Jos olisit rikas

Jos olisin varakas, niin edelleenkin haluaisin tehdä töitä. Toisaalta taloudellinen turva auttaisi kestämään epävarmuustilanteita. Vapauttaisi energiaa huolestumisesta.

En enää suostuisi siirtymään paikkakunnalta toiselle työn perässä, jota en muuten nytkään suostu tekemään. Asuisin mukavasti. En tarkoita ökyilyä, vaan omalla tavallani.

Haluaisin nähdä, että esim. vanhempani pärjäisivät.

hyvin hiljaa.

Ei muuta kun törsäämään. Pari vuotta ja olisin taas köyhä.

Ottaisin selvää,kuinka voisin kiertää lahjaveron. Sen jälkeen järjestäisin muutaman lähimmäisen elämän uusiksi. Sitten ostaisin talon,auton ja maksaisin velatkin pois. Ehkä vielä lahjoittaisin sievän summan lasten syöpäsäätiölle. No se tietenkin ekana listassa !!

Kyllä olisi rahalle käyttöä !

...mä tunnen kymmenen ihmistä, jotka tarvii rahaa kipeemmin kun mä, joten pakko olis lahjottaa. Esim lasten vanhalle perhepäivähoitajalle oon niin kiitollinen, että monta tonnia lähtis sinnepäin. Systerin ja mutsin asuntovelat vois maksaa pois. Vois perustaa sellasen kissayhdistyksen, joka toimii sijoitetun pääoman tuotolla ;) hoitais kodittomat kissat terveeks ja etsis uuden omistajan. Parhaimman kaverin tyttären terapiaan sijottaisin myös.

Varmaan asuisin myös yhtä huonetta isommassa, saunallisessa kodissa...ja meille muuttais monta kissaa lisää :)

Ja tietty ostaisin HIMin esiintymään tytön synttäreille.

Ja itelle uuden fillarin, vanhasta vaihteet renksuilee!

rahaa jos olis, niin turvaisin äitini elon ja lasten opiskelut ja asunnot heille. Luulisin jatkavani työntekoa, mutta hieman rennommalla aikataululla. Matkustaisin enemmän.
Oman auton hankkisin. Asunnonkin, ensimmäisen ihan oman.
Hyväntekijää musta tuskin tulis, en ole sitä ollut nytkään. Tuskin tulis paljon muutakaan. Alkuinnostuksen jälkeen shoppailu ei luultavimmin olis kovinkaan kiinnostavaa :)

äidilleni pienen asunnon ja itse muuttaisin perheeeni kanssa maalle, järven rannalle, mahdollisimman kauas hulinasta.
Ei mitään pröystäilyä vaan tavallista elämää.

Voisin myöskin lahjoittaa lasten hyväksi, esim jollekin sairaalalle.

Työnteon lopettaisin, saisi joku työtön töitä.

Ei hätää, ei tarvitse huolehtia suurista rahamääristä, koska niitä ei meikäläiselle koskaan tule. Katson mitä tulevaisuus tuo tullessaan liikoja suunnittelematta.

Ja toinen läheltä nykyistä asuinpaikkaani, koska lähes kaikki läheiseni ovat tästä kätevän matkan päässä. Niitä läheisiä on niin paljon, ettei vois millään kaikille kämppiä ostaa, mutta jotain jeesiä kyllä keksisin - makselisin vaikka nuorempien laskuja, että voisivat itse hankkia isommat asunnot tai paremmat autot tjn.

Järvenrantakämpän yhteyteen hyvät tilat eläimille, joita vois sit pitää enempikin. Ja tietenkin ottaisin kodittomiksi jääneitä, ettei niitä lopetettais.

Äidille ehkä uudet kangaspuut ja vaikka lisähuone niille. Sisarukset ei paljoa tarttis - joskus jonkun lomamatkan voisin piffata.

Järjestäisin suvulle joulu- ja kavereille juhannusjuhlat. Ja jotain muutakin silloin tällöin.

Talveksi kämppä Epsanjasta ja kyläilijöille piffaisin matkat ja ylöspidon.

Töitä en tekis, kuten en nytkään - jotain vaan harrastepohjalta, kuten nytkin.

Paljon kaikkea kivaa sitä keksis. Toki pitäis myös budjetoida siten, että ei menis törsäämisen puolelle vaan riittäis loppuelämäksi - niin minulle kuin muillekin:)

Tänään nähään oonko rikas,
nuilla lemnaminorin antamilla,
kahdella onnen rivillä?.. :)

Sitten, vasta alan suunnittelemaan,
mihin nuo rahat käyttäsin?...