Tyttö syntyi 4.3.2007 rv 24+4. Onko muita pikku keskosten äitejä?

Oikein mahan pohjasta kirpaisi tarinasi, toivon sydämeni pohjasta lapsellenne voimia ja teille vanhemmille myös.Voi pientä tyttöä.... Miksi hän nyt jo maailmaan päätti tulla...?

Syytä ennenaikaiseen syntymään ei ole selvillä. Kaiken piti olla hyvin. Mitään tulehduksia ei löytynyt. Eli toistaiseksi ainakin on ? merkki miksi Lottastiina syntyi näin varhaisilla viikoilla.

Tänään pääsemme lähtemään pikkuisemme luokse takaisin.

Tuolla osastolla on pikkuisia joita vanhemmat ovat saaneet syliin. Me emmme ole pitäneen pikkuista vielä sylissä. Toivottavasti se päivä vielä koittaa, toivottavasti se päivä koittaa, että tyttäremme saadaan kotiin ja voimme aloittaa normaalin perhe-elämän.
Pelottaa niin paljon.
En voi, kun rukoilla, ristiä käteni ja pyytää, että saa pitää tyttäreni.

Oma tyttäreni syntyi myös aivan yllättäen 3.4, mutta kuitenkin viikkoja oli jo 34 2.

Jaksamista tässä on, vaikka Pikkuisen näkee päivittäin.

En voi muuta sanoa kuin olen hengessä mukana ja toivon koko sydämmestäni, että tyttönne jaksaa kasvaa ja varttua niin, että saatte hänet vielä kotiin luoksenne. Päivä kerrallaan rukouksien siivittämänä täytyy yrittää jaksaa. *halaus*

Mulla on nyt jo yli vuoden ikäinen poika, joka syntyi rv 26, joten tilanteesi on tuttu ja voin kuvitella tuntemuksiasi.

Kuukauden ikäisenä sain pojan ensimmäistä kertaa syliin, se oli ihanaa vaikka ei poika jaksanut silloin vielä kauaa olla sylissä vaan alkoi hengitys katkeilla. Kaikki kuitenkin meni hyvin ja viikkoa ennen laskettua aikaa saimme pojan sitten lopullisesti kotiin ja täällä se jo harjoittelee kävelyä. Syntymämitat oli 1050g ja 36cm ja nykyiset mitat on 9,5kg ja 72cm. Synnytyksen käynnistymiseen ei löytynyt syytä mutta arvailuja oli, että äidin nuoruus ja raskas työ.

Paljon onnea vauvan johdosta ja voimia ja siunausta että kaikki menee hyvin!

hengessä mukana ollaan.. toivottavasti jaksat odottaa.. itselläni on rv34 2 syntynyt tyttö tyksin keskolassa ja saan hänet n. kolmen viikon päästä vasta kotiin..

Poika otti kans varaslähön tähä maaikmaa 6.4.07 painoo robilla oli 980g ja pituutta 34cm vielä kii hengityskonees. en käy usein kattoo ku etoo ne kaikki koneet enkä vielä oikee ollu valmis tähän ku pojan isääkää ei kiinnosta.Et täl hetkel yritän paikata välejäni ja viettää aikaa 4v tyttöni kanssa.

Meillä on tyttö synt.rv 26 7 ja on nyt jo 4-vuotias. Alku oli tosi vaikeaa, mutta onneksi Suomessa on tosi hyvä keskoshoito ja hoitohenkilökunta tekee kaikkensa. Kannattaa ottaa vastaan kaikki mahd.apu mitä on tarjolla ja
käydä keskustelemassa vertaisryhmissä jos vaan itse jaksaa.
Alkuvaiheessa ei voi oikeastaan muuta tehdä kuin jutella tai laulella lapselle ja olla lähellä.
Minä sain tytön syliini ensikerran noin 2kk syntymän jälkeen ja sairaalassa oltiin 4kk.
Alkuvaiheessa kasvu ym.asiat menee eteenpäin ja sitten vähän taaksepäin, mutta raskasta se on.
Toivon todella voimia teille kaikille ja odotellaan 1kg-juhlia!
Kaikkea hyvää!

