Olen 14 vuotias poika ja käyn 8-luokkaa. Minua on kiusattu koko peruskoulun ajan. Yläasteella minua alettiin hakata, töniä, haukkua, uhkailla ja kaikkea sen tapaista.Alaasteella se oli vain haukkumista ja
tönimistä. Viimepäivinä olen ajatellut muuttaa sitä asiaa, mutta en tiedä miten.
Voiko kiusaamisen lopettaa jollain muulla tavalla kun jollekkin kertominen tai tappeleminen. Onko koulun vaihtaminen ratkaisu.
PS: Tarvitsen apua
tönimistä. Viimepäivinä olen ajatellut muuttaa sitä asiaa, mutta en tiedä miten.
Voiko kiusaamisen lopettaa jollain muulla tavalla kun jollekkin kertominen tai tappeleminen. Onko koulun vaihtaminen ratkaisu.
PS: Tarvitsen apua
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kannattaa harkita koulun vaihtamista koska se on ainut keino lopettaa kiusaaminen.
Kerro ensin opettajille. Vaikkei sitä kuvittelisi että se auttaisi, opettajat VOIVAT lopettaa kiusaamisen. Ei oo helppoo, mutta ittes vuoksi kannattaa tehä niin.
Kukaan ei voi auttaa jos et kerro kenellekkään. Omille vanhemmille suosittelen ihan ensimmäisenä kertomista. Ne osaa auttaa ihmeen paljon vaikka sitä luulee että ne on ihan eri maailmasta. Kokemus puhuu. Ne saattaa olla ihan ihmeissään kun kuulee, että olet kiusattu. Vanahemmat ei osaa lukea nuorien käytöstä, koska luulee et se kuuluu ikään.
Keskustele koulussa sen jälkeen ensin vaikka terveydenhoitajan kanssa ja tiedustele häneltä miten koulussa opettaja ja rehtori on suhtautunut kiusaamiseen ja onko samanlaisia tapauksia. Terveydenhoitaja on luotettava ihminen ja yleensä ne ovat koulussa mukavia. Kerro sen jälkeen luokan opettajallesi ja rehtorille. Mielestäni koulun vaihtaminen on sitten se vaihtoehto kun mikään edellinen ei ole toiminut. Kannattaa ainakin yrittää. Älä odottele vaan toimi. Voit ajatella asiaa itsesi ylittämisenä ja olet tosi rohkea jos uskallat puuttua asiaan. Ehkä samalla autat muitakin kiusattuja.
Mutta auttaako se, että on vain hiljaa eikä reagoi mitenkään siihen. En haluaisi kertoa kenellekkään kun niitä on jotain 15 ja ne tietää missä mä asun.
Itteäni kiusattiin samalla tavalla enkä kertonu kellekään. Kiusaaminen ei loppunut ja kaduttaa ihan pirusti kun en kertonu.
kiskaset vaan jollain vasaralla tai rautaputkella päähän, niin johan loppuu kiusaaminen...
Toi kertoo vaa että se porukka on vaan jotain lapsellisia koviksia jotka ei yksin uskalla tehä mitään vaa pitää porukalla kiusata...se tosiaan auttaa jos kerrot jollekkin ja jos ne on tulossa sun kimppuus nii pistät jotain oikeasti pannuun nii ne huomaa että oot tosissas nii ne lopettaa sen...Minuakin on kiusattu. Se oli sellanen 5-8 hengen porukka. Mie kerroin äidilleni nii se soitti kouluun ja sitte ne puhu koulussa siintä niin 5 oppilasta sai jälki-istuntoa. Joten eräänä päivänä tää "jengi" näki ku olin kävelemässä kotiin nii ne tuli siihen tönimään multa palo hermot ja leivoin yhtä näistä tyypeistä turpaan ja kunnolla niin, ne lopetti saman tien nosti sen yhen sieltä maasta ja lähti menee...enkä oo sen koommin nähny että ne kiusaa ketää. Ja se porukka oli sellanen et ne kiusas aika monia.
Mua kiusattiin kans yläasteel ja sillo en uskaltanu sanoo mitää, nyt on tullu voimaa ja vedän päähä jos vittuillaa..toivottavasti sullekki viä tulee sitä voimaa ja joskus hakkaat ne :)
Tosi usein annetaan ohjeeksi kertoa jollekin aikuiselle, ja se on musta ihan hyvä. Toinen juttu mitä voisit kokeilla, on mennä kiusaajan luo silloin, kun se on yksin, ja kysyt siltä suoraan, et miks se kiusaa sua.
Tappelemaan ei kannata alkaa, mutta kiusaamistakaan ei pidä hyväksyä. Sano, ettet tykkää siitä, että sua kiusataan, ja koita poistua paikalta.
Toivottavasti sulla on joku hyvä kaveri, ja jos ei, niin yritä löytää sellainen.
Tsemppiä, mä uskon, että sä selvität tän homman vielä.
