Ympäristötuen ehdot

Ympäristötuelle tulisi mielestäni asettaa lisäehto. Tässä ehdossa määrättäisiin jokainen ympäristötukea hakeva päivän vesibussiristeilylle Saaristomerelle tai muulle sellaiselle vesialueelle minne hänen elinkeinostaan peräisin olevat ravinteet kulkeutuvat. Risteily tulisi tehdä sinileväkukintojen aikaan keskellä kauneinta Suomen kesää ja siihen tulisi liittää velvoite uintiretkeen tuossa pääosin maatalouden valumien aiheuttamassa leväpuurossa. Mahdollisille uimataidottomille tuo leväpuurokontakti tarjottaisiin perinteisesti lautasella.
Leväuinnin tai -puuron nauttimisen jälkeen ei muuta kuin leima EU:n puuro/uintivalvojalta hakulappuun hyväksytystä suorituksesta ja tukirahat maksuun. Tuo Puuro/ uintivalvoja voi samalla toimia EU:n valaantarkkailijana, joten suuria lisäkuluja tästä ei välttämättä meille maksumiehille ja -naisille koituisi.
584192
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 58

Vanhimmat

kyllä mielelläni lähden risteilylle, mutta en tunnusta aiheuttaneeni ainuttakaan levälauttaa. Meidän pelloilla lannotetetaan niin vähän, että kaikki ravinteet menevät kasvien käyttöön, ettei mitään jää vesistöön asti. Sitä paitsi ympäristökeskus myönsi, että suojelualueen ennallistaminen aiheuttaa muutamaksi vuodeksi vesistön fosforikuormituksen nousun, että minä voisin lannottaa vaikka kuinka, enkä niille pärjäisi. Syyt saan kuitenkin niskaani.

Äänestä

Kuitenkin sinunlaisesi ovat ensimmäisenä haluamassa halpaa ruokaa. Ts. se pitäisi tuottaa entistäkin tehokkaammin. Tämä taas merkitsee lisää lannoittamista ja kasvinsuojeluaineiden käytön lisäämistä. Karjan kasvattaminen pitäisi tehdä aikaisempaa suuremmissa yksiköissä jne. Tehomaatalous ja ympäristön suojelu ovat vastakkaisia ilmiöitä.

Mihin muuten joutuvat ne maajussien kasvattamat raaka-aineet, kun ne ovat kulkeneet kaupunkilaisten ruuansulatuselimistön läpi ? Jäteliemestä poistetaan 75 prosenttia typestä ja 90 -95 prosenttia fosforista. Mereen lasketaan jätettä, jossa on 25 prosenttia typpeä ja 5 - 10 prosenttia fosforia alkuperäisestä jäteliemestä. Jäljelle jäänyt typpi (75 %) ja fosfori (90 - 95 %) kompostoidaan ja käytetään kaupunkien viherrakentamiseen. Mm. meluvallit ja moottoriteiden liittymien luiskat ovat typpi- ja fosforipommeja, joista sade- ja sulamisvedet huuhtelevat liukoiset ravinteet mereen. Näin Turussa, Helsingissä ja muissa meren rannalla olevissa kaupungeissa. Sisämaassa esim. Tampereeella järvet ottavat vastaan nämä ravinteet. Viheralueet eroavat peltoviljelystä siinä, että niiltä ei korjata satoa, mikä jättää ravinteet huuhtoutumiselle alttiiksi.

Kaupunkilaisille pitäisi EU:n määrätä lannanlevitysdirektiivi. Normaalin paskomisen lisäksi monet kaupunkilaiset puhuvat maataloudesta niin paljon paskaa, että vesistöjen lisäksi myös suomalainen asenneilmasto myrkyttyy.

Äänestä
  • mtk vetoisia viljelmiä on suomessa yli 2 miljoonaa hehtaaria. Liikenteenjakajien pita-ala lienee muutama hehtaari. Onhan siis selviö että huuhtoutuma viheralueilta on promillen tuhannesosan suuruusluokkaa maatalouden laskuvesien sisältämään ravinnemäärään nähden. Pinta-alojen suhteessahan valuma määräytyy, koska sateella on taipumus jakautua tasaisesti koko valtakunnan alueelle. Lisäksi pohjoisessa valuman osuus sadannasta on suurempi, koska haihdunta on siellä huomattavasti vähäisempää, näin ollen pohjoisemmassa huuhtoutuminen viljelyksiltä on keskimääräistä tehokkaampaa.
    Viheraluielta huuhtoutumisen estää niiden muokkaamattomuus ja oikeaoppinen perustaminen sekä hoito. Viheralueita ei myrkyskellä vaarallisislla torjunta-aineilla.

