Täällä minä istun sohvallani. Täältä sohvaltani haluaisin teille kertoa jotain aivan-aivan-aivan ihanaa. Siitä on nyt jo monta päivää, monta viikkoa, monta kuukautta ja jopa jo jokunen joulukin.
Sillälailla sattumalta ... vai Kohtaloko-se-oli, mutta silti, ...sillälailla, odottamatta, minä Hänet tapasin.
Heilautin kättäni ja huhuilin. Ensin luulin, että se olisi ollut kaiku, mutta ei ... ei se ollut kaiku. Tutustuin muutamaan riviin, pilkkuihin, pisteisiin ja välilyönteihin. Lähdin tapaamaan Ystävää kirjainten takana.
Istuin, ja annoin iskun tulla. Se sanoi Boum ja sai sydämen hykertelemään.
Se hykertelee vieläkin.
Täällä minä Hänet tapasin. Ja jos vain saan päättää, niin en koskaan anna Häntä teille takaisin.
Kenellekään.
voilà ...
Sillälailla sattumalta ... vai Kohtaloko-se-oli, mutta silti, ...sillälailla, odottamatta, minä Hänet tapasin.
Heilautin kättäni ja huhuilin. Ensin luulin, että se olisi ollut kaiku, mutta ei ... ei se ollut kaiku. Tutustuin muutamaan riviin, pilkkuihin, pisteisiin ja välilyönteihin. Lähdin tapaamaan Ystävää kirjainten takana.
Istuin, ja annoin iskun tulla. Se sanoi Boum ja sai sydämen hykertelemään.
Se hykertelee vieläkin.
Täällä minä Hänet tapasin. Ja jos vain saan päättää, niin en koskaan anna Häntä teille takaisin.
Kenellekään.
voilà ...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaunista, kun rakkaus osuu kohdalle. Pidä siitä kiinni mutta älä väkisin. Teethän myös ystävällesi selväksi tunteidesi kirjo. Jos myös hän vastaa hykerrykseesi niin se on sit yhtä hykerrysten sinfoniaa jonka ohi ei kannata kulkea:) Kemia on sitten kumma juttu. Vaikka en itse etsinyt rakkautta niin myös minun sydän on hykerrellyt eräälle. Ongelmana vain on etten tiedä hänen ajatuksiaan, mutten ainakaan vielä ole uskaltanut kysyäkkään. Pelkään menettäväni sen pienen pienen hetkenkin jolloin hänen hymynsä minulle kiirii. Tyhmää joo!