vika" vanhemmissa, lapsuudessa ja ties vaikka missä. Hyvin merkittävä ja tärkeä asia, perintötekijät unohdetaan kokonaan. - Ihmettelin
alkuperäistä viestiä.. Ei minustakaan kuulosta mitenkään erikoiselta, että kohta kolmevuotias lapsi puhuu kuin papupata. Luulinkin ensin, että kirjoituksessa olisi ollut joku pointti tai mutta.. Lapset todentotta kehittyvät niin kovin eri tahtiin ja kouluikäisen tytön vanhempana voin sanoa, että suurin osa näistä eroista on tasoittunut ekaluokalle mentäessä. Älä turhaan siis pety, jos lapsesi ei mikään nero olekaan, kun kouluun pääsee.. ;)
Oma tyttöni sanoi ensimmäisen sanansa kuusikuukautisena, pälätti lauseita kaksivuotiaana, on aina ollut todella taitava piirtämään ja kiipeilemään, mutta koulussa on kyllä ihan keskiverto. Ai niin ja ärräkin tuli vasta kunnolla kesällä ennen eskaria, vasta sen jälkeen, kun oppi lukemaan. Kotona ollaan aina puhuttu oikeaa kieltä ja luettu yhdessä paljon. Itse opin lukemaan neljävuotiaana ja olen silti ihan vaan tradenomi. =D
Pointtini on, että älkää ottako vanhemmuutta liian vakavasti, älkääkä nostako lapsianne jalustalle, tai yrittäkö tehdä heistä lapsineroja ihan pienistäkin saavutuksista. Erityislahjakkudet ovatkin sitten asia erikseen. Tsemppiä ja aurinkoista kevättä kaikille äideille!!- Liisa K
JOO, mun kaverin lapsi ei ainakaan oo mikään erikoislahjakkuus. Se on 3,5 vuotta, poika, ja puhunut jo yli vuoden, mutta se ulosanti on vieläkin todella huonoa. Lauseet ei ole kokonaisia edes yksinkertaisten lauseiden kohdalla, sanajärjestys mitä sattuu, mutta se ÄÄNTÄMINEN se se vasta onkin ihme möngerrystä. Kuuntelijana joutuu oikein pinnistämään että mitä se pentu haluaa sanoa silloin kun se malttaa olla huutamatta ja kiljumatta. Ei tarvitse varmaan edes mainita että aakkosia ei osata ja ei osata ääntää kunnolla sanojakaa. Ja puhumisen aloittamisesta on yli vuosi - luulisi nyt tuossa ajassa oppineen.
Onko tuo normaalia? En tiedä ketään toista, omia tai muiden lapsia jotka tuossa iässä möngertävät vielä noin hirveesti. Kyllä ne muut ovat puhuneet ihan sujuvasti ja lauseitakin muodostaneet normaalisti. Tosin tämän pojan vanhemmat ei kyllä edes panosta lapsen opettamiseen, eivät ole käyneet yhdessä kirjaimia läpi, eivät korjaa virheitä jne. Miten voi olla niin tyhmiä vanhempia?? Odotetaan että kyllä se itsekseen oppii. Haloo?
- eppulainen
omia lapsiaan, pitää vaan kysyä neuvoa mitä jos ei puhu yms. muutoin halvennat ja saat toiset vanhemmat tuntemaan itsentä huonoiksi ja lapsensa tyhmiksi.
ihan totta, kerran sorruin samaan virheeseen ja olen ottanut opikseni.- saa ja
pitääkin kehua! On vain sangen kummallista, ettei omia lapsia osata kehua ilman, että mollataan muita. Toki on hienoa, jos kolmivuotias lapsi puhuu kuin papupata ja on motorisesti toisia edella. Sitä ei kukaan kiellä. Mutta alkuperäinen kirjoittaja samaan hengenvetoon hiukan ylikorostaa omaa osuuttaan asiaan. Pidetään kuitenkin mielessä, että lapset ovat yksilöitä ja kehityyvät omaa tahtiaan. Jokainen äiti on taatusti ylpeä omasta jälkikasvustaan, ainahan se oma lapsi on fiksuin ja kaunein ja niin pitääkin olla.