    Äänestä

  • Ylitarkastaja/ limnologi(evp) kirjoitti:

    mtk vetoisia viljelmiä on suomessa yli 2 miljoonaa hehtaaria. Liikenteenjakajien pita-ala lienee muutama hehtaari. Onhan siis selviö että huuhtoutuma viheralueilta on promillen tuhannesosan suuruusluokkaa maatalouden laskuvesien sisältämään ravinnemäärään nähden. Pinta-alojen suhteessahan valuma määräytyy, koska sateella on taipumus jakautua tasaisesti koko valtakunnan alueelle. Lisäksi pohjoisessa valuman osuus sadannasta on suurempi, koska haihdunta on siellä huomattavasti vähäisempää, näin ollen pohjoisemmassa huuhtoutuminen viljelyksiltä on keskimääräistä tehokkaampaa.
    Viheraluielta huuhtoutumisen estää niiden muokkaamattomuus ja oikeaoppinen perustaminen sekä hoito. Viheralueita ei myrkyskellä vaarallisislla torjunta-aineilla.

    on Suomen- eikä Pohjanlahdella koska sinnehän pääviljelyaluiedemme läpi virtaavat joet laskevat?

    Äänestä

  • siis levälautat kirjoitti:

    on Suomen- eikä Pohjanlahdella koska sinnehän pääviljelyaluiedemme läpi virtaavat joet laskevat?

    pohjanlahden rannikolla ja lapissa harrastellaan pääasiassa merkityksetöntä tuotantoa kuten laiduntamista ja paimetolaisuutta. Voimaperäinen viljely on alueella vähäistä, toiminta keskittyy lähiinä tukien maksimointiin esimerkiksi ympäristötuen erikoistoimenpiteiden kautta. merkiitävin ympäristökuormitus pohjoisuomessa tulee haja-asutuksesta

    Äänestä

  • viljelysalueet kirjoitti:

    pohjanlahden rannikolla ja lapissa harrastellaan pääasiassa merkityksetöntä tuotantoa kuten laiduntamista ja paimetolaisuutta. Voimaperäinen viljely on alueella vähäistä, toiminta keskittyy lähiinä tukien maksimointiin esimerkiksi ympäristötuen erikoistoimenpiteiden kautta. merkiitävin ympäristökuormitus pohjoisuomessa tulee haja-asutuksesta

    Tuollaista tarinaa vaikka pohjanmaan miehille. Voit saada hyvin läheisiä ystäviä. Sitäpaitsi tuolla logiikallahan se ne rehevöitävät pinta-alat jäävätkin niin pieniksi että niillä ei ole itämeren mittakaavassa mitään merkitystä

    Äänestä

  • Ylitarkastaja/ limnologi(evp) kirjoitti:

    mtk vetoisia viljelmiä on suomessa yli 2 miljoonaa hehtaaria. Liikenteenjakajien pita-ala lienee muutama hehtaari. Onhan siis selviö että huuhtoutuma viheralueilta on promillen tuhannesosan suuruusluokkaa maatalouden laskuvesien sisältämään ravinnemäärään nähden. Pinta-alojen suhteessahan valuma määräytyy, koska sateella on taipumus jakautua tasaisesti koko valtakunnan alueelle. Lisäksi pohjoisessa valuman osuus sadannasta on suurempi, koska haihdunta on siellä huomattavasti vähäisempää, näin ollen pohjoisemmassa huuhtoutuminen viljelyksiltä on keskimääräistä tehokkaampaa.
    Viheraluielta huuhtoutumisen estää niiden muokkaamattomuus ja oikeaoppinen perustaminen sekä hoito. Viheralueita ei myrkyskellä vaarallisislla torjunta-aineilla.

    Alla hyytävää faktaa tunnetusta käytännstä, eikä vaan teoriasta
    taikka löysästä huulenheitosta.
    Kun nyt palstalle on saatu itse evp limnologi niin pieni varmistava
    kysymys:
    Minkälainen on järvien pohjamuta kemialliselta luonteeltaan?
    Limnologin tulee asia tietää, -itse tiedän asiasta tarpeeksi että
    kolme sanaa riittää vastaukseksi, mutta selitäppä ihan omin sanoin.
    Sen jälkeen voidaan keskustella vaikka siitä miten luonto poistaa
    fosforia kierrosta pinta-alojen suhteessa.

    "Fosforiketjusta" pelastettu kirjoitus:

    Minne
    Kirjoittanut: puhdistamoitten 17.2.2006 klo 21.07

       ravinteet päätyvät???

    Puhdistamolietekin kuormittaa vesistöjä

    Ihminen tuottaa jätöksissään vuodessa keskimäärin typpeä 4,7–5,4 kiloa, fosforia 0,8–1 kiloa, kalia noin 1,2 kiloa
    sekä vähäisiä määriä kymmeniä muita aineita. Viisi miljoonaa suomalaista tuottaa vuodessa 25 miljoonaa kiloa typpeä,
    noin 5 miljoonaa kiloa fosforia ja 6 miljoonaa kiloa kaliumia.

