Heräsi vallan kerettiläinen ajatus kun luin Suomen alkuperäistä esitystä ympäristötuen toimenpiteistä komissiolle. Maa-ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sini Wallenius pahoittelee, että neuvotteluissa komission kanssa on jouduttu tekemään kompromisseja. Suomi ei saanut läpi sertifioidun siemenen käyttöä eikä kalkituspakkoa liian happamille maille. Onko niin, että mitä enemmän on korvattavia lisätoimenpiteitä, niin sitä enemmän EU maksaa Suomelle lisää ympäristötukea ? Vai onko niin, että kokonaistukisumma on tietty, Suomelle varattu rahamäärä, jota enemmän ei makseta missään tapauksessa ? Jos kyse on jälkimmäisestä tapauksesta, niin eikö ole suorastaan järjetöntä keksiä mahdollisimman monia pakollisia ja vapaaehtoisia lisätoimenpiteitä ? Mitä useampia toimenpiteitä säädetään, sitä suurempi byrokratia ja sitä suurempi valvontaorganisaatio pitää luoda.
Eikö olisi kustannustehokkainta pitäytyä 2-4:ssä keskeisessä, eniten ympäristöä suojelevassa toimenpiteessä ?
Esimerkiksi lisätoimenpide , vähennetty lannoitus saa viimeisten tutkimusten mukaan fosforin valumariskin suurenemaan. Suuri hehtaarisato käyttää ravinteet tarkemmin, ja riittävä fosforilannoitus kasvattaa kasviin tehokkaan juuriston. Ravinnetaseiden laskemisessa ei oteta huomioon koko kasvustoa, vai jyvät ja poiskorjatut oljet.
Tiloilla pitäisi sitoutua viideksi vuodeksi ympäristötuen ehtoihin, joita komissio ei ole vieläkään vahvistanut. Lisäksi on ollut lupaus, että tukihakeminen yksinkertaistuu ja kaikin puolin järkevöityy. On käynyt tasan päinvastoin. Se on mutkistunut, lisätoimenpiteet teettävät lisätyötä, joka jo sinällään heikentää tilan kannattavuutta. Esim. typpinäytteiden kerääminen pelloilta on aikaa viepää ja analysointi maksaa satoja euroja tilaa kohti.
Sitten on vielä karjatilojen lannanlevityksen ehtojen tiukkeneminen, omavalvonnat, monimuotoisuuskartoitukset ja perinnebiotooppien säilyttämiset. On epäselvää millaiset sanktiot seuraaavat siitä, jos jokin arvokas niittysiniavokämmekkä katoaa perinnebiotooppialueelta. No, vähän mustaa huumoria sekaan, mutta kuitenkin .
Olen ympäristön suojelun kannattaja, mutta siihen uhratut ponnistelut täytyy suhteuttaa saatavaan hyötyyn niin luonnon kuin viljelijänkin kannalta.
Eikö olisi kustannustehokkainta pitäytyä 2-4:ssä keskeisessä, eniten ympäristöä suojelevassa toimenpiteessä ?
Esimerkiksi lisätoimenpide , vähennetty lannoitus saa viimeisten tutkimusten mukaan fosforin valumariskin suurenemaan. Suuri hehtaarisato käyttää ravinteet tarkemmin, ja riittävä fosforilannoitus kasvattaa kasviin tehokkaan juuriston. Ravinnetaseiden laskemisessa ei oteta huomioon koko kasvustoa, vai jyvät ja poiskorjatut oljet.
Tiloilla pitäisi sitoutua viideksi vuodeksi ympäristötuen ehtoihin, joita komissio ei ole vieläkään vahvistanut. Lisäksi on ollut lupaus, että tukihakeminen yksinkertaistuu ja kaikin puolin järkevöityy. On käynyt tasan päinvastoin. Se on mutkistunut, lisätoimenpiteet teettävät lisätyötä, joka jo sinällään heikentää tilan kannattavuutta. Esim. typpinäytteiden kerääminen pelloilta on aikaa viepää ja analysointi maksaa satoja euroja tilaa kohti.
Sitten on vielä karjatilojen lannanlevityksen ehtojen tiukkeneminen, omavalvonnat, monimuotoisuuskartoitukset ja perinnebiotooppien säilyttämiset. On epäselvää millaiset sanktiot seuraaavat siitä, jos jokin arvokas niittysiniavokämmekkä katoaa perinnebiotooppialueelta. No, vähän mustaa huumoria sekaan, mutta kuitenkin .
Olen ympäristön suojelun kannattaja, mutta siihen uhratut ponnistelut täytyy suhteuttaa saatavaan hyötyyn niin luonnon kuin viljelijänkin kannalta.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Suora kopio vanhasta DDR:stä. Stasi valvoo !