- eppulainen
saa ja kirjoitti:
pitääkin kehua! On vain sangen kummallista, ettei omia lapsia osata kehua ilman, että mollataan muita. Toki on hienoa, jos kolmivuotias lapsi puhuu kuin papupata ja on motorisesti toisia edella. Sitä ei kukaan kiellä. Mutta alkuperäinen kirjoittaja samaan hengenvetoon hiukan ylikorostaa omaa osuuttaan asiaan. Pidetään kuitenkin mielessä, että lapset ovat yksilöitä ja kehityyvät omaa tahtiaan. Jokainen äiti on taatusti ylpeä omasta jälkikasvustaan, ainahan se oma lapsi on fiksuin ja kaunein ja niin pitääkin olla.
aloitin keskustelun kun tyttöni oli parivuotias ja pulputti taukoamatta, kommentoimatta asia mitenkään muuten niin sain heti vastauksen että älä mollaa muita.
päiväkodissa tuli puheeksi hoitajien kanssa niin naurettiin että kun sanan lahja löytyi niin ei ole puhe tauonnut sen jälkeen. lapselle on aina puhuttu normaalilla äänellä, käyttäen normaaleja sanoja ja jos kysyy mikä tuo on niin vastattu ihan niinkuin se on eikä keksitty ns lapsiselityksiä, ymmärsi tai ei. isosiskon lapsia seuratessa molemmat vanhempani mummouden ja vaariuden huumassa vastasivat lapsille samalla "vauvakielellä" ja kas, molemmat kävivät puheterapeutilla.
itse en asiaa sen kummemmin ole ajatellut enkä oppaita lukenut, toiminut vain niin kuin on tuntunut hyvältä. tietysti toisinaan on vaikeaa ymmärtää ystävien lapsia koska tietenkään kaikilla puhe ei ole niin selkeää kuin omalla, ja siihenhän olen tottunut että suunnilleen ainoa sana mikä tulee vähän väärin on ratkori. - viestisi
eppulainen kirjoitti:
aloitin keskustelun kun tyttöni oli parivuotias ja pulputti taukoamatta, kommentoimatta asia mitenkään muuten niin sain heti vastauksen että älä mollaa muita.
päiväkodissa tuli puheeksi hoitajien kanssa niin naurettiin että kun sanan lahja löytyi niin ei ole puhe tauonnut sen jälkeen. lapselle on aina puhuttu normaalilla äänellä, käyttäen normaaleja sanoja ja jos kysyy mikä tuo on niin vastattu ihan niinkuin se on eikä keksitty ns lapsiselityksiä, ymmärsi tai ei. isosiskon lapsia seuratessa molemmat vanhempani mummouden ja vaariuden huumassa vastasivat lapsille samalla "vauvakielellä" ja kas, molemmat kävivät puheterapeutilla.
itse en asiaa sen kummemmin ole ajatellut enkä oppaita lukenut, toiminut vain niin kuin on tuntunut hyvältä. tietysti toisinaan on vaikeaa ymmärtää ystävien lapsia koska tietenkään kaikilla puhe ei ole niin selkeää kuin omalla, ja siihenhän olen tottunut että suunnilleen ainoa sana mikä tulee vähän väärin on ratkori.olen vakuuttunut, että lapsesi mainiot puhelahjat eivät ole ainakaan sinulta opittu. Jos kerran puhe on yhteydessä vanhempien suomenkielen taitoon.
Siis kyllähän omaa lastaan saa kehua, miks ei saisi? Pointti onkin se, että tämä ap-kirjoittaja piti vanhempia syyllisinä lasten kielellisiin ongelmiin. Sehän ei pidä paikkaansa. Poikani puheterapeutti ei kertaakaan maininnut tällaisista asioista ja arvaatko miksi? Ihan siksi, että hänellä on koulutus alalle ja hän tietää lukuisat syyt, miksi lapselta saattaa puuttua kyky tuottaa täydellisiä äänteitä. Mainitsinkin jo aiemmin kirjoituksessani syyn poikani r-vikaan enkä ala sitä taas kertaalleen toistamaan.
On se niin huvittavaa, että aina vaan löytyy vanhempia jotka eivät voi ymmärtää, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kerran meidän "Mattikin osaa, niin miksi naapurin pekka on niin huono" Oletko koskaan ajatellut, että perimälläkin(=geenit) voi olla jokin vaikutus asiaan. ja se Naapurin Pekka luultavasti osaa jonkin toisen asian "paremmin" kuin teidän Matti.
Miksi ei voi ymmärtää, että lapset kehittyvät eri tahtiin. Harvempi on puhekyvyttömäksi jäänyt. - eppulainen
viestisi kirjoitti:
olen vakuuttunut, että lapsesi mainiot puhelahjat eivät ole ainakaan sinulta opittu. Jos kerran puhe on yhteydessä vanhempien suomenkielen taitoon.