    Jos tätä ravinnemäärää vertaa Kemiran valmistamiin maatalouden lannoitteisiin, yleisimmin käytettyä 20 prosenttia typpeä
    sisältävää seoslannoitetta tulisi 125 miljoonaa kiloa, eli yli 4 000 rekka-autokuormaa. Sillä lannoittaisi
    250 000 hehtaarin viljapellon joka vuosi ja tuottaisi suomalaisten vuosittain tarvitseman leipäviljan.

    Puhdistamojen kautta kulkee neljä viidennestä jätevesistä. Puhdistamolle tulleesta typestä on 62 prosenttia nitraattina
    ja 38 ammoniumtyppenä.

    Viime keväänä tiedustelin Ympäristökeskukselta, mihin jätevesien ravinteet joutuvat puhdistamolta. Jossain niiden
    täytyy olla.

    Ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten ruuansyönnistä syntyy jätevettä, jonka mukana puhdistuslaitoksiin
    siirtyy 20 miljoonaa kiloa typpeä ja 4 miljoonaa fosforia. Lisäksi kulutuksen kautta syntyy kiinteässä muodossa
    olevassa jätteessä 5 miljoonaa kiloa typpeä ja miljoona fosforia. Prosessien seurauksena vesistöihin
    joutuu typestä 68 prosenttia ja fosforista vain 7,5. Typestä ilmaan karkaa 21 prosenttia. Typestä siis vain
    3,2 miljoonaa kiloa sitoutuu lietteeseen, fosforista 3,5 miljoonaa.

    Fosforin hyvä tulos saadaan saostamalla voimakkailla hapoilla vesiliukoista fosforia lietteeksi.
    Typen ilmaan haihtuva osuus on ammoniakkia, ylös noustessaan ja lämpötilan laskiessa se yhtyy vesihiukkasiin
    ja sataa alas.

    Lietteeseen lisätään turvetta ja kalkkia, turve kuivattaa ja tekee massan ilmaa läpäiseväksi, kalkki nostaa pH:ta
    ja mahdollistaa biologisen palamisen (muuttumisen mullaksi). Samalla se muuttaa saostetut fosforit vesiliukoisiksi.
    Valmistunut multa on erittäin ravinteikasta.

    Asiantuntijan mukaan multaa käytetään viherrakentamiseen.

    Ympäristömääräysten mukaan lannoituksessa saa fosforia käyttää pelloille, joista korjataan satoa.
    Viljelijät on määrätty pitämään lannoitustasetta sekä viiden vuoden välein tutkituttamaan pellon ravinnetilan.

    Jos tämä jätevesilietteestä saadun mullan 3,5 miljoonaa kiloa fosforia käytetään samojen määräysten mukaan,
    se tulisi levittää 233 000 hehtaarin alueelle. Epäilen, ettei uusia viheralueita vuosittain rakenneta näin paljon.
    Se olisi 12 prosenttia Suomen viljelykäytössä olevasta pellosta. MT (12.8.2005) kertoi Helsingin Viikinmäen puhdistamon
    esittelyssä, että multaa valmistuu vuodessa 100 000 kuutiometriä, ja siinä on 592 000 kiloa fosforia.
    Ympäristömääräysten mukaan (15 kg/ha) se tulisi levittää 39 466 hehtaarille.

    Samassa Helsingin kaupungin puistorakennuksen vastaava mestari Matti Hiltunen kertoo, että puistoja rakennettaessa
    puhdistamomultaa käytetään 1 000 kuutiometriä hehtaarille. Tällöin hehtaarille tulee fosforia 6 000 kiloa,
    kun sitä on multakuutiossa 6 kiloa. Määräykset ylittyvät 400-kertaisesti. Viheralueilta satoa ei yleensä korjata hyödyksi,
    joten 15 kiloakin olisi jo liikaa. Jätemultaa ajetaan myös kaatopaikoille ja meluvalleihin, joista ravinteet huuhtoutuvat
    pinta- ja pohjavesiin.

    Puhdistamomulta on kasveista peräisin olevaa jätettä, joka lahoaa muutamassa vuodessa.
    Ravinteet vapautuvat ja häipyvät sadevesien mukana omille teilleen.

    Määräysten mukaan käytettynä typpi pitäisi levittää 260 000 hehtaarin alueelle ja fosfori 330 000 hehtaarin alueelle
    uusiokäyttöön, esimerkiksi viljapeltoon. Silloin ravinnekierto olisi ehjä ja tuotanto todellista luomutuotantoa.