Ympäritötuki ja sen lisätoimenpiteet ovat suurinta tekopyhyyttä ja veronmaksajien rahastamista. Tutkijoiden raporteista käy ilmi ettei ympäristötuella ole ollut vaikutusta vesien tilaan. Maatalous kuormittaa vesistöjä enemän kuin kaikki muut suomalaiset ja teollisuus yhteensä. Yksi maatila rehevöittää vesistöjä 3000 asukkaan taajaman teholla ja koko maatalous 150 miljoonan kaupunkiasukkaan teholla. Ja kaikki tämä siitäkin huolimatta että maatalous on saanut eu aikana ympäristötukea satoja miljoonia vuosittain, tuolla rahalla olisi lunastetu valtaosa suomen pelloista valtiolle, mutta nyt tuon rahan ovat maajussit käännelleet turpeeseen ja tärvelleet ympäristöä lisää.
kun vesistöt ovat kuitenkin saastuneimmpia niiden kaupunkien läheisyydessä.
Kaupungit sijaitsevat jokien suulla, sonta valuu maatiloilta ojiin ja jokiin ja edelleen kaupunkien riesaksi, ympäristötuesta huolimatta.
Lahti. Sehän tosin laskee jätevetensä Porvoon jokeen ja huuhtelee niitä Vesijärvestä pumpattavin laimennusvesin. Kuitenkin kaupungin edustalle on ilmaantunut leväesiintymiä.
ei ole leväesiintymiä, ja jos onkin niin ne ovat maatalouden aiheuttamia.
ainoa maa joka lannoittaa peltoja?
Onko Suomi tuotantomäärältään Euroopan kärkimaita?
Vertaa mihin tahansa Euroopan maatalousmaahan!
Totuus on että lannoitemäärät ovat pienententyneet
rajusti EU-aikana Suomessa.
Miksi Pohjanlahdella ei esiinny sinilevää vaikka
Pohjanmaa on iso maatalousalue monine jokineen?
Sinilevä on Suomenlahden ja osin Saaristomeren
ongelma.Siis ruuhkasuomen. Venäjä ja Virokin ovat
vaikutusalueella. Pistää miettimään!
Asioista voi kukin tykönään tehdä johtopäätöksiä.
Saasteet ovat siellä missä ovat teollisuus ja
ihmiset. Ruokaa ei tuoteta ilman lannoitusta.
Lannoitus tehdään kasvua varten ettei tulisi
nälkä,ja tarkassa valvonnassa.
Kaupunkien jätevedenpuhdistamojen vedet lasketaan
suoraan mereen. Ei se mitään juomavettä ole
mikä sieltä putkesta tulee.Ainakin se haisee
P....lle. Tarkoitushakuisia tutkimuksia on
helppo tehdä ja syyllistää tiettyjä tahoja.
Mihinkäs se fosfori siitä puhdistamolietteestä
hävitetään? Pietarikin lähialueineen on
viiden miljoonan asukkaan keskittymä!
Viikkoa sitten kuuntelemassa limnologi Juha Kedon esitelmää Vesijärvi projektista ja hän ei ollut kanssasi ollenkaan samaa mieltä. (on kyseisen projektin johtaja). Joten esitä jotain vakuuttavampaa kuin ennakkoasenteesi
Löytyä kaupunkien sadevesi viemäreistä.
Vesistöjen pilaantuminen johtuu keinolannoitteiden käytöstä. Tuhansien vuosien ajan on viljelty ilman keinolannoitteita. Vesistöt ovat pilaantuneett viimeisen 40 vuoden aikana, eli keinolannoitteiden aikana. 40-luvulla tuotettiin suomessa ilman apulantoja enemän maataloustuotteita kuin nykyään ja tuontielintarvikkeiden osuus kasvaa jatkuvasti.
Lisäksi suomessa pellot ovat viljelyyn sopimattomia vesistöjen äärellä olevia rapakoita, rinteitä ja muita valuma-altiita viljelyksiä. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomen viljelyalasta on laadultaan kelpaamatonta voimaperäiseen viljelyyn.
Vesijärven ympärillä on yli 10000 hehtaaria peltoja, jotka ovat ylivoimaisesti suurin ravinnelähde. Kunhan asiananmukaiset suojavyöhykeet saadaan perustettua niin vesijärven tilanne palautuu normaaliksi. Tässäkinkohteessa olisi kuitenkin edullisinta lunastaa pellot pois viljelijöiltä, maksamalla 5 vuoden tuet kerralla ja metsittää pellot ekologiseen hyötykäyttöön.
