Mikä avuksi? 1-vuotias napero aloittaa kauhean huutokonsertin, jos häntä yrittää saada nukkumaan omaan sänkyynsä. Joudun siis hampaat irvessä lähteä lenkille joka päivä, kaksi kertaa päivässä, ellei lapsi nuku pitkiä unia kerrallaan.
Minulla meinaa pinna katketa, kun huomaan että lapsi on tosi väsynyt mutta kiukuttelee ja tappelee unta vastaan. Lenkkeilystä on tullut pakkopullaa. Voiko 1-vuotias jo manipuloida huutamisella? Lapsi nimittäin rauhoittuu kuin salamaniskusta kun hänet pukee ja nostaa rattaisiin.
Huijaukset eivät auta...Jos yrittää laittaa lapsen nukkumaan parvekkeelle, tuloksena on ankara huuto. Kyllähän tämä pakkolenkkeilykin menee, mutta kuumeessa ja flunssassa ei oikein itse toivu kun ravaa räntäsateessa lastenvaunujen kanssa.
Kiukuttaa tämä päiväunien kanssa taistelu..Syvä kumarrus kärsivällisille äideille, itse en taida lukeutua heihin. :(
Minulla meinaa pinna katketa, kun huomaan että lapsi on tosi väsynyt mutta kiukuttelee ja tappelee unta vastaan. Lenkkeilystä on tullut pakkopullaa. Voiko 1-vuotias jo manipuloida huutamisella? Lapsi nimittäin rauhoittuu kuin salamaniskusta kun hänet pukee ja nostaa rattaisiin.
Huijaukset eivät auta...Jos yrittää laittaa lapsen nukkumaan parvekkeelle, tuloksena on ankara huuto. Kyllähän tämä pakkolenkkeilykin menee, mutta kuumeessa ja flunssassa ei oikein itse toivu kun ravaa räntäsateessa lastenvaunujen kanssa.
Kiukuttaa tämä päiväunien kanssa taistelu..Syvä kumarrus kärsivällisille äideille, itse en taida lukeutua heihin. :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kai se manipuloi mutta on tottunut "liikkuvaan" sänkyyn. Meillä oli sama juttu. Kyllästyin ja aloin vaan laittamaan sänkyyn. Hermoja raastavaa oli, mutta hyväksyi asian parissa päivässä. Huutoa kuuntelin max 15min, hain pois ja vein takaisin sänkyyn kun rauhoittui. Kun väsyi todella, nukkui sitten. Jos esim. 5 min huutokin tuntui pahalta, menin itse siksi aikaa parvekkeelle. Julmaa, mutta auttoi. Lapsi ei ole itkenyt puoleen vuoteen kun laitan nukkumaan. Uskon siis että parin päivän huudatus oli hänenkin etunsa. Ihan jo siksikin että nukkumaan menoon ei enää liity jännitteitä.
Kuten niin usein, luulin jälleen olevani ainoa hulluksi tuleva.
Meillä on aivan sama tilanne, harrastetaan vaan autoajeluja nykyään.
Tiedän kuinka paljon voi ottaa aivoon, mutta ei kai se auta kuin kestää taas. Tämän täytyy olla vain yksi vaihe muiden joukossa.
Jaksamista.
Meillä jäi toiset päikkärit pois eli nukkuu yhdet 13-18 välillä ja kolmisen tuntia. Voisko sekin auttaa?