Ensin kysyttiin kihloja, sitten häitä ja nyt jo odotellaan seuraavia uutisia. Itse en ole kertonut oikeastaan kenellekkään sukulaiselle hoidoista, ainoastaan muutamalle ystävälle. Mitenkäs muut? keskusteletteko aiheesta ihan avoimesti vai mielummin vain esim.täällä?
Ihanaa kun on tälläinen foorumi..
Ihanaa kun on tälläinen foorumi..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minä en ole puhunut hoidoissa käymisestä mitään perheenjäsenilleni. Lähimpien ystävieni kanssa puhun kyllä hoidoista avoimesti.
Itse olen ajatellut asian niin, että ystäväni eivät ota minun lapsettomuusnhoidoissa käymistäni mitenkään henkilökohtaisesti vaan vain aidosti tukevat minua siinä. Tottakai ystävät ovat iloisia, jos hoidot onnistuvat, mutta se ei ole heille mikään henkilökohtainen menetys, vaikka jäisinkin lapsettomaksi.
Ajattelen, että perheenjäsenille asia on liian henkilökohtainen ja he ottaisivat asiasta stressiä ja lisää stressiähän tässä asiassa ei kaivata. Kun vaan pystyisi ottamaan löysin rantein, voisi tulostakin syntyä :) En usko, että perheenjäseneni osaisivat suhtautua asiaan löysin rantein, monesti tuntuu, että esim omat vanhemmat toivovat lapsenlapsia vielä enemmän, kuin me, jotka niitä heille yritämme tehdä.
perheillemme ja ystäville. Itse olen myös joutunut kertomaan asiasta tulevalle työnantajalleni.
Melko avoimesti olen puhunut lapsettomuudestamme sekä ystäville, omalle perheelle että työtovereillekkin. Mielestäni helpompi näin, kun "salailla" kipeää asiaa.
Ihmiset kuitenkin kyselevät perheenlisäyksestä. helpompi ilmaista suoraan ettei ole niin helppoa kuin kuunnella samoja uteluita jatkuvasti. Ainakin omassa lähipiirissäni asian tietävät kunnioittavat minua ja ovat sanoneet, että kerrot sitten lisää kun siltä tuntuu. Toki aivan vieraille/uusille tuttavuuksille en heti ensimmäiseksi kailota lapsettomuuttamme.
Olemme mekin vähitellen puhuneet läheisimmille ystäville ja sukulaisille asiasta. Olen miettinyt mikä olisi viisasta työpaikalla. Tässä vaiheessa en ole kertonut töissä kenellekään, mutta sitten kun hoidot alkaa en tiedä pitäisikö niistä kertoa vai käydä vaan ihan vaivihkaa hoidoissa. Toisaalta olisi hyvä jos tietäisivät niin eivät ihmettelisi sitten. Mutta en tiedä...
ole halunnut puhua asiasta. Ainoastaan kaukana asuva kummitätini tietää asiasta, siis mieheni lisäksi. ;) Ja näin saa ollakin. Meiltä ei ole pahemmin kysytty lapsista, joskus jos joku erehtyy kysymään, vastaukset on sen mukaisia, että tuskin kysyy toista kertaa. :) Joskus olen sanonut, että vaikea sanoa, kun ei ole sitä kristallipalloa. Luin joskus, että joku oli vastannut kysyjälle, että koskas on sun hautajaiset? Sitten kun toinen oli katsonut hölmistyneenä, niin oli sanonut, että yhtä fiksu kysymys.
ehkäisyn käytöstä olen alkanut viljelemään... välttääkseni totuuden kertomisen, että olemme yrittäneet lasta yli vuoden päivät. tänään viimeksi kummilapseni äiti kysyi, ettettekö te vieläkään ole siirtyneet yrittämään... itse ehkä haluaisinkin asiasta avoimemmin kertoa, mut mieheni on sitä mieltä, että parempi että asiasta ei tehdä numeroa niin ettei muut sitten aina ole odottamassa päivitystä tilanteeseen. ja mielestäni tämä on kuitenkin yhteinen asia, joten kunnioitan hänenkin mielipidettään asiaan. mutta kieltämättä on tilanteita että suoranainen valehtelu tuntuu ikävältä...
..ihmisiä jotka kyselee noin henkilökohtaisia asioita noin suoraan kuten kummilapsesi äiti. Kärjistettynä tuo on sama kuin kuinka usein harrastatte seksiä.. Etkö voi suoraan sanoa, että on liian henkilökohtainen kysymys?
Olen sanonut vastaukseksi, että "tilaus on laitettu sisään, mutta toimitusajoista ei ole ollut puhetta". Jokainen on tähän asti osannut vetää vastauksestani sen johtopäätöksen, että lapsi on tervetullut kun on sen aika. Kukaan ei ole kysellyt sen tarkemmin.
Tämän vastauksen voi myös sanoa humoristisesti, eli tilanne ei mene liian vakavaksi kysyjälle (olinpa tyhmä kun kysyin!), eikä varsinkaan meille vastaajille. Suosittelen lämpimästi!
Muille ei aikomustakaan kertoa. Ystävät ymmärtävät ja tukevat. Perheeltä ei tätä kykyä löydy. He tuskin ilostuvat raskaudestamme jos meille sellainen onni tulee. Lapsenlapsia on jo aika reippaasti molempien sisaruksilta ennestään. Oman äitini mielestä lapset pilaavat elämän. useimmat ajattelevat ettemme halua lapsia ja hyvä niin. "Tekorauha" on taattu!
Töissä miltei kaikki tietää, kavereista parhaimmat mutta omille vanhemmille ei viitsi paineita kasata. Riittävän etäiset tuttavat osaavat olla tukena eivätkä taatusti vaivaa asialla päätään. Puhuminen on kuitenkin välttämätöntä koska se helpottaa omaa asian käsittelyä.