No kokeilin koulussa sellasta, että kun ne tuli taas
tönimään niin poistuin vain hiljaa paikalta. Kun tunti alkoi ja odotin luokan edessä opettajaa niin yksi niistä kiusaajista tuli siihen ja alkoi kuristamaan. Otin hänen kätensä pois kaulastan. Sen jälkeen hän alkoi vittuilemaan. Onnekseni yksi meidän luokkalainen tyttö sanoi, että lopeta se vittuileminen ja se kiusaaja lopetti. Hetken päästä se tuli ja sanoi:"No okei, en kiusaa sua enää". Jotenkin se vaikutti siltä, että se lopettais kokonaan, mut en oo varma oliko se tosissaan.
Mut jos meen kertoo äiskälle nii se vaan pahentaa asiaa. Ei ne välitä nistä jälki-istunnoista paljoo mitään. Aina kun ne saa sellasen lapun missä lukee
et ne sai jälkkää niin ne repii sen lapun. Ja jos lyön jotain mun kiusaajaa niin ne tulee porukalla mun kimppuun. En usko et ne luovuttaa, koska ne luulee, että yritän olla "kovis" jos lyön jotakuta. Ja sitähän ne just vähiten haluaa. Mutta toivottavasti ne jättää mut nyt rauhaan, sillä luulen, että jos ne ei kohta lopeta mulle voi käydä tosi huonosti.
En kyllä yhtään ymmärrä miks ne hakkaa mua. Voi olla, että asia on näin: Olen niitä kaikkia isompi
ja minulla on kaikki koti-asiat hyvin. Niillä on itse asiat todella huonosti ja ne on kateellisia. Koska niillä on asiat huonosti ne haluaa, että mulakin on huonosti. Kiusaamisella ja hakkaamisella ne yrittää saada mut käyttäytymään samalla tavalla kun ne.
Voi myös olla, että ne yrittää näyttää mulle kuinka kovia ne on, jotta alkaisin "kunnioittamaan" heitä enemmän. Ne yrittää näyttää
kuka on "kingi".
Se on oikeastaan hyvin ärsyttävää, sillä kysyin yhdeltä kiusaajalta miksi hän kiusaa minua ja hän yritti keksiä teko-syitä. Hän sanoi, että minä vittuilen hänelle vakka en ole sanonut sanaakaan hänelle.
Mutta onneksi vaihdan koulua kesäloman alussa
Tiedättekö mitään psykologista keinoa lopettaa kiusaaminen. Eli onko jotain muuta keinoa kun väkivalta tai jollekkin muulle kertominen. Onko saman tapaisia keinoja lopettaa se kuten tuo mitä itse käytin?
No mua kiusattiin seiska- ja kasiluokalla. Se oli sitä, että mun vanhempia pilkattiin, meidän perhettä pilkattiin, mua pilkattiin, en muka osannut tehdä mitään. Se oli ikävää. Tarkemmin ajatellen yläasteen pojat oli jakautuneenet kahteen osaan, "koviksiin" ja "hyviksiin". Itse en alistunut, aina, kun minua kiusattiin, sanoin tasan yhtä pahasti kuin minulle sanottiin. Kaverit oli tukena. Kiusaajat olivat sellaisia että niiltä tuntui puuttuvan järki ja ymmärrys melko monesta asiasta. Ymmärtäähän sen että siinä on pakko yrittää alistaa muita. Opettajatkin ymmärsivät sen, ja vähättelivät kiusaamista. Kaikki opettajat eivät ymmärtäneet kun yritin saada apua. Osa oli jopa erittäin ylimielisiä, kun oppitunnin jälkeen kerroin tilanteesta. Osa taas laittoi jälki-istunnon ja se siitä. Kerta toisensa jälkeen yritin saada apua, mutta se ei onnistunut. Kiusaaminen oli vienyt yöunet ja jaksamisen. Sain pidettyä koulumenestyksen hyvänä ja minulla oli paljon kavereita, onneksi. Lopulta kerroin terveydenhoitajalle terveystarkastuksessa asiasta, ja saimme järjestettyä palaverin, jossa oli mukana "kiusaajien ydinryhmä", OPO, rehtori, terveydenhoitaja, tarkkailuluokan opettaja ja luokanvalvojani. Saimme puhuttua asiat selväksi ja kiusaaminen loppui. Ote alkoi ehkä hiukan lipsumaan keväällä, mutta kesäloma pysäytti sen täysin. Sen jälkeen minua ei ole kiusattu, vaikka paria yksittäistapausta ei oteta huomioon. Kummassakin otin yhteyttä OPOon ja pienellä puhumisella saatiin sekin loppumaan. Jonkin aikaa sitten seiska-ja kasiluokkalaiset alkoivat huutelemaan käytävillä, mutta sain sen loppumaan puhumalla muutaman sanan tälle huutelijaporukalle. Otin yhtä tyyppiä vähän niskasta kiinni, sanoin lujasti että nyt ois puhuttavaa. Tämähän lähti juoksemaan ihan täysillä alakertaan, ja vältteli minua seuraavan viikon. Hah, mikä raukka!