Tapauksessa ne leväesiintymät eivät olleetkaan peltojen laskuojien vaikutusalueella. Aika halvalla menisi jos meinaat pellot 5 vuoden ympäristötuilla kunastaa.
myös 40 viime vuoden aikana saaneet syödä vatsamme täyteen. Samaten saaneet paskantaa vesipyttyyn.
kuinka paljon soita ja metsiä on ojitettu viimneisen 40 vuoden aikana. saostusaltaat ovat viimeisen kymenen vuoden keksintö, sitä ennen kaikki ravinteet mitäsmetsisät lähti huuhtoutuivat vesistöihin, kaikki ei suinkaan ole lähtenyt pelloilta.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi
sedimentoituneina sinne puhdistamattomina laskettuja teollisuus ja yhdyskuntapäästöjä
Mitä luulet tekeväsi kaikilla suomen järvillä?
Kuule, ei se ole peilin vika jos naama näyttää vinolta ja kusta losotat suoraan viemärin kautta vesistöön.
Tutkimuksen (?) mukaan yli puolet suomen viljelyalasta on laadultaan kelpaamatonta voimaperäiseen viljelyyn ja nykyään niitä viljellään näennnäisesti vain tukien vuoksi.
Pyrokratian kaunis kukkanen ohjaa meitä isä aurinkoisen toivomusten mukaan, siinä ei rahvaan luritukset paljoa paina kun tirektiivit jyllää suomen pelloilla.
Tehokkuutta, tehokuutta huutaa isä aurinkoinen ja maajussi puskee tehoa turbot ulvoen hampaat irvessä, kuten eräs opetettu on sen ilmaissut.......
Mikä mahtaa olla sinun resepti maanviljelyyn, lopettaa tietysti kokonaan tai kaivaa hevoset aurojen eteen, no opintomatka romaniaan voisi olla sinun tapauksessa paikallaan, oikea maatalouden innovaation kehto tietenkin........
Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöt on puhdistettu tehokkaasti vuosikymmenten ajan. Tutkimusten mukaan maatalouden päästöt vesiin ovat 15 ketaiset yhdyskuntien päästöihin verrattuna, ja yli 30 vuoden ajan maataloudessa käytettiin lannoitteita siten että maatalouden päästöt oliva 20-30 kertaiset yhdyskuntien päästöihin verrattuna, jotka sisältävät myös teollisuuden päästöt.
Näinollen pohjasedimentin ravintosisällöstä 95% on peräisin maataloudesta.
Levää esiintyy vain vesialueilla joissa on maatalouden vaikutusta. Vesijärven huono tila johtuu 95% maatalouden päästöistä.
5 vuoden aikana peltohehtaarille maksetaan tukimäärä joka vastaa sen käypää arvoa. Nyt maksetaan maajusseille heidän viljelyksiää jo neljättä kertaa.
maaperän fosforivarat pitäisi koko ajan lisääntyä.
Nykytutkimuksen mukaan ne ovat laskusuunnassa.
Viljasadossa alkaa jo laatu kärsimään.
Teollisuus ei osta "kahuja".
Se mikä on suoranaista kasvien lannoituksesta
johtuvaa päästöä,ei edes mielestäni pystytä
luotettavasti tutkimaan. Nykyinen lannoitustaso
lasketaan tarkasti sen mukaan mitä kasvi kuluttaa
ja Suomi on maatalousmaana jo niin marginaalinen
isoihin maatalousmaihin verrattuna ettei oikein tunnu uskottavalta. Verrattuna Saksaan, Tanskaan
ja Ranskaan,Suomessa tuotanto kuitenkin on
aika pientä kun ruokaa tuotetaan vain noin
viidelle miljoonalle asukkaalle.
Kuinka tehokasta yhdydtuntajätteiden puhdistus
on ollut vuosikymmenten ajan,asiasta voidaan olla
montaa mieltä.Ei se jätevesi ole ikinä ollut
täysin puhdasta. Ja kuinka paljon kuvittelisit
esim. Uudenkaupungin Kemiran,nykyisen Grow How:n
päästäneen vuosikymmenien aikana fosforia
mereen vuotavan kipsikasan padon läpi.
Valtion yhtiö sai tehdä sitä vuosikymmenet
kenenkään siihen sen kummemmin puuttumatta.
Lähimerialueen kalliorannat ja kivet olivat
aivan vihreitä. Nykyisin tilanne sielläkin kyllä
alkaa olla hallinnassa.
Hauskoilta nuo perustelusi. Se on sitten fiksua levää jos se pystyy tunnistamaan pellolta tulleen fosforin eroon pesuainepaketista tulleesta.
Ei pellolle mitään makseta vaan sen viljelijälle hänen tuottamastaan ruuasta
parhaiten tunteva ei osoittanut syyllistä ollenkaan noin suoraviivaisesti. Ei hän puhunut mitään prosenttimääriä ainoastaan esitti ihmettelynsä levän esiintymisestä alueella jolla sille ei voitu esittää mitään syytä. Nythän sadevesi viemäreistä löytyi tuollaista pöperöä. Entisenä viljelijänä käyttäisin noita vesiä mielelläni lannnoitteena.