Siis kyllähän omaa lastaan saa kehua, miks ei saisi? Pointti onkin se, että tämä ap-kirjoittaja piti vanhempia syyllisinä lasten kielellisiin ongelmiin. Sehän ei pidä paikkaansa. Poikani puheterapeutti ei kertaakaan maininnut tällaisista asioista ja arvaatko miksi? Ihan siksi, että hänellä on koulutus alalle ja hän tietää lukuisat syyt, miksi lapselta saattaa puuttua kyky tuottaa täydellisiä äänteitä. Mainitsinkin jo aiemmin kirjoituksessani syyn poikani r-vikaan enkä ala sitä taas kertaalleen toistamaan.
On se niin huvittavaa, että aina vaan löytyy vanhempia jotka eivät voi ymmärtää, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kerran meidän "Mattikin osaa, niin miksi naapurin pekka on niin huono" Oletko koskaan ajatellut, että perimälläkin(=geenit) voi olla jokin vaikutus asiaan. ja se Naapurin Pekka luultavasti osaa jonkin toisen asian "paremmin" kuin teidän Matti.
Miksi ei voi ymmärtää, että lapset kehittyvät eri tahtiin. Harvempi on puhekyvyttömäksi jäänyt.mutta todistit juuri että ainakaan ei saa ottaa kunniaa jos oma lapsi kehittyy nopeammin kuin muut.
sukuvika on kun suksi ei luista, kaikki äidin puolelta naispuoliset ovat samanlaisia papupatoja, itse myös pienenä tosin en ihan noin aikaisin. siskon pojat taas kehittyivät puheessaan myöhemmin, mutta kuulemma pojat oppivat motoriikan aikaisemmin kun taas tytöt puheen. siihen osaa kai poikasi puheterapeutti vastata. käytännössä olen huomannut nuo asiat mistä kirjoitin, jos tosiasiassa lapsi sanoo aavi= vaari ja vaari siihen vastaa että juu aavi niin kuinka nopeasti lapsi oppii sanomaan sanan oikein? sitä tarkoitin siskoni pojilla kun ei puhuta lapsille normaalia kieltä käyttäen.
minua ei kiinnosta lapsenhoito-oppaat vaan kylmä maalaisjärki.ethän opi autoakaan ajamaan lukemalla autonkäyttöoppaan joten kaikki teoria ei kumoa käytäntöä. - kyllä ne faktat
eppulainen kirjoitti:
mutta todistit juuri että ainakaan ei saa ottaa kunniaa jos oma lapsi kehittyy nopeammin kuin muut.
sukuvika on kun suksi ei luista, kaikki äidin puolelta naispuoliset ovat samanlaisia papupatoja, itse myös pienenä tosin en ihan noin aikaisin. siskon pojat taas kehittyivät puheessaan myöhemmin, mutta kuulemma pojat oppivat motoriikan aikaisemmin kun taas tytöt puheen. siihen osaa kai poikasi puheterapeutti vastata. käytännössä olen huomannut nuo asiat mistä kirjoitin, jos tosiasiassa lapsi sanoo aavi= vaari ja vaari siihen vastaa että juu aavi niin kuinka nopeasti lapsi oppii sanomaan sanan oikein? sitä tarkoitin siskoni pojilla kun ei puhuta lapsille normaalia kieltä käyttäen.
minua ei kiinnosta lapsenhoito-oppaat vaan kylmä maalaisjärki.ethän opi autoakaan ajamaan lukemalla autonkäyttöoppaan joten kaikki teoria ei kumoa käytäntöä.pitää olla kohdallaan, ennekuin vetelee (keksittyjä)johtopäätöksiä. Jokainen vanhempi ja jokainen lapsi on yksilö, ainuttakaan yksilöä ei voi verrata. Tuskin olet "leikkipuisto" tarkkailullasi saanut kattavaa kuvaa kenenkään lapsen elämästä ja kehityksestä (varsinkin kun et perusfaktoja lapsen kehityksestä tiedä).
Etsi tietoa ja opettele! Päde vasta sen jälkeen.
Eipä kenestäkään rallikuskiakaan tule harjoittelematta.