    Pelloilta vesistöihin tuleva fosfori on ainoastaan puolet jätevesien fosforista. Siitäkin ainoastaan 15 prosenttia
    on vesiliukoista. Loppu on maahiukkasiin sitoutunutta ja lietekaivoihin sekä altaisiin laskeutuvaa lietettä,
    josta ne palautetaan takaisin pellolle.

    Karjatalouden jäte on aina kuljetettu pellolle uusiokäyttöön.
    Karjatalouden harjoittamiseen vaaditaan nykyisin ympäristölupa. Vastaavanlaisia lupaehtoja suosittelisin
    myös puhdistamoille.

    Äänestä

  • Ylitarkastaja/ limnologi(evp) kirjoitti:

    mtk vetoisia viljelmiä on suomessa yli 2 miljoonaa hehtaaria. Liikenteenjakajien pita-ala lienee muutama hehtaari. Onhan siis selviö että huuhtoutuma viheralueilta on promillen tuhannesosan suuruusluokkaa maatalouden laskuvesien sisältämään ravinnemäärään nähden. Pinta-alojen suhteessahan valuma määräytyy, koska sateella on taipumus jakautua tasaisesti koko valtakunnan alueelle. Lisäksi pohjoisessa valuman osuus sadannasta on suurempi, koska haihdunta on siellä huomattavasti vähäisempää, näin ollen pohjoisemmassa huuhtoutuminen viljelyksiltä on keskimääräistä tehokkaampaa.
    Viheraluielta huuhtoutumisen estää niiden muokkaamattomuus ja oikeaoppinen perustaminen sekä hoito. Viheralueita ei myrkyskellä vaarallisislla torjunta-aineilla.

    Osaatko sanoa herännyt monologi, minne joutuu puhdistamoista kerätyt 3000 tonnin fosforit?

    Äänestä

  • metsäveli kirjoitti:

    Alla hyytävää faktaa tunnetusta käytännstä, eikä vaan teoriasta
    taikka löysästä huulenheitosta.
    Kun nyt palstalle on saatu itse evp limnologi niin pieni varmistava
    kysymys:
    Minkälainen on järvien pohjamuta kemialliselta luonteeltaan?
    Limnologin tulee asia tietää, -itse tiedän asiasta tarpeeksi että
    kolme sanaa riittää vastaukseksi, mutta selitäppä ihan omin sanoin.
    Sen jälkeen voidaan keskustella vaikka siitä miten luonto poistaa
    fosforia kierrosta pinta-alojen suhteessa.

    "Fosforiketjusta" pelastettu kirjoitus:

    Minne
    Kirjoittanut: puhdistamoitten 17.2.2006 klo 21.07

       ravinteet päätyvät???

    Puhdistamolietekin kuormittaa vesistöjä

    Ihminen tuottaa jätöksissään vuodessa keskimäärin typpeä 4,7–5,4 kiloa, fosforia 0,8–1 kiloa, kalia noin 1,2 kiloa
    sekä vähäisiä määriä kymmeniä muita aineita. Viisi miljoonaa suomalaista tuottaa vuodessa 25 miljoonaa kiloa typpeä,
    noin 5 miljoonaa kiloa fosforia ja 6 miljoonaa kiloa kaliumia.

    Jos tätä ravinnemäärää vertaa Kemiran valmistamiin maatalouden lannoitteisiin, yleisimmin käytettyä 20 prosenttia typpeä
    sisältävää seoslannoitetta tulisi 125 miljoonaa kiloa, eli yli 4 000 rekka-autokuormaa. Sillä lannoittaisi
    250 000 hehtaarin viljapellon joka vuosi ja tuottaisi suomalaisten vuosittain tarvitseman leipäviljan.

    Puhdistamojen kautta kulkee neljä viidennestä jätevesistä. Puhdistamolle tulleesta typestä on 62 prosenttia nitraattina
    ja 38 ammoniumtyppenä.

    Viime keväänä tiedustelin Ympäristökeskukselta, mihin jätevesien ravinteet joutuvat puhdistamolta. Jossain niiden
    täytyy olla.

    Ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten ruuansyönnistä syntyy jätevettä, jonka mukana puhdistuslaitoksiin
    siirtyy 20 miljoonaa kiloa typpeä ja 4 miljoonaa fosforia. Lisäksi kulutuksen kautta syntyy kiinteässä muodossa
    olevassa jätteessä 5 miljoonaa kiloa typpeä ja miljoona fosforia. Prosessien seurauksena vesistöihin
    joutuu typestä 68 prosenttia ja fosforista vain 7,5. Typestä ilmaan karkaa 21 prosenttia. Typestä siis vain
    3,2 miljoonaa kiloa sitoutuu lietteeseen, fosforista 3,5 miljoonaa.