"Taajamajätevesien tutkimukset käynnistettiin kaupunkiekologian opetusohjelman kanssa yh-
teistyössä keväällä ja loppukesällä. Näytteet otettiin sadejakson alettua pitkään jatkuneen
kuivuuden jälkeen. Lahden Vesijärveen laskevista sadevesiviemäreistä otetuissa näytteissä
esiintyi erittäin korkeita ravinne- ja orgaanisen aineen pitoisuuksia (maksimipitoisuudet oli-
vat toukokuussa kok. N 9,6 mg/l, kok. P 2 mg/l, TOC 54 mg/l ja elokuussa kok. N 11 mg/l,
kok. P 3 mg/l, TOC 820 mg/l).
Sadevesikemiallisissa analyyseissä kuukauden sadevesikokooman fosforipitoisuus oli vuon-
na 2004 usein ollut järviveden pitoisuutta korkeampi. Esimerkiksi tammi-helmikuussa ja ke-
sä-lokakuussa sadeveden kokonaisfosforipitoisuus Lahden Niemessä oli moninkertainen lä-
heisen Vesijärven päällysveden vastaavaan pitoisuuteen (alle 25 µg/l) verrattuna. Myös län-
sirannalla Kankolan uimarannalla sijaitsevan sadevesikemiallisen aseman arvot ylittivät Ve-
sijärven veden fosforipitoisuustason maaliskuussa, heinäkuussa ja loka-marraskuussa (kuva
2).
" Vai voitko väittää että jussit ovat saastuttaneet jo sadevedetkin
Hyvin sanottu ....lisää samallaista textiä
Sadevesissä ei ravinteita ole. Korkeintaan typpe joka sekin on maatiloilta haihtuneesta ammoniakista peräisin. Vesien päästölähteet on tutkittu valtiovallan toimesta perusteellisesti:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi
Kaupunkien jätevesistä fosfori poistetaan tutkimuksen mukaan yli 95% yhdyskuntien puhdistamoilla. Ainoastaan maajussien viljelyksiltä tapahtuu huuhtoutumista. Jos nyt muutama milligramma on sadevesiviemäristä mitatta on se epäilemättä merkki kaupungin läpi ajaneesta ja lantaa vuotaneesta eläinkuljetusautosta.
Edullisinta lunastaa 10000 ha peltoa? Hinta voisi olla jotain 5000 eur/ha. Tekee yhteensä 50 miljoonaa euroa.
Pakkohan niitä keinolannoitteita on käyttää, kun ravinteet kulkeutuu sadon mukana loppukäyttäjille ja lopulta viemäriin. Viemäristä jätevedenpuhdistamolle, tai sitten suoraan vesistöön. Jätevedenpuhdistamossa osa ravinteista erotetasan lietteeseen, loput menee läpi. Fosfori kai saadaan kohtuullisen hyvin talteen, typestä saadaan suunilleen puolet. Puhdistamoliete levitetään jonnekin, ei varmaan kovin kauas kuljeteta. Maaperään levitetystä lietteestä ravinteet sitten pikku hiljaa valuu vesien mukana ja päätyy lopulta mereen.
Voiko kirkassilmäinen luonnonystävä kertoa mistä löytyy ne puhdistamoista kerätyt 3000.000 kg puhdasta fosforia kun tietojemme mukaan ne ei haihdu savuna ilmaan?
Ettei vaan....
Aivan liian vaikea tajuisesti. Ne luvut olivat tosiaan milligrammaa/l, itse olen ollut mukana erään järven hoitokalastus projektissa jo muutaman vuoden ja siinä myös seurataan veden typpi ja fosforipitoisuutta tutkimalla vesinäytteet kolme kertaa kesässä. Sen järven fosfori vaihtelee 30 ja 50 mikrogramman välillä per/l. (Tietänet että mikrogramma on gramman miljoonasosa ja milligramma sen tuhannesosa) Eli järvi on rehevä. Mikä se olisi silloin jos puhuttaisiin milligrammoista.
Väitteesi että viemäreihin joutunut fosfori oli vuotavasta eläikuljetus autosta peräisin on siis täysin naurettava koska sitä paskaa tarvitsisi olla kadulla melkoinen kerros ennen kuin viemäreistä alkaisi tuollaisia ravinnemääriä löytyä useampaan otteeseen kesässä. Enkä ole mistään lehdestä lukenut että Lahdessa olisi lantaa kaduille levitetty. Tuskin sitä kaupunkilaiset meteliä nostamatta olisivat sivuuttaneet.
Tuon linkin olen kyllä usempaankin otteeseen Ja samaa suosittelisin myös sinulle mutta lue se myös kokonaan eikä vain väitteisiisi sopivin osin. Myös voisit opetella mitä siellä olevat luvut merkitsevät.