omat (kaksoset)syntyivät 28 rv ja syytä ei tiedetä!
tutkimuksia, leikkauksia, hätäkasteita...
vauvat 1115/37 ja 1030/37...
itse sain vauvan syliini viikon ikäisenä ja voi sitä riemua ja onnen kyyneleitä. 2.5 kk keskolassa vietettiin, kunnes sitten vihdoin olivat siinä kunnossa, että kotiin päästiin, painoa tuolloin n.2200, vaikka sanoivat että kotiin pääsee vasta kun painoa on 2500... tytöt voivat tällä hetkellä erinomaisesti!! 10 vuotiaat esimurkkuikäiset uhmakkaat hermojaraastavat riiviöni
voimia sairaalassa olo aikaan

minun poikani syntyi rv.28 6 ja painoa oli pikkasen yli 1kg, sairaalassa oltiin reilu 8 viikkoa mutta nyt poika on jo 8kk ja voi hyvin, kyllä kaikki menee hyvin kun vaan jaksaa toivoa ja odottaa.. voimia ja jaksamista teille...

..se, että teille on käynyt tuonlainen vastoinkäyminen. Toivotaan parasta! Usein ne vain vahvistaa, jos antaa kaikelle tapahtuneelle aikaa ja tilaa. Käy surku pientä raasua, joka joutuu taistelemaan elämästään. Onneksi osaavaa henkilökuntaa Suomessa on.

Lukiessani viestiketjun aloittajan tarinaa heräsin ajattelemaan, kuinka maailmassa on monenlaista ikävää asiaa. Usein huomaa vain ne omat asiansa ja suree niitä. Kuten minulla lapsettomuus, tai mahdollinen sellainen. Pitää yrittää muistaa iloita enemmän siitä mitä on, kuin surra sitä mitä ei ole, ei kohta ole tai mitä on joskus ollut.

Aiheesta pomppasin aika lailla sivuun, mutta näitä ajatuksia minulle vain heräsi.

Jaksamista ja voimia keskoslasten vanhemmille ja ennen kaikkea niille pienille tuleville taapertajille! :)

Täällä! 25 3, 33cm pitkä ja painoa 949g. Nyt 3kk vanha, pituutta 49cm ja painoa sellaset 3456g ja voi oikein loistavasti! :)

Nuo pienet ihmeet on aikamoisia taistelijoita, toivottavasti kaikki menee hyvin!

Teillä on edes toivoa! Minun kaksostyttöni syntyivät aivan liian aikaisin että ei voitu edes tehdä mitään. Kyllä niitä yritettiin pelastaa mutta toinen kaksosista menehtyi heti synnyttyään. Toinen eli 11kk lasketun ajan jälkeen ja luulimme että kaikki oli hyvin. Mutta sydän ei kestänytkään ja kuoli nukkuessaan. Nyt meillä on yksi tytär 2v. Kovasti toivoisimme hänelle vielä sisaruksia. Olsisihan sillä nyt 4 vuotiaat kaksoissiskot... :( Vieläkin itkettää, ja aina tulee itkettämään Nessun ja Nässykän menettäminen.

Täällä on myös yksi!

Vuonna 2008 pv 23.02, syntyi pikkuinen poikamme Alex rv 25 4
Alex painoi 701g ja pituutta 30cm.
Järkytys oli aivan suuri, lapsivedet valusi töissä ja 1h alkoi kovat supistukset.
Alex syntyi nopeasti ja ongelmitta.
Alex oli 8vko:a tarkkailussa, siitä 5vko:a tehostetussa.
Alexin paino nousi 8 viikossa 1780g ja pituutta 37cm. Eli Alex kasvoi hyvinhyvin nopeasti. Vielä vietettiin sairaalassa 2vko:A, mutta Alex oli päässyt 2krt kotikäynnillr.
Sairaalassa olo oli rankkaa, asuin sairaalassa lähes 2vko:a, kunnes olin jo aivan loppuun kulunut. Mies otti vapaata viikon ja oli koko-ajan Alexin luona. Itse sain nukuttua ja muutenkin rauhoittua. Olin jo ihan lopunkerroissa ja melkein masennuksen partaalla. Onneksi en masentunut, vaan jatkoin Alexin rinnalla tukevasti ja vakaasti. Seuraavan 3vko:a asuimme vuokralla lähellä olevassa yksiössä.
Kotona asuimme sitten lopun aikaa, mutta yhtä usein käytiin katsomassa