    Fosforin hyvä tulos saadaan saostamalla voimakkailla hapoilla vesiliukoista fosforia lietteeksi.
    Typen ilmaan haihtuva osuus on ammoniakkia, ylös noustessaan ja lämpötilan laskiessa se yhtyy vesihiukkasiin
    ja sataa alas.

    Lietteeseen lisätään turvetta ja kalkkia, turve kuivattaa ja tekee massan ilmaa läpäiseväksi, kalkki nostaa pH:ta
    ja mahdollistaa biologisen palamisen (muuttumisen mullaksi). Samalla se muuttaa saostetut fosforit vesiliukoisiksi.
    Valmistunut multa on erittäin ravinteikasta.

    Asiantuntijan mukaan multaa käytetään viherrakentamiseen.

    Ympäristömääräysten mukaan lannoituksessa saa fosforia käyttää pelloille, joista korjataan satoa.
    Viljelijät on määrätty pitämään lannoitustasetta sekä viiden vuoden välein tutkituttamaan pellon ravinnetilan.

    Jos tämä jätevesilietteestä saadun mullan 3,5 miljoonaa kiloa fosforia käytetään samojen määräysten mukaan,
    se tulisi levittää 233 000 hehtaarin alueelle. Epäilen, ettei uusia viheralueita vuosittain rakenneta näin paljon.
    Se olisi 12 prosenttia Suomen viljelykäytössä olevasta pellosta. MT (12.8.2005) kertoi Helsingin Viikinmäen puhdistamon
    esittelyssä, että multaa valmistuu vuodessa 100 000 kuutiometriä, ja siinä on 592 000 kiloa fosforia.
    Ympäristömääräysten mukaan (15 kg/ha) se tulisi levittää 39 466 hehtaarille.

    Samassa Helsingin kaupungin puistorakennuksen vastaava mestari Matti Hiltunen kertoo, että puistoja rakennettaessa
    puhdistamomultaa käytetään 1 000 kuutiometriä hehtaarille. Tällöin hehtaarille tulee fosforia 6 000 kiloa,
    kun sitä on multakuutiossa 6 kiloa. Määräykset ylittyvät 400-kertaisesti. Viheralueilta satoa ei yleensä korjata hyödyksi,
    joten 15 kiloakin olisi jo liikaa. Jätemultaa ajetaan myös kaatopaikoille ja meluvalleihin, joista ravinteet huuhtoutuvat
    pinta- ja pohjavesiin.

    Puhdistamomulta on kasveista peräisin olevaa jätettä, joka lahoaa muutamassa vuodessa.
    Ravinteet vapautuvat ja häipyvät sadevesien mukana omille teilleen.

    Määräysten mukaan käytettynä typpi pitäisi levittää 260 000 hehtaarin alueelle ja fosfori 330 000 hehtaarin alueelle
    uusiokäyttöön, esimerkiksi viljapeltoon. Silloin ravinnekierto olisi ehjä ja tuotanto todellista luomutuotantoa.

    Pelloilta vesistöihin tuleva fosfori on ainoastaan puolet jätevesien fosforista. Siitäkin ainoastaan 15 prosenttia
    on vesiliukoista. Loppu on maahiukkasiin sitoutunutta ja lietekaivoihin sekä altaisiin laskeutuvaa lietettä,
    josta ne palautetaan takaisin pellolle.

    Karjatalouden jäte on aina kuljetettu pellolle uusiokäyttöön.
    Karjatalouden harjoittamiseen vaaditaan nykyisin ympäristölupa. Vastaavanlaisia lupaehtoja suosittelisin
    myös puhdistamoille.

    Ei taida ainakaan asiapohjalta aivan heti kehiin tulevan. Lieneekö "luonnoystäväkään" yrittää vaikka tuo kyllä hänen uskontoaan pahasti herjaa. Kaikin puolin asiatietoa.

    Äänestä

  • metsäveli kirjoitti:

    Alla hyytävää faktaa tunnetusta käytännstä, eikä vaan teoriasta
    taikka löysästä huulenheitosta.
    Kun nyt palstalle on saatu itse evp limnologi niin pieni varmistava
    kysymys:
    Minkälainen on järvien pohjamuta kemialliselta luonteeltaan?
    Limnologin tulee asia tietää, -itse tiedän asiasta tarpeeksi että
    kolme sanaa riittää vastaukseksi, mutta selitäppä ihan omin sanoin.
    Sen jälkeen voidaan keskustella vaikka siitä miten luonto poistaa
    fosforia kierrosta pinta-alojen suhteessa.

    "Fosforiketjusta" pelastettu kirjoitus:

    Minne
    Kirjoittanut: puhdistamoitten 17.2.2006 klo 21.07

       ravinteet päätyvät???

