onko muillakin samanlainen luonne

fizu neiti

olen kala horoskoopilta ja joskus luonteeni hämmentää sekä minua ja muitakin. kun tutustun ihmiseen olen rauhallinen ja hiljainen. minut nähdään ujona. mutta kun tutustunut häneen kunnolla,noin vuosi menee, pystyn näyttämään oman itseni ja sehän yllättää monet. muutun puheliaaksi, mielipiteeni ilmaisen todella suoraan ja saatan olla kärkäskin. miehet varsinkin kokevat uhkana kun osaan pitää puoliani. kaverit ja miesystävänikin välillä on eroja miten luonteeni näytän. tunnen todella voimakkaasti sekä hyvät että huonot asiat elämässä ja voin korottaa miehelleni ääntä vaikka kaupassa. tuntuu etten häpeä tilanteita mitä muut häpeää. työ kavereille olen reilu, ymmärtäväinen ja enkä niinkään "esillä".nykyään kyllä juttuakin riittää. sopivasti. harmittaa kun itse tiedän millainen olen enkä pysty näyttämään sitä kun harvalle läheiselle. mikä estää? olen sopivasti itse varma, puhelias ja avoin...=)

21

2883

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ja on

      tuohan oli melkein kuin omasta suusta :)

      Varsinkin tuo työkaverijuttu. Omassa työpaikassa taitaa olla pari tyyppiä ,jotka näkevät "oikean minut" tuon kaiken takaa. Ja näiden kanssa ne parhaat jutut sitten onkin :)
      Osa kyräilee edelleen (en ole uusi työpaikassani), ja pitää vähintäänkin outona lintuna.

      Matkan varrella olen pannut merkille että ne jotka eivät kykene kalaihmisen luonnetta ymmärtämään, saavatkin olla ymmärtämättä.

      Pakko nyt vielä kysyä ,että oletko sinäkin usein niin sanotusti "väärässä paikassa" ? Tai edes väärään aikaan ?

      Minua nimittäin vaivaa usein ulkopuolisuuden tunne, vaikka näennäisesti joukkoon sulaudunkin.

      • -kala-

        en ennen uskonut horoskooppeihin mutta kun olen lukenut täällä viestejä olen tunnistanut itseni kuvauksista.


      • ...................

        Tunnistan hyvin itseni sun kirjoituksesta. Mulla on ihan samoja kokemuksia työpaikalta ja joskus on jotenkin tosi vaikeaa olla siellä (vaikka useimmiten viihdyn) juuri tuon omituisen ulkopuolisuuden tunteen vuoksi. Minkä ikäinen olet ja millä alalla työskentelet?


      • fizu neiti

        kyllä on joskus sellanen olo että en kuulu tai että olen väärässä paikassa.vaikka itse tuntoni on ihan normaali ja tulen ihmisten kanssa juttuun ,niin saa sitä kyllä joskus ihmtellä mistä toi fiilis tulee.


      • fizu neiti
        ................... kirjoitti:

        Tunnistan hyvin itseni sun kirjoituksesta. Mulla on ihan samoja kokemuksia työpaikalta ja joskus on jotenkin tosi vaikeaa olla siellä (vaikka useimmiten viihdyn) juuri tuon omituisen ulkopuolisuuden tunteen vuoksi. Minkä ikäinen olet ja millä alalla työskentelet?

        olen 21 ,ja pesulassa töissä. siellä jos missä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä sekä hyvässä että pahassa. mä olen kasvanut kyllä henkisesti omasta mielestä kun olen pohtinut tätä luonnettani ja välillä luulin että olen ihan pösilö. mutta sehän kuuluu asiaan että olen tämmönen. enkä todellakaan stressaa siitä olenko nyt varmasti ollut kaikille hyvä ja ihana.osaan keskittyä itseeni. olen kyllä huomannut miten mua ärsyttää kun en saa kunnolla keskustella mun miehen kanssa. hän on hiljanen ja stressaa jos ruvetaan puhumaa hiemanki meihin liittyviä tai henkeviä. ja mä niin rakastasin keskustella, ihan kaikesta maan ja taivaan välillä. =)


      • hglhfg
        ................... kirjoitti:

        Tunnistan hyvin itseni sun kirjoituksesta. Mulla on ihan samoja kokemuksia työpaikalta ja joskus on jotenkin tosi vaikeaa olla siellä (vaikka useimmiten viihdyn) juuri tuon omituisen ulkopuolisuuden tunteen vuoksi. Minkä ikäinen olet ja millä alalla työskentelet?

