Miten ja missä vaiheessa olette ottaneet avioehtoasian esille? Silloin kun suunnittelette jo häitä vai jo aikaisemmin?
Miten ottaa avioehtoasia esille?
Liinu-80
111437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minä suosisin reilua meininkiä. Eli mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kannattaa nyt kuitenkin ensin varmistua, että avioon yleensä ollaan menossa - turha siitä sellaisen kanssa on puhua, joka avioliitto-sanan kuultuaan pakkaa oitis kimpsunsa.
Mutta jos samat on haaveet, niin miksipä näitä elämän "rumia" realiteettejakaan piilottelemaan? Mitä pidemmälle antaa tilanteen mennä niin, että osapuolet ehkä elävät hyvinkin erilaisten oletusten vallassa, sen kitkerämpää niiden korjaaminen on.
Ai miten? Tyyli on tietysti vapaa, mutta pari hyvää aloituslausetta voisivat olla "Mitä ajattelet avioehdosta?" tai "Minä haluan, että tehdään avioehto". Jos nimittäin ei liiton nousukiitokaan suju rehellisissä merkeissä, niin ei se hyvää povaa arkiselle matkallekaan.
Niin, ja sitten on varauduttava siihen, että toinen ottaa sen epäluottamuslauseena, johon hänellä on oikeus.
kaikki kortit pöytään, jos juttu pitkittyy, se mutkistuu.
EHDOTTOMASTI ENNEN AVIOLIITTOA.
Liiton solmimisen jälkeen toisen ei todellakaan ole pakko tehdä sopimusta.
puhella jo seurustelun aikan tyyliin, mitä mieltä sinä olet avioehdosta.
Ja pohtimalla miten se vaikuttaa avioliiton aikana (ei mitenkään) ja kannattaako sellaista tehdä, jos kummallakaan ei ole kummoisia varoja, tai jos kumpikin on yhtä varakkaita..
Rehellinen ja arkinen puhdiskelu on sopivampaa, kuin vain ilmoittaa että "minä aion sitten vaatia avioehdon", se kuulostaa epäluottamuslauseelta.
Jos toinen ei vielä tiedä asiasta juuri mitään, kannattaa tutustua netissä, tai vaikka käväistä lakihenkilön juttusilla siitä, että mikä se avioehto oikein on ja miten se vaikuttaa perhe-elämän kulkuun..
Suosittelen kuitenkin, varsinkin jos toisella on varoja ja toisella ei. Yhdessä tienatut varathan on yhdessä tienättuja ja ne kuulukin jakaa tasan, joten siinä tapauksessa avioehto jopa huonontaa esim. kotona lasten kanssa olleen asemaa. Kun yleensä hankinnat tehdään tienaavan puolison tililtä ja hänen nimellään ja jos on avioehto, niin kaikki minkä voi todentaa itse ostetuksi, tai mikä on omalla nimellä, on omaa omaisuutta..(yleisen ehdon mukaista tekstiä..)
Avioehdon voi muotoiluttaa juuri omiin tarpeisiin vartaavaksi ja puolisoiden todellinen tarkoitus voidaan kirjata juuri sellaiseksi kuin he haluavat.
Hyvä huomio tuo suluissa ollut ... avioehto ei vaikuta millään lailla, paitsi jos erotaan ja ehto laadittu vain avieron varalta. Jos jollakin sitten on "avioehtofobia", ja näkee sen epäluottamuksena (mitä ei tietenkään ole) ... niin järkipuhe tuskin auttaa...
Tiesitkö, että myös pulisosi ottamat velat (sitä voi saada nopeasti tyhmiinkin "sijoituksiin") vaikuttavat hänen nettovarallisuuteen, ja erossa voivat tulla toiselle melkoisena yllätyksenä... kahdestä "köyhästä" se vähemmän"köyhä" joutuu maksamaan tasinkoa kun yksi pöljä ottanut GE Moneylta vakuudetonta lainaa 10.000 EUR:lla ja sijoittanut sen "nousevaan pörssiyhtiöön" vuosi sitten...
Hyvin sanottu.