    Puhdistamolietekin kuormittaa vesistöjä

    Ihminen tuottaa jätöksissään vuodessa keskimäärin typpeä 4,7–5,4 kiloa, fosforia 0,8–1 kiloa, kalia noin 1,2 kiloa
    sekä vähäisiä määriä kymmeniä muita aineita. Viisi miljoonaa suomalaista tuottaa vuodessa 25 miljoonaa kiloa typpeä,
    noin 5 miljoonaa kiloa fosforia ja 6 miljoonaa kiloa kaliumia.

    Jos tätä ravinnemäärää vertaa Kemiran valmistamiin maatalouden lannoitteisiin, yleisimmin käytettyä 20 prosenttia typpeä
    sisältävää seoslannoitetta tulisi 125 miljoonaa kiloa, eli yli 4 000 rekka-autokuormaa. Sillä lannoittaisi
    250 000 hehtaarin viljapellon joka vuosi ja tuottaisi suomalaisten vuosittain tarvitseman leipäviljan.

    Puhdistamojen kautta kulkee neljä viidennestä jätevesistä. Puhdistamolle tulleesta typestä on 62 prosenttia nitraattina
    ja 38 ammoniumtyppenä.

    Viime keväänä tiedustelin Ympäristökeskukselta, mihin jätevesien ravinteet joutuvat puhdistamolta. Jossain niiden
    täytyy olla.

    Ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten ruuansyönnistä syntyy jätevettä, jonka mukana puhdistuslaitoksiin
    siirtyy 20 miljoonaa kiloa typpeä ja 4 miljoonaa fosforia. Lisäksi kulutuksen kautta syntyy kiinteässä muodossa
    olevassa jätteessä 5 miljoonaa kiloa typpeä ja miljoona fosforia. Prosessien seurauksena vesistöihin
    joutuu typestä 68 prosenttia ja fosforista vain 7,5. Typestä ilmaan karkaa 21 prosenttia. Typestä siis vain
    3,2 miljoonaa kiloa sitoutuu lietteeseen, fosforista 3,5 miljoonaa.

    Fosforin hyvä tulos saadaan saostamalla voimakkailla hapoilla vesiliukoista fosforia lietteeksi.
    Typen ilmaan haihtuva osuus on ammoniakkia, ylös noustessaan ja lämpötilan laskiessa se yhtyy vesihiukkasiin
    ja sataa alas.

    Lietteeseen lisätään turvetta ja kalkkia, turve kuivattaa ja tekee massan ilmaa läpäiseväksi, kalkki nostaa pH:ta
    ja mahdollistaa biologisen palamisen (muuttumisen mullaksi). Samalla se muuttaa saostetut fosforit vesiliukoisiksi.
    Valmistunut multa on erittäin ravinteikasta.

    Asiantuntijan mukaan multaa käytetään viherrakentamiseen.

    Ympäristömääräysten mukaan lannoituksessa saa fosforia käyttää pelloille, joista korjataan satoa.
    Viljelijät on määrätty pitämään lannoitustasetta sekä viiden vuoden välein tutkituttamaan pellon ravinnetilan.

    Jos tämä jätevesilietteestä saadun mullan 3,5 miljoonaa kiloa fosforia käytetään samojen määräysten mukaan,
    se tulisi levittää 233 000 hehtaarin alueelle. Epäilen, ettei uusia viheralueita vuosittain rakenneta näin paljon.
    Se olisi 12 prosenttia Suomen viljelykäytössä olevasta pellosta. MT (12.8.2005) kertoi Helsingin Viikinmäen puhdistamon
    esittelyssä, että multaa valmistuu vuodessa 100 000 kuutiometriä, ja siinä on 592 000 kiloa fosforia.
    Ympäristömääräysten mukaan (15 kg/ha) se tulisi levittää 39 466 hehtaarille.

    Samassa Helsingin kaupungin puistorakennuksen vastaava mestari Matti Hiltunen kertoo, että puistoja rakennettaessa
    puhdistamomultaa käytetään 1 000 kuutiometriä hehtaarille. Tällöin hehtaarille tulee fosforia 6 000 kiloa,
    kun sitä on multakuutiossa 6 kiloa. Määräykset ylittyvät 400-kertaisesti. Viheralueilta satoa ei yleensä korjata hyödyksi,
    joten 15 kiloakin olisi jo liikaa. Jätemultaa ajetaan myös kaatopaikoille ja meluvalleihin, joista ravinteet huuhtoutuvat
    pinta- ja pohjavesiin.

    Puhdistamomulta on kasveista peräisin olevaa jätettä, joka lahoaa muutamassa vuodessa.
    Ravinteet vapautuvat ja häipyvät sadevesien mukana omille teilleen.