        Ja minä puolestani olen 36 ja työskentelen teollisuudessa.

        Tämä on kyllä erinomainen palsta. Tuntuu edelleen välillä uskomattomalta että useamatkin kalat elävät samojen "ongelmien" kanssa..

        Hyvä me! :D


      • kalatyttö
        ................... kirjoitti:

        Tunnistan hyvin itseni sun kirjoituksesta. Mulla on ihan samoja kokemuksia työpaikalta ja joskus on jotenkin tosi vaikeaa olla siellä (vaikka useimmiten viihdyn) juuri tuon omituisen ulkopuolisuuden tunteen vuoksi. Minkä ikäinen olet ja millä alalla työskentelet?

        aivan kuin omasta suustani nuo kommentit.


      • Fishy
        fizu neiti kirjoitti:

        olen 21 ,ja pesulassa töissä. siellä jos missä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä sekä hyvässä että pahassa. mä olen kasvanut kyllä henkisesti omasta mielestä kun olen pohtinut tätä luonnettani ja välillä luulin että olen ihan pösilö. mutta sehän kuuluu asiaan että olen tämmönen. enkä todellakaan stressaa siitä olenko nyt varmasti ollut kaikille hyvä ja ihana.osaan keskittyä itseeni. olen kyllä huomannut miten mua ärsyttää kun en saa kunnolla keskustella mun miehen kanssa. hän on hiljanen ja stressaa jos ruvetaan puhumaa hiemanki meihin liittyviä tai henkeviä. ja mä niin rakastasin keskustella, ihan kaikesta maan ja taivaan välillä. =)

        "olen kyllä huomannut miten mua ärsyttää kun en saa kunnolla keskustella mun miehen kanssa. hän on hiljanen ja stressaa jos ruvetaan puhumaa hiemanki meihin liittyviä tai henkeviä. ja mä niin rakastasin keskustella, ihan kaikesta maan ja taivaan välillä. =)"


        Minua ärsyttää kanssa ihan sairaasti !! rupee jopa ahdistamaan...ja tosiaankin omani stressaaa heti kun puhuu meijän suhteesta tai syvällisiä..ehkä hänestä on normaalia olla hiljaa..mutta minä itse tykkään pälpättää paljon kaikesta..mieheni on neitsyt..joten en ihmettele :)


    • samma här

      Ja aina jossain kusessa eli omia ei ehdi hommia hoitaa kun muille haluaa olla niin jes.
      Kusessa olet ellet ajattele myös itseäsi. Hiljaa olo ja suorasanaisuus ärsyttää muita ja ne haluaa kyykyttää.
      Voimaa ja vahvuutta tarviit että voit olla se sensuelli nauttiva kala kuten kuuluukin!!!
      Kalamies ja kokenut mutta kasvanut

    • sweetie79

      olet aivan oikeassa,kalat on juuri tuollainen,ihan ku olisin lukenu itsestäni!

      • *****KUNIGASKISU*****

        Mitä sisälläsi on


    • Totta!

      Eipä ole mitään lisättävää! Kiva kuulla, etten ole ainut tuollainen :)

    • Anju^^

      pelottavan totta. vaikka olenkin nuori niin valintan silti mies asiosta.:/ Ne miehet tuppaavat todellakin säikähtämään kun en kikattelekaan punastuneena paikallani vaan letkautan jotain takaisin. kyllästyn myös nopeasti jos keskustelu kumppani ei puhu jatkuvasti. tai muuten saa pidettyä mielenkiintoa yllä.
      ja hämmennän yhä ystäviäni käytökselläni.:'D
      voin olla ystävällinen tai joskus (ikävä kyllä) vähän ilkeäkin.:(
      Nämä asiat voi todellakin tajuta vain meidän kalojen kesken.