Vaikka kiusaaminen on loppunut, odotan silti innolla että pääsen lukioon. Nimittäin aika monilla tyypeillä täällä tuntuu olevan jokin asennevamma. He hajottavat paikkoja ja häiriköivät. He ovat muka olevansa niinkin hyviä ja suosittuja, mutta katsotaanpa vaan, missä tilanteessa he elävät esimerkiksi muutaman vuoden päästä.
Minua kiusattiin myös pahasti yläasteella.
Tässä oma tarinani:
Kiusattiin, kiusattiin, kiusattiin. Sorrettiin, syrjittiin, haukuttiin. Mitä tytöt nyt tekevätkin.
Pojatkin kiusasivat, heittivät hiekkaa päälle, heittivät kaalin palasilla ruokalassa, töhrivät takit ym.
En kertonut vanhemmilleni vasta kun myöhemmin.
He olivat pahoillaan, etten kertonut aikaisemmin heille. Asioita olisi voitu muuttaa. Vain puhumalla asiat ratkeaa.
No, minä tein niin, että itkin vuoden vanhemmilleni, että kuolen, jos joudun jäämään tähän kylään. Onneksi vanhempani huomasivat, että olen tosissani.
Muutin toiselle paikkakunnalle lukioon siirryttäessä. Sain heti paljon uusia kavereita, eikä kenelläkään ollut minusta ennakko-oletuksia.
Menin omana itsenäni, ja se kannatti.
Yritä keksiä jotain takaisin sanottavaa kiusaajille. Yritä jotenkin murtaa heidät,
he ovat heikkoja, varmasti paljon heikompia kuin sinä. Sinä olet vahva, vastoinkäymiset ovat vahvistaneet sinua, joten olet heitä edellä.
Kiusaajat rakastavat kohdetta, joka ei keksi vastaan sanomista. Tee itsestäsi ei-haluttu kiusauskohde.
Ensin suosittelen, että kerrot vanhemmillesi, jos pystyt. Että sinulla on vaikeaa koulussa, sinua kohdellaan kaltoin. Vanhemmat välittävät, heiltä saat toivottavasti tukea ja asia voi lähteä eteen päin.
Kerro opolle, jos se on hyvä tyyppi.
Kuraattori?
Opon kanssa voitte ehkä miettiä mahdollisia ratkaisuja koulun vaihtamisen kannalta?
SINUN EI TODELLAKAAN TARVITSE KESTÄÄ ENÄÄ YHTÄÄN PÄIVÄÄ KIUSAAMISTA! Tekisi mieli tulla sinne teidän kouluun ja sanoa muutama valittu sana niille luusereille, jotka yrittävät omaa itsetuntoaan pönkittää sinua sortamalla!!!!!!
Toivottavasti saat itse jotenkin nyt asiaa
hoidettua. Avautuminen on avainsana. Jos et uskalla puhua, kirjoita vaikka Wordilla ylös
asioita. Ketkä kiusaa, miten, missä, milloin... Miltä tuntuu jne. Se on ehkä vaikeaa, mutta suosittelen!! Et varmasti kadu. Et ole yksin asiasi kanssa niin kauan, kuin toiset tietävät tilanteesi.
Koko Suomi on sinun puolella per***e!
Ota ripaus ylimääräistä uhmaa ja asennetta huomenna mukaan kouluun ja näytä niille!
Itse tein niin, että mietin etukäteen, mitä mahdollisesti voisin iskeä takaisin kenellekin.
Kyllä se hiljensi monet, mutta halusin aloittaa puhtaalta pöydältä kuitenkin.
Jos et saa vaihdettua koulua, niin muista, että sinulla on enää yksi vuosi jäljellä tuota rääkkiä.
Se menee nopeasti, ja sitten kaikki paska on ohi.
Lukiossa/amiksessa ei kiusaamista todennäköisesti tule esiintymään, koska siellä ei ole niin lapsellista sakkia että lähtis ketään kiusaamaan.
Kiusaaminen on aina lapsellista toimintaa.
Jos et kerro kenellekään, niin todella, tilanteesi on aika heikko. varsinkin kun on 15 hengen porukka edessä.
Vanha viisaus: HAJOITA JA HALLITSE
se on ainoa joka nyt voisi tulla avuksesi.
Alat yksitellen ottamaan kaverin käsittelyyn.
Tällä en tarkoita väkivaltaa, vaan sitä, että
lähestyt heitä jokaista heidän yksin ollessaan.
Sanot mitä tahansa. vaikka että voi v**tu että
on lapsellista tollanen töniminen. en olis sinusta uskonu, että niin alhaselle tasolle vajoat.
en usko, että oot oikeesti niin tyhmä. varmasti oot fiksumpi ku ne muut.
siis yleensäkin jotain tollastaton tyylistä
vois kokeilla. mitä nyt tilanteeseen sopii.
TSEMPPIÄ!!! Uskallus ja itsensä voittaminen
on tärkeetä nyt. Ei pidä alistua mihinkään!
jos sun porukat on hyviä tyyppejä, kerro ehottomasti niille...kerro kaikille hyville tyypeille, joita tiijät. ne ymmärtää kyllä, ja puhuminen auttaa siihen omaan oloonki!