Olen kolmissakymmenissä oleva akateeminen naishenkilö, ja minulla ei ole varsinaisesti mitään kosketusta romanikulttuuriin. Isäni biologinen isä on kuitenkin ollut romani. Tätä seikkaa on suvussani aina pyritty salaamaan. En itsekään asiasta mielelläni huutele ystävilleni. Jotkut ystäväni ovat kyllä kyselleet onko minussa jotain ulkomaalaista verta, koska olen tummahiuksinen ja ruskeasilmäinen. Minun on myös sanottu muistuttavan ulkonäöltäni Jasmin Mäntylää, koska olen samanlainen pitkä, leveäharteinen ja muodokas nainen. Joillekin olen sanonut, että minussa on intialaista verta, mutta koskaan en ole sanonut omaavani romaniverta. Jollain tavalla häpeän sitä, vaikka ei olisi mitään syytä. Osa kavereistani kun on avoimen vihamielisiä romaneja kohtaan. En varmasti ole ainoa joka meidän maassamme salailee romanivertaan. Minkä vuoksi asiaan liittyy edelleen niin paljon salailua? Itse voisin teoriassa paljastaakin osittaisen romaniverenperintöni, mutta en uskalla tehdä sitä, koska pelkään menettäväni ihmissuhteita sen takia.
Miksi romanitaustaa hävetään?
neljäsosaromani
111566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sinuna kertoisin oikopäätä asian kaikille ystävillesi niin kuin se on. Jos joku on niin tyhmä, että hylkää Sut tämän asian takia, niin Sinä se voitat kaupassa: tiedätpähän, ketkä todella ovat ystäviäsi ja ketkä eivät.
Älä todellakaan häpeile taustaasi.
t. Mirkku
Minäkin olen neljäsosa romani,äitini isä oli romani.Ei siitä oikeestaan ole koskaan kamalasti ollut kenekään kanssa puhetta sen kummemmin. En minä sitä milläänlailla häpeä,päinvastoin...mutta kun olen ihan blondi niin eipä sitä juuri koskaan kukaan kysele niin ei siitä tule siksi puhuttuakaan.Joillekin tutuilleni olen asiasta maininnut jos on muuten ollut puhetta sukujuurista. Ex-miniän kanssa on naureskeltu sitä että kun minussa on vähän romaniverta ja hänessä on myös ja kun lapseni ovat puolikaaleita niin ex-miäni ja poikani tytärhän on melkein kokonaan kaaleita kun lasketaan kaikki yhteen :) Sitä en ymmärrä miksi suku juuriaan pitäisi hävetä. Kyllä minä ainakin kerron jos joku sattuu kysymään, ja olen ylpeä siitä tilkasta romaniverta itsessäni :) Minussa se ei niinkään näy ulkonäössäni, mutta ehkä sitten enemmän luonteessani / tempperamentissani :) ILOISTA JA AURINKOISTA KEVÄTTÄ KAIKILLE TASAPUOLISESTI :))
"ennenvanhaan" sanottiin, ettei se ole mikään häpeä olla romani - mutta ei ylpeydenkään aihe?