      • kala tytsy

        Täysin samat ongelmat täälläkin...


    • toinen fisuneiti

      Ihan normaalia käytöstä sanoisin, itse voin olla todella hyökkäävä tai vähintäänkin vaativa - mutta toisaalta siinä ei ole mitään pahaa, etenkin jos toinen ihminen ei osaa olla samanlainen edes kun sitä tarvitaan...

    • täyttäkultaa

      Tunnistan itseni tuosta täysin. Uskon, että monella muullakin kalalla on ihan sama ongelma. Poikaystävänikin sanoo, että alussa hän ajatteli minua hiljaiseksi ja vaivaantuneeksi. Nykyään kaikki on toisin, osaan varmasti sanoa mielipiteeni ja olen aika kova arvostelemaan häntä. Tutustuessani uuteen ihmiseen minun on jotenkin hankala alkaa "ystävystymään" jos toinen esim. pyytää kahville, minua jännittää sellaiset tilanteet. Pelkään vahvoja ihmisiä, jotka koen itselleni uhkaksi. Humalassa kyllä juttua riittää!:) En osaa olla ollenkaan hiljaa..

      • kiitos!

        En ole osannut pukea tunteitani sanoiksi, mutta sinä teit sen, kiitos!! Minäkin pelkään vahvoja ihmisiä, jotka koen itselleni uhkaksi.


      • Kalalady

        Siis todella hienoa kuulla että en ole ainut "outolintu". Tulen itse helposti juttuun ihmisten kanssa,uusien tai muiden tuttujen kanssa. Mutta huomaan aivan ihmetyksekseni että en paljasta omasta itsestäni YHTÄÄN MITÄÄN kenellekään joka ei ole lähimmäiseni. vain muutama TODELLA hyvä ystävä ja äitini tuntevat minut ja ovat nähneet kaikki puoleni, ja heidän seurassaan osaan myös olla hurmaavin itseni. Myös poikaystäväni kanssa tämä onnistuu joskus, minulla vain kestää aina hieman ennen kuin pääsen ns." levolliseen tunnelmaan" ja saan rajoitettua oman käytökseni tarkkailua. Olemme seurustelleet vasta puolisen vuotta, eikä se ole minulle vielä riittävä aika päästää toista TÄYSIN lähelle sisintäni.

        Voin jutella asioista ihmisten kanssa - omaan hyvän itsetunnon, ulkonäön, sosiaalisuuden - ja kuitenkin usein pelkään sanoa vahvan mielipiteeni, koska kaikki eivät aina osaa suhtautua siihen. Myös se että poikaystäväni saattaa kertoa jotain vitsiä, kaikki muut nauravat ja kysyy sitten minulta miksen nauranut mukana. Siihen sitten vain tokaisen että ei se ollut yhtään hauskaa. Joskus tuntuu melkein helpommalta muka teeskennellä asiasta kiinnostunutta tai nauraa mukana, kuin tuntea itsensä TODELLA ulkopuoliseksi. Mutta kun tämä ei tule luonnostaan, ei se onnistu. Mutta humalassa kyllä, voin olla hurmaavan sosiaalinen ja kiinnostunut kaikkien asioista. Omaakin juttua tulee niin että ei ehdi juu:ta sanoa.. jotenkin en osaa peittää suorasukaisuuttani ja usein kovinkin kärkästä käyttäytymistäni, mutta humalassa en tutkiskele itseäni ja omia tuntemuksiani niin tarkasti kuin mitä tekisin muuten koko ajan.
        Kukaan muu merkki ei mielestäni tutkiskele itseään, halujaan ja käyttäytymistään niin tarkasti kuin kalat.