    Määräysten mukaan käytettynä typpi pitäisi levittää 260 000 hehtaarin alueelle ja fosfori 330 000 hehtaarin alueelle
    uusiokäyttöön, esimerkiksi viljapeltoon. Silloin ravinnekierto olisi ehjä ja tuotanto todellista luomutuotantoa.

    Pelloilta vesistöihin tuleva fosfori on ainoastaan puolet jätevesien fosforista. Siitäkin ainoastaan 15 prosenttia
    on vesiliukoista. Loppu on maahiukkasiin sitoutunutta ja lietekaivoihin sekä altaisiin laskeutuvaa lietettä,
    josta ne palautetaan takaisin pellolle.

    Karjatalouden jäte on aina kuljetettu pellolle uusiokäyttöön.
    Karjatalouden harjoittamiseen vaaditaan nykyisin ympäristölupa. Vastaavanlaisia lupaehtoja suosittelisin
    myös puhdistamoille.

    Kuten ansiokkaasti toteat yhdyskuntien käsittelemällä ravinnemäärällä todellakin lannoittaisi parisataa tuhatta hehtaaria peltoa. Yhdyskuntajätettä ei kuitenkaan lainsäädännöllisistä syistä voi käyttä viljelykseen, joten se hyötykäytetään maarakentamisessa.

    Jos yhdyskuntien ravinteet riittäisivä kymensosaksi maatalouden käyttämistä lannoitteista, voi maatalouden ravinteiden talteenottotehoa todellakin sanoa huonoksi. 10% käytetyistä ravinteista saadaan tuotteina kuluttajalle. Tästä on tehty muistaakseni oikein tutkimuskin (BERAS). Suomessa maatalouden ravinteiden hyödyntämisteho on laskenut 60 vuoden ajan keinolannoitteiden käytön lisääntyessä.
    Perustellusti voikin kysyä: missä ovat ne gigatonnit fosforia jotka ovat maataloudesta kadonneet keinolannoitteiden käytön aikana?

    Äänestä

  • Ylitarkastaja/limnologi(evp) kirjoitti:

    Kuten ansiokkaasti toteat yhdyskuntien käsittelemällä ravinnemäärällä todellakin lannoittaisi parisataa tuhatta hehtaaria peltoa. Yhdyskuntajätettä ei kuitenkaan lainsäädännöllisistä syistä voi käyttä viljelykseen, joten se hyötykäytetään maarakentamisessa.

    Jos yhdyskuntien ravinteet riittäisivä kymensosaksi maatalouden käyttämistä lannoitteista, voi maatalouden ravinteiden talteenottotehoa todellakin sanoa huonoksi. 10% käytetyistä ravinteista saadaan tuotteina kuluttajalle. Tästä on tehty muistaakseni oikein tutkimuskin (BERAS). Suomessa maatalouden ravinteiden hyödyntämisteho on laskenut 60 vuoden ajan keinolannoitteiden käytön lisääntyessä.
    Perustellusti voikin kysyä: missä ovat ne gigatonnit fosforia jotka ovat maataloudesta kadonneet keinolannoitteiden käytön aikana?

    Eikö monologi tiedä tutkimustuloksen (BERAS)mukaan keinolannoitteiden kulkeutuvan ensin kuluttajien pöytään ja sieltä kautta vesistöihin!

    Äänestä

  • maajussi (evp) kirjoitti:

    Eikö monologi tiedä tutkimustuloksen (BERAS)mukaan keinolannoitteiden kulkeutuvan ensin kuluttajien pöytään ja sieltä kautta vesistöihin!

    Ruokapöydästä ei mene vesistöihin kuin korkeintaan 2-3% ravinteista. Mutta maataloudessa kaikista käytetyistä ravinteista saadaan kuluttajan ruokapöytään asti alle 10% kokonaismäärästä. Yli 90% "katoaa". Se olisi niinkuin selityksen paikka nyt. Mihin katoa kymmeniä miljoonia kiloa fosforia maataloudesta vuosittain. Pari tuhatta tonnia päätyy elintarviketeollisuuteen, mutta yli 90% on teillä tietymättömillä, viheliäistä touhua...

    Äänestä

  • kertomaan kirjoitti:

    Tuollaista tarinaa vaikka pohjanmaan miehille. Voit saada hyvin läheisiä ystäviä. Sitäpaitsi tuolla logiikallahan se ne rehevöitävät pinta-alat jäävätkin niin pieniksi että niillä ei ole itämeren mittakaavassa mitään merkitystä

    on puheet kuin miesporukalla mutta teot hyvin vähäiset

    Äänestä

  • Ylitarkistaja/linmoloki(evk) kirjoitti:

    Ruokapöydästä ei mene vesistöihin kuin korkeintaan 2-3% ravinteista. Mutta maataloudessa kaikista käytetyistä ravinteista saadaan kuluttajan ruokapöytään asti alle 10% kokonaismäärästä. Yli 90% "katoaa". Se olisi niinkuin selityksen paikka nyt. Mihin katoa kymmeniä miljoonia kiloa fosforia maataloudesta vuosittain. Pari tuhatta tonnia päätyy elintarviketeollisuuteen, mutta yli 90% on teillä tietymättömillä, viheliäistä touhua...