Tähän tuossa alla koetin vastata... avioehto juridisesti vaikuttaa siis vain erossa tehtävään tasingon määrän laskemiseen ja suorittamiseen... jos on ehto, tasinkoa ei makseta "köyhemmälle".
Hey... avioehdosta huolimatta avioliittolaissa kerrottu "puolisoiden elatusvelvollisuus toisistaan" pätee, ei liity avioehtoon millään tavalla. Avioehdosta huolimatta puolisoilla voi olla yhteistalous ja yhteiset tilit... tai erillistalous vaikkei heillä olikaan mitään avioehtoa. Ei pidä sekoittaa asioita keskenään turhaan.
Riippumatta avioehdosta , puolisot voivat ostaa talon mikä sitten on yhteinen (lainhuudot 50/50), ja ottavat siitä yhteistä lainaa (molemmat velallisia, toinen saa maksaa enemmän jos vaimo vaikka hoitovapaalla)... mahdollisessa erossa talo tietenkin kummankin omaisuutta 50/50.
Yleensähän se yhteinen koti ostetaan juuri noin, vaikkei puolisoilla olekaan avioehtoa !
>
No ei avioehdoissa kyllä yleensä noin lue... Muta sama se, suuremmat ostokset voidaan tehdä myös yhdessä... asunnot ja autot, kesämökit ja veneet. tai vaikka pienemmätkin, kirjataan takuutodistukseen kummankin nimi... jos puolisot niin sopivat.
Juuri näin... avioehto voi koskea vain avioeroa, tai myös kuoleman eorttaessa. Se voi koskea kaikkea omaisuutta, tai vain jotakin tiettyä, se voi rajoittaa avio-oikeuden pelkästään ennen avioliittoa saatuun omaisuuteen (ja otettuihin velkoihin), jne. jne.
>>... se voi rajoittaa avio-oikeuden pelkästään ennen avioliittoa saatuun omaisuuteen (ja otettuihin velkoihin), jne. jne.
kosii, ja mieluimmin niin, ettei avioehto tule esteeksi, eli pitäisi tehdä ennen vihkimistä, nimittäin asia on hyvä selvittää ennen papin aamenta, rakastuneet yleensä vaan ei välitä maallisesta, ainakaan se osapuoli joka on "rakastunut". Jos tuleva puoliso ei suostu avioehtoon, on syytä pitää harkintatauko.
Hieman yli 30% avioliiton solmineista viime vuonna tekivät avioehdon. Se ei siis ole tavatonta, saati pelkkää "rikkaiden hapatusta".
Kuten sulle kerrottu, ota asia puheeksi vasta jos olette todellakin harkitsemassa avioliittoa... kosinta repliikiksi en voi aihetta suositella.
Ota selvää mitä avioehto merkitsee, ja mitä se ei merkitse.
Joillakin ihmisillä tuntuu olevan "avioehto fobia" -- periaatteella, että avioehtoa esittänyt on kylmä ja rakkaudeton ihminen joka odottaa vain avioeroa, ja jättää puolisonsa ilman tasinkoa ... sama logiikka voidaan kääntää, onko sitten avioehdosta kieltäytyvä laskelmoiva oportunisti kuka tahtoo varmsitaa "tilin" kun hakee avioeroa "varakkaammasta". Mielestäni kumpikin "järkeily" ovat typeriä, ja ilman todellisuuspohjaa (yleensä).
Avioehdon voi ajatella vakuutuksena, etenkin kun se laaditaan vain avioeron varalta (avio-oikeus omaisuuksiin siis on, jos vasta kuolema erottaa). Juridisesti se ei vaikuta mihinkään muuhun kuin avioeron ositukseen... avioehdollisessa avioerossa "rikkaampi" ei maksa "köyhemmälle" tasinkoa (omaisuutta jolla kummakin nettovarallisuudet saadaan yhtä suuriksi).