        Ja alkututtavuuksien hiljaisuus johtuu minulla myös siitä että haluamattani tarkkailen minkälaisen ihmisen kanssa olen tekemisessä, melkein kuin arvioiden jokaisesta onko heissä mahdollista piilevää uhkaa jollekin asialle, esim. töissä, poikaystävän kanssa jne. Tai onko henkilössä potentiaalia että viitsisin tutustua lähemmin.

        Usein tämä kova tarkkailu voi johtaa juuri toiseen ripustautumiseen, myös kalan auttamaton romanttisuuden nälkä ja usko usein siihen että juuri TÄMÄ on se vuosisadan rakkaus. Itse ainakin olen huomannut pitäväni kiinni rikkoutuneesta suhteesta ihan vain romanttisen mielikuvan rikkoutumisen estämiseksi.

        Ihanaa että meitä on muitakin. Vaikka välillä tuskastelen itseni ja omien ajatuksieni kautta, en haluaisi olla mikään muu horoskooppimerkiltäni, en muistuttaa ketään muuta. Koska halutessaan ja usein myös kilpailutilanteessa kala osaa olla juuri niinkin hurmaava ja harmoniassa itsensä kanssa, että toinen ei edes tajua mikä iski.

        Pettämättömän muistini avulla kierrän kaukaa epäluotettavat ihmiset, ja uskon siihen että lopussa kiitos seisoo.


    • kalat 2.3

      olen aivan samanlainen luonteeltani.. hassua! ovatko kaikki kalanaiset samanlaisia? =)

      • piima1

        Itsellä myös samoja taipumuksia ja harmittava taito sotkea ihmissuhteet etenkin vastakkaisen sukupuolen kanssa.

        Iän myötä olen kuitenkin pyrkinyt katsomaan peiliin ja vältän tuudittautumasta ajatukseen että kun nyt vain olen tällainen. Kun tutustuu itseensä voi välttää toistamasta samaa kaavaa ja ehkä joku päivä voi suhtautua toiseen ihmiseen tasavertaisena ja ehkä sallia myös toisen nähdä sinne sisälle.

        Toistaiseksi pahin pelkoni on että joku huomaa millainen oikeasti olen. Niin kauan uiskentelen yksikseni kunnes olen valmis tämän hirveyden jollekin sallimaan...


      • katkerakala
        piima1 kirjoitti:

        Itsellä myös samoja taipumuksia ja harmittava taito sotkea ihmissuhteet etenkin vastakkaisen sukupuolen kanssa.

        Iän myötä olen kuitenkin pyrkinyt katsomaan peiliin ja vältän tuudittautumasta ajatukseen että kun nyt vain olen tällainen. Kun tutustuu itseensä voi välttää toistamasta samaa kaavaa ja ehkä joku päivä voi suhtautua toiseen ihmiseen tasavertaisena ja ehkä sallia myös toisen nähdä sinne sisälle.

        Toistaiseksi pahin pelkoni on että joku huomaa millainen oikeasti olen. Niin kauan uiskentelen yksikseni kunnes olen valmis tämän hirveyden jollekin sallimaan...

        Kunpa lähipiirissäni olisi muitakin kaloja, ette osaa kuvitellakaan kuinka kauheaa on olla ainut kala kaikkialla. Kukaan ei ymmärrä minua, paitsi minä itse. Kuulostaa niin hemmetin tutuilta nuo teidän kuvaukset itsestänne.
        On tullut taas kerran sotkettua pahasti eräs ihmissuhde vastakkaisen sukupuolen kanssa.. Se, etten saanut miellytettyä häntä, sai minut turhautumaan ja sotki tätä ihmissuhdetta, ja koska olen niin "kaikki tai ei mitään" tyyppi, oli sitten pakko sotkea kokonaan koko juttu ja jäljelle jäi "ei mitään".


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      86
      6133
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      24
      2566
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      28
      2073
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      63
      1817
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1631
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1418
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1337
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1331
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1269
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1213
    Aihe