- nuija faija
eka tyttö luki akuankkoja viisivuotiaana ja opetti sittemmin siskonsa nelivuotiaana lukemaan.
likat oli jo niin vanhoja että pikkuveljellä meni sitten jo kuusivuotiaaksi saakka ennenkuin akut tulivat tutuiksi.. itse opin vasaran käytön ennen lukutaitoa ja ehkä siksi olenkin nykyjään kirvesmies ja kolmen lapsen isä, mutta se onkin jo toinen tarina..- Nimetön
Kyllä jokainen oppii joskus puhumaan. 2-vuotiaan pitäisi olla kuin Runeberg. Jos lauseita ei tule 2,5 vuotiaana niin puheterapiaan. Voi hitto,lapset on niin yksilöllisiä. Ihme etteivät synnytyksen jälkeen lyö käteen käyttö-ohjeita koko elämäksi.
- ylpeän tietämätön
Miten selität sen että päiväkodin pienten ryhmässä kaikkien lasten puheen kehitystä tuetaan tasavertaisesti. Jotkut oppivat puhumaan yksivuotiaana ja jotkut kolmevuotiaana. Ei voi sanoa, että kehitys etenee pelkästään kasvattajien antamien virikkeiden mukaisesti. Jokaisella lapsella on oma biologinen aikataulu mihin voi vaikuttaa, mutta sitä ei voi muuttaa. Jos kaikki kehitys riippuisi vanhempien toiminnasta, kehitysmaissa kaikki taidot olisivat länsimaisen mittakaavan mukaan jäljessä. Näin ei kuitenkaan ole. Puhumaan opitaan vaihtelevalla ikähaarukalla kaikkialla maailmassa.
- selitäs sen, että
itselläni on kaksoset 2,5 v; tyttö ja poika. Yhtä paljon on heille luettu ja samaa kieltä puhuttu. Tyttö osaa sanoa kaikki kirjaimet ja puhuu monipuolisia lauseita. Poika taasen ei osaa sanoa r,s,d ja k muuttuu välillä h:ksi ja lauserakenteet ovat selvästi tyttöä jäljessä. POika taasen on huomattavasti tyttöä lahjakkaampi liikkumisessa (karkeamotoriikka) ja myöskin piirtämisessä ja legorakentelussa (hienomotoriikka)
- fightönk
mikä tässä on nyt se ns. pointti?
- niinpäniin...
SULLA NEROLAPSI SITTEN! OHOH...
- likka
osasi aakkoset 1v 4kk. Oli aina neuvolan testeissä ikäisiään paljon edellä.
Kävelemään oppi myöhään n.1v.2kk.
Pikku-veikka taas oppi kääntymään vatsalleen 1kk.
seisoi tukea vasten 4kk ja ryömi hädin tuskin 5kk. Käveli vasta kuitenkin 9kk, vaikka odottelin kävelevän n.7-8 kuukautisena - ......
Olisikin noin yksinkertaista. Meillä esikoinen puhui jo 10kk lauseilla, ei kävellyt mutta puhui ja puhui. Kun askeleet tulivat, taantui puhe hetkeksi ja palasi kertautuneena ;).
Koskaan ei ole lässytetty tai puhuttu väärin (olen oikeakielisyys neurootikko).
Seuraavat pojat sitten... olin varma, että heissä on jotain vikaa kun keskimmäinen puhui vasta 1,5 vuotiaana ja nuorin haki ensimmäisiä sanoja vasta samassa 1,5 iässä (hänellä olikin liimakorva, joka vaikeutti puheen oppimista. Putkituksen jälkeen sanoja tuli kuin sieniä sateella).
Joskus vain joku kirjain ei osu kohdilleen, meillä keskimmäinen oppi R:n 3 vuotiaana. Nyt poika 4 ja välillä tulee "hassuja" sanoja kuten takuvalo-katuvalo, rummikko-nurmikko... Nuorimmalla taas ei tälläistä tapahdu lainkaan, mutta tarttuu huuliveikkona (2,5 v) aina heti tällaisiin. Takuvalon kuuktuaan tokaisi heti :" Mun mielestä ne näyttää kyllä ihan TIKU-valoilta!"
Tuo kirjainten puuttuminen on ihan normaalia ja niiden puuttumiseen puututaankin vasta koulu iässä.- mamma minäkin
mikä ihmeen kilpailu täälä oikein on menossa,lasten osaamisista.eka kertaa tälle palstalle tulin ja taidanpa samantien lähtä poiskin.uskokaa kukin lapsi kehittyy ajallaan ja kukin omalla tavallaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta445239Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä243440Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2992830Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui562643- 1702312
- 242119
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1261881Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3661845Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881761M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti161391