Niin eihän esim Kymijoki olisi puhdistunut ollenkaan . Nyt siellä ui kylläkin lohi, 70 luvulla massalautat. Samaten sen vesi on puhtaanpaa kuin Suomelahden Kotkan edustalla.
jolla tehdään teiden varsiin luiskia ja asutuskeskuksien pihanurmia hiukan turpeella lisättynä, tuota tavaraa ei pellolle saakkaan levitellä niiden sisältämien raskasmetallien ja muiden myrkkyjen takia, että se siitä kunnossa olevasta asutuskeskuksien jätteiden hoidosta;))
Lahden ravinteikkaat sadevedet.
Tutkimuksen (luotettavan) mukaan maatalouden fosforipäästöt ovat 3miljoonaa kiloa ja yhdyskuntien 200 tonnia, siis 1/15 kaiken lisäksi yhdyskuntien mukana menee teollisuuden vedet. Puhdistamoiden laskuveden pitoisuus fosforin osalta on 0,1-0,5 mg/l. Jos sadevesi/kuivatus vesien pitoisuus olisi vättämäsi mukainen 1-2 mg/l, keskustelua tuskin käytäisiin pelkästään tällä palstalla. Tuo pitoisuushan vastaisi lähes käsittelemätöntä jätevettä ja kaiken lisäksi sadevesi määrät ovat varmaan monta sataa kertaiset viemärivesiin verrattuna. Näin ollen kaupungeista mensisi tuhansia tonneja fosforia vesiin eikä kukaan piittaisi asiasta.
Joten menehän nyt poika ja lue ne tutkimustulokset uudelleen, on tainnut mennä mikrogrammat ja garmmat sekaisin...
Selitäppä miten Helsingin kaupungin alueella olevissa lammmissa on sinilevää. Ja lukase historia uudestaan, ennenkuin alat syytttelemään.
sinäkin uskot ympäristöministeriön prokakandaan jolla hämätään todellinen ongelma.
Ensinnäkin puhdistuslaitoksilta ei vaadita minkäänlaista varakapaseettia ongelmatilanteita varten, vaan silloin joudutaan päästämään paskat suoraan vesistöön.
Kuka tahansa voi mennä tyhjentämään laillisesti paskat mereen, kun se tapahtuu yli 12 km päästä rannasta.
Tieliikelaitos levittää surutta suolaa pohjavesialueelle. Omat ohjeet kyllä on olemassa.
viimeisen 40-vuoden aikana. Mm. ihmiset ovat siirtyneet asumaan kaupunkeihin sen sijaan että tuottaisivat ruokaa perinteisillä menetelmillä. Niiden laajamittainen käyttöönotto nykyaikana aikaansaisi nälänhädän. Olisi maataloudessa tietysti mahdollista palata vaikka tuo 40 vuotta taaksepäin, mutta se edellyttäisi myös muun yhteiskunnan muuttumista vastaavasti, jotta mitään katastrofeja ei syntyisi.
Pystyykö luonnonystävä kertomaan mistä löytyy puhdistamoiden keräämät fosforit 60.000.000 kg puhdasta fosforia 20:n vuoden ajalta, tietämyksen mukaan ne ei haihdu savuna ilmaan?
Vesijärviprojektin raportista v.2006.(copy/paste) Voit tarkistaa ne netistä. Ilmankos Keto sanoi että hankalimpia yhteistyö kumppaneita ovatkin juuri kuntien ympäristö viranomaiset. Eivät kai pidä tuollaisista tiedoista enempää kuin sinäkään. Ja ehkä olet jo huomannut että tälläkin palstalla moni kyselee minne se puhdistamoilta tullut fosfori joutuu. Sehän on alkuaine joka ei tiettävästi häviä.
Kivasti muuten muuttui se muutama milligramma suureksi luvuksi alun vähättelyn jälkeen. Kertasitko kiireellä lukemattomia oppikirjoja
Mittaustuloksesi ei oikein tunnu uskottavalta kuitenkaan. Ei ympäristöhallinnossakaan voida tietenkään suhtauta vakavasti kaikkien entisten maanviljelijöiden "tutkimuksiin" ja mittailuihin. Ympäristökeskuksessa on mittaamaton ammttitaito jaluotettavuutta sekä uskottavuutta lisäksi, ei ihme että suhtautuminen on varovaista tuonkaltaisiin ylilyönti-väittämiin. Ja kun tämä on maatalouspalsta niin pysytelläänpä maatalouden päästöissä ja ympäristötuessa.
Maatilojen fosforipäästö vuosittain on 3 000 000 kiloa puhdasta fosforia. Tarkoittaa sitä että jokaiselta peltohehtaarilta likukenee 1,5 kg fosforia suomen vesistöihin, mittavasta ympäristötuesta huolimatta. Vuosittainen valuma on keskimäärin 300mm jolloin peltojen kuivatusvesissä on fosforipitoisuus lähes 0,5mg/l!!!!!!! satojen miljoonien eurojen vuosittaisesta ympäristötuesta huolimatta.