ihmissuhteesi eivät ole ihan jees,jos sinut jättävät sen takia,ihmiset eivät katsos voi valita vanhempiaan ja sukuaan.jos pelkäät ystäviesi ja tuttujesi katoavan he eivät olletkaan tosi ystäviäsi.isänisä oli romaani,kaksi siskoa on olleet romaanimiehen kanssa avioliitossa(nyk.leskirouvia)vanhin lapsenlapseni on puoliksi romaani,en nyt kyllä ihan kättelyssä uuteen ihmiseen tutustuttaessa kerro, kuitenkin kaikki minun tuttavat, ystävät ynnä kylänmiehet tietää taustan.hävetä sukuaan ei kannata,kiva tietää kuka on ja mistä lähtöisin.miksi tuttavasi ovat vihamielisiä romaaneja kohtaan,suomen kansalaisia ja tosiaan sydämmellistä porukkaa,en tosiaan ymmärrä miksi intialainen olis jotenkin "hienompaa"
Tiedän tapauksen jossa tyyppi on puoliksi romani ja puoliksi valkolainen. Lapsena hän yritti pitää välejä romanisukuunsa mutta sieltä sai aina tulla pahoilla mielillä, jopa aikuiset mollasivat joka on mielestäni syvältä pee...stä. Hän on eksoottisen näköinen muttei ikinä voisi luulla että se tulee romanien puolelta. Ikävä kyllä ei hän ole koskaan voinut "puolikkuuttaan" kertoa myöskään valkolaisille. Nykyään on aikuinen ja pukeutuu kuten valtaväestö, nimi on aina ollut suomalainen ja työpaikka on suorastaan kadehdittava. Joskus oli kyselty koulussa miksi on tummempi iholtaan ja oli kuitannut sen että on espanjalaista verta suvussa. Ei ole helppoa kun ei voi juurilleen mitään ja joutuu niitä peittelemään puolin ja toisin. Onneksi tyypillä on vahva luonne ja elämä on tasapainoista. Rasismia tulee vastaan kaikkialla.
Minulle, kun olimme noin nelikymppisiä sukunsa salassa pitämän asian. Me juopoteltiin siinä ja kaveri rupesi itkemään ja sanoi että voiko hän kertoa yhden jutun ja minä sanoin että kerro vaan. No hän kertoi nolona että heidän suvussaan on romaniverta. Minä ihmettelemään mit väliä sillä on, varmasti suurimmalla osalla Suomalaista on ainakin pisara romaniverta geeneissään. Varmaan myös mulla. Tästä kaverista kuitenkin vielä sen verta,että se romani suvuussa oil isoäidin äiti. Mitä väliä, tää kundi oli aina meidän porukan komein jäppinen jolla piisas vientiä. Olisiko niistä geeneistä kiinni.
Nämä jutut on niiiiin turhaa jupinaa.Joskus enneaikaan salailtiin vaikka mitä, ei tarvinnut olla kuin jokin sairaus jota suvussa piiloteltiin ja hävettiin.Romanit ja valtaväki on sekoittunut kautta aikojen, mutta ei sitä "vierasta" geeniä ole edes mainittavasti jäljellä, jos joku isoäidin äiti on ollut romani.Ihan huihai juttua taas, tulee mieleen että on wannabe romanit liikkeellä?
Minä olen siitä ylpeä ja kun joku kyselee mistä tummuuteni on peräisin, kerron heti että mummoltani, ja suonissa virtaa romaniverta. Kukaan ei ole koskaan katsonut kieroon vaan se on ollut ihan jees juttu kaikkien mielestä. Ja jos joku takanapäin puhuu pahaa, niin hänenpähän on häpeä. Mä olen ylpeä tummista, melkein mustista silmistä, tummista pitkistä hiuksista ja ylväistä kasvonpiirteistä.
Herra sanoi, siin on lahja, ota vastaan!
Ihan kiva olla komea!
Mustalaisia pidetäkää rumina.
Siinäpä sulle loppuviikoksi miettimistä.... Kysy joltain viisaammalta jos et itse osaa ajatella.
mun poikani valehtelee useimmiten olevansa espanjalainen ja hällä on ulkomaalainen nimi.olen koittanu aina puhua hälle et hän on sitä mitä on ja olis ylpee kauniista väristään ja siitä että on rikasta olla puolikas,muttei mikään tunnu auttavan.hän on henkilökohtaisesti nähnyt häirintää mua kohtaan romanien suunnasta,uhkailuja,valheita ha yleistä halveksuntaa valkolaisuuteni takia.sellasta henkistä painostusta jonka on aistinut muhun sattuvan ja nähny liian monet kyyneleet ja näin tehnyt oman käsityksen romaneista,,mutta onneksi jotkut on ollu hyviäkin ja oon saanu hänet näkemään hyvääkin ettei häpeäisi itteään sillä se on vaarallista itsetunnolle