Rankkaa se oli

Serkkuni syntyi hätäsektiolla viikolla 26 4. Ennusteet olivat tarpeeksi hyvät, kunnes kätilöt säikähtivät tytön kokoa. Painoa tytöllä oli vain 465g. Tytölle tehtiin oitis sydänleikkaus ja lääkäreiden mukaan ei saattaisi elää kuukautta pidempään..

Tämä pienen pienen pieni keskostyttö juhli tämän kuun alussa 3-vuotis syntymäpäivänsä

ALEXIN SÖPÖ:

hienoa miten vahvoja vanhempia löytyy!
hienoa luottavaa että olette olleet koko ajan lapsenne rinnalla.

Hienoa että näin paljon menestystarinoita siitä kuinka pikkaraisetkin keskoset ovat selvinneet ja saaneet vahvan elämänlangan =) Mulla vähän erilainen tarina.. Sain keskoseni 27.4.1981 vuonna -81 ei ollut niin hyvää hoitoa vielä saatavilla kuin tänäpäivänä, tyttöni painoi syntyessään 1070g ja oli 37cm pitkä. Mitään toivoa ei annettu. Odotimme vain koska pikkuisen sydän pysähtyy... Lastani suurempi keskonen 1600g painava tyttövauva kuoli meidän odottaessamme omamme menettämistä. Tänäpäivänä tyttäreni on 30v 3 pojan äiti. Hän selvisi.

I have to say that’s a brilliant post about preterm infants.

Toronto mortgage broker

Thanks for another great blog post. Do you find that you are more interested in preterm infants now that you have written it?
Familienaufstellungen

All the other posts say exactly the same thing I am thinking. Keep it up this type of work!
Plumber columbia sc

Thanks for the great information, I have learned a lot in this post.
Berkeley locksmith

Very significant article specially for me, I think the representation of this article is actually superb one.
Magician NJ

I find that I have to agree with you – we seem to be on the same wavelength.
San Francisco Auto Repair

I could not have said it better. Thanks for this posting. Truly informative and helpful.

SEO London

Your article is exactly same what I was looking for. Thanks for posting this informative post!
Sydney seo services

Itsellä rv24 lopuilla ja raskaus sujunut hyvin kunnes iski verenvuoto ja kouristusmaiset supistelut. Ambulanssi kiidätti sairaalaan jossa ensimmäiset kysymykset oli onko raskaus ylittänyt rv22:n. Koska vastaus oli kyllä valmistautuivat he hätäkeisarinleikkaukseen. Ensiksi veivät tutkimushuoneeseen jossa onneksi selvisi että pikkuinen kunnossa ja verenvuoto tullut istukan reunasta. Hätäkeisarinleikkaukselta siis vältyttiin ja osastolle seurantaan. Sain osastolta kaupanpäälliseksi sairaalabakteerin joutuen eristyshuoneeseen toipumaan rajusta vatsataudista. Se tunne, että menettää oman rakkaansa keskenmenolla on sanoinkuvaamattoman musertava. Nyt raskaus etenee (toivottavasti ilman enempiä komplikaatioita). Voimia kaikille keskosen vanhemmille!

Minä synnyin lähes 17 vuotta sitten rv 34 4 sektiolla, koska äitini lantio oli liian kapea altiesynnytykseen. Painoin 2210g j sairaalassa olin 2 viikkoa.
Pikkuveljeni syntyi 10 päivää ennen laskettua aikaa hätäsektiolla, koska napanuora oli kaulan ympärillä ja sydänäänet heikkeni. Selvisi ja pääsi muutaman päivän päästä kotiin.
Serkkuni syntyi v. 2015 rv 29 ja painoi tosi paljon viikkoihin nähden, 1600g ja 33cm. Tällä hetkellä hän on 6kk ja korjatun iän mukaan 3.5kk.