Minkäsmoinen varakapasiteeti maajusseilla on pelloillaan fosforinpoistoon kaatosateen varalle? Ainoastaan maajussi voi laskea pitoisuudeltaan lähes 1mg/l fosforiliuosta vesistöihin laillisesti.
missään näe tutkimustulosta jossa esim. salaojakaivosta mitatuista näytteistä olisi saatu tuollaisia tuloksia. Tuohan oli jakolaskua. En muuten tiennytkään että ympäristö laboratorioissa työskentelee entisiä maanviljelijöitä. Sitäpaitsi pelloilta poistuu jo pelkästään jyvien mukana fosforia moninkertaisesti(n.3kg/t), mihin se joutuu. Ennen Wc.n yleistymistähän se palautettiin viljelykiertoon. Olisihan tietysti hyvinkin mukavaa jos kehitettäisiin vilja joka ei tarvitsisi fosforia kasvaakseen niin eipä sitä joutuisi vesistöihinkään. Tosin se voisi aiheuttaa joitain terveys vaikutuksia myös meille
puhdistamoliete on kokonaisuutenaan niin marginaalinen ainesmäärä verrattuna maatalouden käyttämiin lannoitteiden sisältämiin ravinnemääriin. Viherrakentaminen on kokonaisuutenaan hyödyllistä ja yhdyskuntaliete on vain pieni osa viherrakentamisessa käytetyistä aineksista. Viherrakentamiseen käytetään multaa, ei lietettä. Lietettä levitetään raakana ainoastaan pelloille viljelijöiden toimesta, josta liete valuu ojiin, jokiin ja mereen.
Kerro riinpiisin mies missä ovat ne 3000 tonnin fosforit, jotka kerätään puhdisamojen kautta.
Parin vuosikymmenen aikana niitä on kertynyt 60.000 tonnia?
kuvittelet sitä puhdistamolietettä syntyvän
Suomen kaikista puhdistamoista yhteensä.
Tietäkseni sitä kompostoidaan ja käytetään
nimenomaan viherrakentamiseen tai ajetaan suoraan
kaatopaikoille. Eivät ne ravinteet minnekään
häviä.Kasvillisuus ainoastaan pystyy niitä
hyödyntämään. Millaista kuvittelisit ruoan
tuottamisen olevan ilman lannoitusta.
Vois tulla nälkä!
Vai olisitko siirtämässä sitä toisten valtioiden
huoleksi? Kaikkiko valtiot lopettaisivat
peltojen lannoittamisen jotka ovat itämeren vaikutusalueella? Pietarilla ympäristöineen ei
mielestäsi liene merkitystä leväesiintymiin.
Kaatopaikkojen kuivatusvedet johdetaan yleensä viemäriin ja käsitellään ennen laskemista vesistöön ja ovat aina tarkkailun alaisina, toisin kuin maaseudun ympäristötuetut lantatunkiot.
Pietari: pietarissa on ollut miljoonia tovereita maailmansivu, satojen vuosien ajan. Vesien rehevöityminen ja levälautat ilmestyivät kemiran lannoitesäkkien myötä.
Määriä niin missä sitten piileksii ne suuret fosforimäärät jotka jätevedestä on puhdistettu.
Valtion toimesta on tehty luotettavia selvityksiä ravinteiden kulkeutumisesta ja sijoittamisesta. Selvityksen tekijät ovat virkavelvollisuuden alaisia ja siten ympäristöhallinnon tutkimukset ovat ehdottaman luotettavia ja uskottavia. Kuten valtaapitävien päättäjiemme nokkamiehen viimeisinkin kannaotto kuuluu: kyllä virkamiehen sanaan pitää luottaa.
Yhdyskuntajäte sijoitetaan kaatopaikalle jolloin siitä menee vero ja kaatopaikan kuivatusvesiä on tarkkailtava säännöllisesti lain mukaan. Jäte voidaan myös muuntaa maa-ainekseksi, jolloin sen hyötykäyttö on mahdollista. Hyötykäyttö on suositeltavaa ja siihen kannustetaan verottamalla kaatopaikalle sijoitusta.
Vastaus: kaatopaikalla ja hyötykäytössä.
rupesiko ne pietarissakin saamaan ruokaa vasta lannoitteiden myötä. Eiköhän siinä paskassa ole samat ravinteet on se kuinka ekolokisesti tuotetusta ruuasta peräisin tahansa. Tosin sitä tulee enemmpi kun ruokaakin on riittäväti
kyllä pietarissa on syöty maailman sivu, satojen vuosien ajan, kuten myös suomessa. Levälautat vaan ilmeistyivät kuvaan samaan aikaan kun kemiran lannoitesäkit. Samat ravinteet siinä jätteessä todellakin on, oli se ruoka sitten tuotettu kemiralaisella tai luomulla.
ja kompostoidussa mullassa tietenkin.
