ajatuksia uskollisuudesta...???

taitaa olla kysymys! Uskaltaako luottaa, antaa anteeksi, kuunnella, tuntea. Joskus se on helppoa ja hauskaa, joskus maailman raskainta työtä.

Tai sitten uskollisuus on omantunnon kysymys. Mutta mistä se on peräisin: onkohan kysymyksessä vanhempien ääni, yleinen käsitys moraalista vai Jumalan ääni?

Koiralla sanotaan olevan joskus uskolliset silmät.
Kissoista en tiedä. Hevosistakin kerrotaan uskollisuuden esimerkkejä.

Mutta miehen ja naisen uskollisuus toisiaan kohtaan taitaa olla häviävä luonnon vara...

uskollisuus mielestäin kuuluu kahen ihmisen väliseen suhteeseen, sillo ko seurustellaa vakavas mieles ja avioliitossa. niin ja avoliitossa ollaa nykyää paljo. ennehän ei yhes voinnu assuu ilman papin aamenta. jos joskus joku rohkeni niin tehhä heit sanottii susipariksi.oli viel joku muukin sanonta, en nyt vaa tähän hetkee saa sitä mieleen.
äitin nimitteli ain jälkee päin miestää kenen kans asu ,et sekkii oli sellanen honkki.

enne sitä piettii et mies vaa on uskoton harvemmin naiset,tännää sillä ei vissii oo eroa.
enne aateltii et mies on niin heikko naisten vokotuksiin ja se on hänen luonnossaan ettei pysty vastustammaa. ei sitä avio erroo otettu vaik mies välil vierais juoksikin,avioliittoo piettii pyhänä ikuisena liittona.

en oikee tiiä onko sekkää mistää kotosin et nainen joutu kärsimää uskottomasta miehestä, kyllä se sattui ennen kuten nykyäänkin.

oon kyllä vähä huono puhumaan tästä asiasta kun kohallein ei ole tullut uskottomuutta. mutta onha minulla mielipide kuitenkin siitä.

kun aattelen et jos jalmari olis minnuu pettäny ja kulkenu vieraissa, en mie ainakaa hiljaa olis siit kärsiny, kyllä siit ois aikamoinen myrsky tullut. jalmari nyt ei ollu sen luontonenkaa et olis pettänyt ja ei hänel ollu mahollisuuttakaa,ko myö oltii ain yhessä.

mustasukkasuutta meillä kyllä oli. jalmari oli alku aikoina kamalan mustasukkanen, ja minulle ko se oli ihan uutta, et joku välitti minust niin paljo, niin annoin vähä lisää vettä myllyyn.
jos oltii vaik kaupunki reissul kahvilla, saatoin katsella pirruuttani jottain miestä vähä pitempää ja hymyilläkkii.siit sit jalmari kotona puhui, mite mie sillai muista miehistä olen kiinnostuntu.

en kauaa sitä peliä kuitenkaa viitsiny pittää, ko jalmaril oli tapa ruveta sanattomaksi, ja siit mie kärsin jos mistää. tunnustin et häntä vaa kiusataksein , silviisii käyttäydyin, oli niin mairittelevaa ko hää minnuu niin tahto omia, siihe asti ko olin ain ollu jonkuu tiellä tai jaloissa.

minul ei ois tullu mieleenkää pettää jalmarii, ei vaik ois tullu vastaa satujen prinssi, olin luvannu rakastaa myötä ja vastoin käymisis ja siin ei ollu jenkaa mihinkää suuntaa.

nykyää ihminen tuntee oman arvonsa paremmin, häntä ei ennää niin helposti alisteta toisen tahtoon. siksi hää ei suostu toisen petettäväksi.
minusta se on hyvä et ihmisel on itseluottamusta.

hää on kuitenkin elämässää yksin ja omillaa .elämä on viellä niin kovin lyhytkin, jos sitä joutuu elämää ihmisen kans joka pettää ja nöyryyttää ja onha semmostakkii paljo et lyödää toista, kyllä sillo on parempi kulkee eri teitä.ei sillä kärsimyksellä mittää kruunuu saa.

kun sitä on valinnu ihmisen jonka kanssa haluaa ellää,yhdessä olo pitäisi olla onnellista ja riittävää toisilleen, miksi sitä muute yhessä oltais.

amerikan meeri johon tutustuin sairaalassa, kerto olleensa naimisissa kolme kertaa. kerran leskenä ja kaksi kertaa eronnu. hää kerto viimeisestä miehestää paljon ,selvästi tuntu et hänen sydän viellä sykki hänelle, vaik ovat olleet erossa viisi vuotta.
mie kysyin miks sie erosit, kun kehut häntä niin hyväks mieheks.
hää sano et sen miehen ainoo vika on, et hää rakastuu rakkauteen, siks hää ei voi ellää hänen kanssaa. mies rakastuu vähän väliä johonkin,rakkaudet kesti vain uutuuen viehätyksen ajan noin 1-2 kuukautta.

niinhä saattaa ollakin monel nykyaikana, ko tahdotaa niin paljo uusii elämyksii, et mikkää ei taho riittää.ain pittää olla mahtavat viilikset päällä. onha se hieno tunne kokkee rakastumisen uutuus tunne ain uuvellee, mut luulis siit tulevan tyhjä tunne myöhemmin kun kukkaa ei oo jälellä.

luulis jokkaisen kaipaavan kuitenkin ajanolloon uskollisen ja turvallisen ihmissuhteen, jonka kans tullee muistoja joista voi vuosien kuluttuu jutella, ja muutekin tunne siitä et on joku vierellä.

sinul frederiikka ko on ain ollu mahottoman hyviä vitsiä, niin laitan tähä kevennykseks loppuu, tämän päivän iltasanomis olleen hauskan vitsin.

urheilija kertoi kottiin tulessa vaimollee, et hää oli voittanut 100metrin aidat. johon vaimo, et mitäs meinaat niil tehhä.

hei hei.