Mihin avioehto EI vaikuta:
- puolisot voivat omistaa yhteistä omaisuutta (talo ostetaan, ja lainhuudot 50/50)
- puolisot voivat ottaa yhteistä velkaa, ja vastata siitä yhdessä (sitä ei ole pakko maksaa 50/50)
- puolisoilla on "elatusvelvollisuus" toisistaan
- toinen ei voi myydä omalla päätöksellään yhteistä kotia, vaikka omistaisi sen kokonaan
Harmillisen usein kuvitellaan, että avioehdottomuuden antama avio-oikeus toisen omaisuuteen merkitsee myös omistusoikeutta siihen. VÄÄRIN. Avioehdottomassakin avioliitossa kuka omistaa omaisuuden, se on yksin hänen... myös jos avioerotaan. Avio-oikeus "astuu voimaan" siis vain osituksessa, kun nettovarallisuudet tasattava (tasingon maksaja voi päättää millä omaisuudellaan sen suorittaa). Avioehdollisessa avioerossa AINOA ero on, ettei tasinkoa lasketa tai makseta.
Neuvoisin ottamaan asian kiihkottomasti puheeksi sulhasesi/morsiammesi kanssa. Ystävällisesti oikaise harhakuvia joita hänellä voi olla avioehdosta, ja mitä se tarkoittaa (tai mitä se pelkästään tarkoittaa). Aivan turha paperihan se on jos ette avioeroa, joten mitä haittaakaan sellaisesta silloin voi olla?
Jos hän vetoaa siihen, ettei kummallakaan ole mainittavaa omaisuutta... niin tietääkö hän että toisen yksin ottamat velatkin vaikuttavat hänen nettovarallisuuteen ja sitäkautta tasinkoon, ellei ole avioehtoa (omaisuuden saamiseen voi mennä aikaa, velkaa saa nopeasti).
Suosittelen että lukaiset avioliittolain, mitkä ovat puolisoiden oikeudet ja velvollisuudet toisiaan kohtaan ... asioita mihin avioehto ei vaikuta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Kannattaa hoitaa kuntoon mieluummin ennen kuin jälkeen.
Yleensä aamenen jälkeen myöhäistä.
avioitumisesta ja sen vaikutuksista elämäänne. Olen avioitumassa toista kertaa ja avioehto tehdään enne vihkimistä, se tulee koskemaan sitä omaisuutta minkä kumpikin omistaa jo ennestään tai tulee jossain vaiheessa perimään. Näin nämä jäävät kummankin omille lapsille. Se mitä hankimme yhdessä on sitten yhteistä omaisuutta.
Meillä avioehdosta keskusteltiin jo ennen vihkimistä, mutta käytännössä se tehtiin vasta 2 vuotta häiden jälkeen, tämänkin täysin mahdollista. Jos kumpikin on ehtinyt hankkia omaa omaisuutta ennen liittoa, niin mielestäni on oikeus, että erotilanteessa tuo "oma" omaisuus myös jää hankkijalleen. Laitoimme avioehtoomme maininnan, että kummankaan saama perintö tai sen sijaan tuleva omaisuus ei ole avioehdon alaista. Mielestäni järkevää, eihän esim. vanhemmiltasi tai sisaruksiltasi tuleva perintö kuulu millään tavalla puolisollesi. Samoin tietysti päinvastoin.
Keskustellen varmasti onnistutte luomaan mieleisenne avioehdon, muistakaa toki, että avioehtohan laaditaan eron varalta, silloin sitä vasta tarvitaan. Kun kaikki on hyvin, niin elämäkin sujuu ongelmitta, mutta erotilanteessa ne ongelmat alkavat ja kustakin meistä tulee esiin vähemmän mairittelevia piirteitä, kuten itsekkyys ja "hyvityksen" hakeminen. Eli turvaa (tai turvatkaa) omaisuutenne, soputilanteessa reilun avioehdon luominen onnistuu varmasti.
Onnea yhteiselle taipaleellenne!
ENNEN avioliittoo on paras aika ottaaa asia esille.Kyllähän on vaikeeta sen jälkeen kun on pappi sanonut AAMENEN.Sitähän moni ei hyväksy et luopuu saavutetuista omaisuuksista vaik niiden eteen ei oo tehnyt mitään PUNNERUSTA ja olettaaa et kaikkien aviopuolison esiisien saavutukset ovat hänen aikaaan saannoksiaan.NO tyhmähän sellainen kumppani on mikäs PÄSSIN pään kääntää?