Niissäpä hyvinkin. Mutta ei ne ravinteet mihinkään häviä, eikä niitä lietteitä ja kompostimultaa tynnyreihin säilötä vaan levitetään maaperään. Eikö nämä ravinteet sitten huuhtoudu valumavesien mukana kun niitä ei sadon mukana kerätä talteen? Ainakin peltoviljelyssä näin väitetään tapahtuvan.
Aivan oikein, kiva kuulla kaiken 60.000 tonnia fosforijätettä olevan luonnossa vartiomiehen pidätellessä vuotoja.
Oikeastaan ideasi kuulostaa hyvältä, taajamien työttömät vartiomiehiksi nimikkeellä Jätevartija ja tietysti virka-asun kera puistoihin, tienvarsiin, kaatopaikoile, kerrostalojen viemäreihin ja niin edelleen, helppo homma joka ei luita pakota ja jälkeä syntyy.
Yleensä jäte on vielä melko lähellä tuottajaansa, sillä rahti maksaa aina maltaita, eikö? Vartioiden työmatkakulut minimissä, kiinnostavaa toden totta.
Järjestys se olla pitää, kaikki jotka tuottaa jätettä niin pampulla persauksille limnologia säästämättä ja näin taas kerran maailma pelastuu.
Minulle se ei sinänsä merkitse mitään, sillä elän puhtaan luonnon ympäröimänä, vartioin sekä pidän itse omat nurkkani puhtaana luontoa saastuttavasta jätteestä ympäristödirektiivien mukaisesti, kiitos EU:n.
Yleensä ihminen elää siinä ympäristössä, jonka on itse muokannut ja vanhan viisauden mukaan tottuu vieläpä sietämään hankalammatkin olosuhteet, kuten te siellä jätealtaiden tykönä.
Että syöjät ovat lisääntyneet niin paljon että luomu ei riittäisi läheskään kaikille. Taisi Suomessa sattua teollistuminen ja kaupunkilaistuminen tuohon samaan aikaan
lakataan viljelemästä. Pure sitten vaikka kynsiäsi
jätevedet Tuusulanjärveen laitevian takia. Ympäristökeskuksen tilastojen mukaan jokainen ihminen tuottaa fosforia 15 kg vuodessa. tällä kaavalla tuon ihmismäärän jätevedessä oli noin 100kg fosforia. Tätäkään ei olis tapahtunut, jos olisi ollut allas mihin varastoitu.
Viljanviljelyssä sallittu fosforimäärä on 0-20 kg/ha. Viljavuustutkimus ja kasvilaji määräävät määrän.
valu. Pelloille levitettävä lietelanta mullataan maahan, ja levityksestä on olemassa tarkat määräajat. Lue tuosta, niin luulet vähemmän :
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64484&lan=fi
työllistää tarkastajia sekä muita hallinnon pikkunilkkejä mahdollisimman monta. Samoin esim. jos kalkituspakko olisi mennyt läpi, olisi ympäristötuki tällöin valunut kauppiaille. Olisi muuten kalkin hinta jostain syystä pompsahtanut... Ravinnevalumistakaan ei ole mitään uskottavaa tutkimusta, että niitä ylipäätään viljelyn takia tulee. Tästä on vain ympäristöviranomaisten mielipide, sekä satunnaisia kokeita, jotka on tehty kriittisissä paikoissa, ja joiden tuloksia nyt sitten sovelletaan automaattisesti kaikkiin maamme peltoihin.
Erkki Holma on kirjoittanut aiheesta viimeisen vuoden aikana useasti Koneviestissä, mielestäni todella ansiokkaasti!
Tietämäni mukaan kun nykyistä ympäristötukiehdotusta laadittiin, niin työryhmässä oli vain yksi maanviljelijä. Nk. MUHOS-työryhmän koostumus ja kädenjälki näkyy ao. linkissä
http://wwwb.mmm.fi/tiedoteliitteet/180604esitys.pdf
Ravinnevalumien mittaukset todellakin tehdään suurimman riskin alueella ja ajankohdaksi valitaan huippuvirtaama-aika. Näin saatuja tuloksia esitellään ja varsinkin julkisuudessa tulkitaan toteutuneena tapahtumana. Ei haluta tuoda esille sitä, että tutkijat puhuvat ravinnevalumaRISKISTÄ. Se on täysin eri asia , kuin toteutunut valunta.
olen tuolle "luonnon ystävälle" kertonut ja jonka hoitoprojektissa olen mukana ollut on ilmennyt mukava ilmiö. Kuivina kesinä, jolloin pelloilta ei ole virtaamaa järveen, syksyisin fosfori on korkeampi kuin kevään näytteissä.
Tuota et usko edes itse.
analyysitulosten mukaan v.2006: 6.6 40 mikrogrmmaa/l 25.9 54 mikrogrammaa/l. Kuten muistanet niin viimekesänä ei satanut ainakaan näillä Kaakon kulmilla. Kuten sanoit en uskoisi itsekään jos en noita tuloksia näkisi.
*Eikö olisi kustannustehokkainta pitäytyä 2-4:ssä keskeisessä, eniten ympäristöä suojelevassa toimenpiteessä*
kustannustehoikkainta ympäristön ja luonnon kannalta olisi maksaa maajusseille siitä etteivät tekisi mitään.
Millaisen laskelman esität ?
"Olen ympäristön suojelun kannattaja, mutta siihen uhratut ponnistelut täytyy suhteuttaa saatavaan hyötyyn niin luonnon kuin viljelijänkin kannalta"
Lausahdukseesi sisältyy koko ympäristötuki-teatterin olemus.
Ympäristönsuojelussa pitäisi olla kyse pelkästään ympäristön etujen ajamisesta, ei viljelijän hyötymisestä. Nyt kuitenkin ympäristötuesta on tullut tuotantotuki ja ympäristön kannalta tulokset ovat hyvin vaatimattomia. Miljardien panostus "ympäristöön" ympäristötuen muodossa kulunenina vuosina ei ole aiheuttanut havaittavia muutoksia vesistöjen tilaan.
Toden totta suojelutyöhön panostettu pääoma on suhteutettava saavutettuun hyötyyn. Tukimenetelmällä hyötyjänä ei ole ollut ympäristö vaan suurin saastuttaja, viljelijä.
Porkkana ei auttanut, tarjotaan keppiä.
Joo, porkkanat ja kaalit vex sinun pöydästä ja annetaan keppiä sinun persauksille, paljaalle persaukselle!
Ympäristötuki ei ole missään muualla käytössä kuin Suomessa, sen historia on EU:n tukien tasausjärjestemän mukana keksitty nimi tuotantotuelle, joka ei velvoita ympäristön suojeluun, se tiedetään ettei riinpiisin miehille riitä mikään, miksi nöyritellä risupartojen edessä, ei muuta kuin potkua persauksille.
Näillä eri nimisillä tuilla vain päästään lähelle muiden EU-maiden tukia, joten lopettakaa paskan jauhaminen tai muutetaan nimeksi risupartatuki vuoden 2008:n alusta, joka velvoittaa häätämään kaikki risuparrat viljelysten reunoilta.
Kyllä ympäristötuki alunperin kehitettiin maatalouden tulotueksi tilanteeseen, jossa tuottajahinnat putosivat alle puoleen entisestä. Ao. linkissä tämä tarkoitus tulee selvästi esille, samoin se, että muutokset luonnossa tapahtuvat erittäin hitaasti.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=18807&lan=fi
Jos nyt ympäristötuki lopetettaisiin, niin hyvin alkanut kehitys katkeaisi, ja uuden alun saaminen kestäisi taas vuosia. Kuluttajien vaatimukset ovat epäitsekkäitä. Yhtäältä halutaan entistä parempaa ympäristönsuojelua maataloustuotannossa, mutta taas toisaalta halutaan yhä halvempaa ruokaa ja pienempiä kustannuksia veronmaksajille. Tällainen yhtälö ei toimi, myös kuluttajien on kannettava kortensa kekoon ja maksettava ympäristön suojelusta yhä enemmän. Maajussien selkänahsta ei voi enää riipiä kerroksia, koska jo nyt se on vereslihalla. Maatalouden ansiokehitys on ollut jo useita vuosia laskeva. Tehomaatalous ja pehmeät viljelytavat ovat toistensa vastinpareja.
Ympäristötukeen sisältyy maailman laajin toimenpidevalikoima, jolla luonnon säilymistä ja monimuotoisuutta pyritään kehittämään. Kts. seur. linkki:
http://www.mmm.fi/attachments/5fewJ2161/5iaUAkdy6/Files/CurrentFile/Maatalouden_Ymparistotuki_uudistuu_korj.pdf
Erikoistukisopimukset ovat kansainvälistä huippuluokka, joista seur. linkki:
http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=226247&lan=fi&clan=fi
Keppiä tosiaan tarvitaan, ja sen iskun suunta on kohti kuluttajan takalistoa.
ihan jussin omasta suusta. Ympäristötuella ei ole tarkoituskaan elvyttää ympäristöä, vaan se on tuotantotuki.
on jo hakattu "ympäristötuella" aivan tarpeeksi.
Ympäristön tervehdyttäminen ei onnistu maataloustuella se on nähty ja koettu.