    Puhdistamoiden keräämä fosforikuorma on 3000 tonnia vuodessa, se on fosforipommi joka sulaa joka vuosi vesistöihin sulamislumien ja sateiden mukana, asia on kiistaton.
    Maataloudessa syntyvä ylimääräinen fosfori taas varastoidaan huolella direktiivien mukaisesti uutta käyttöä varten tarkassa kontrollissa.

    On tutkittu monen eri tutkimuslaitoksen toimesta, mm. (Fertilizers and liming materials) keinolannoitteiden valumista maaperässä.
    Tutkimukset osoittaa kiistatta niiden olevan minimaalisen pieniä, kenttäkokeissa tyhjäksi jätetty lannoiterivi ei valu edes kymmentä (4") senttimetriä koekentässä, puhumattakaan satojen kilometrien matkoja.

    Sen sijaan määrällisesti koko maatalouden lannoitteita vastaava helppoliukoinen yhdyskuntajäte on kaikkialla todettu luonolle turmiolliseksi.
    Sitä käytetään nitraattidirektiivien vastaisesti ilman mitään kontrollia kaikessa kaupunkirakentamisessa, teiden varsilla, kotipuutarhoissa ja on viimeisimpien tutkimusten mukaan todettu viheliäisen turmiollista luonnolle.

    Parin vuosikymmenen yhdyskuntajätteet, noin 60.000.000 kg puhdasta fosforia ovat edelleen teillä tietymättömillä tai ei sentään, jotkut valasvartijat, kirkassilmäiset lintubongarit, sekä satunnainen uimamaisteri ovat useana kesänä ponganneet fosforin aiheuttamat kauniit kukinnot Suomenlahdella ja ihasteellet niiden väriloistoa muuten harmaan kaupungin liepeillä.

    Arvoisat yhdyskuntajätteen tuottajat, luontoa ette voi pettää vaikka meitä yritätte huonoin tuloksin, voitte osoitella sormen päillänne tänne maakuntiin mutta ongelma siellä missä tekijäkin.
    Hyvää ruokahalua ja pitkiä istuntoja, kyllä se siitä....

    Äänestä

  • Ylitarkistaja/linmoloki(evk) kirjoitti:

    Ruokapöydästä ei mene vesistöihin kuin korkeintaan 2-3% ravinteista. Mutta maataloudessa kaikista käytetyistä ravinteista saadaan kuluttajan ruokapöytään asti alle 10% kokonaismäärästä. Yli 90% "katoaa". Se olisi niinkuin selityksen paikka nyt. Mihin katoa kymmeniä miljoonia kiloa fosforia maataloudesta vuosittain. Pari tuhatta tonnia päätyy elintarviketeollisuuteen, mutta yli 90% on teillä tietymättömillä, viheliäistä touhua...

    Tarkoitti.

    Äänestä

  • Ylitarkastaja/limnologi(evp) kirjoitti:

    Kuten ansiokkaasti toteat yhdyskuntien käsittelemällä ravinnemäärällä todellakin lannoittaisi parisataa tuhatta hehtaaria peltoa. Yhdyskuntajätettä ei kuitenkaan lainsäädännöllisistä syistä voi käyttä viljelykseen, joten se hyötykäytetään maarakentamisessa.

    Jos yhdyskuntien ravinteet riittäisivä kymensosaksi maatalouden käyttämistä lannoitteista, voi maatalouden ravinteiden talteenottotehoa todellakin sanoa huonoksi. 10% käytetyistä ravinteista saadaan tuotteina kuluttajalle. Tästä on tehty muistaakseni oikein tutkimuskin (BERAS). Suomessa maatalouden ravinteiden hyödyntämisteho on laskenut 60 vuoden ajan keinolannoitteiden käytön lisääntyessä.
    Perustellusti voikin kysyä: missä ovat ne gigatonnit fosforia jotka ovat maataloudesta kadonneet keinolannoitteiden käytön aikana?

    No niin, niinhän siinä kävi kuin arvelinkin,
    taas uusi "ufomies" palstalla.
    Tämä "limnologi" kyselee peltomaan fosforitaseesta
    keskustelupalstan maajusseilta.
    Ei riitä vielä se että herra tarkastaja kuvittelee
    jokaisen peltohehtaarin saavan vuosittain fosforilannoituksen
    niskaan, vaan lisäksi fosforin kemiallinen taipumus sitoutua
    maahiukkasiin vaikealiukoiseen muotoon tuntuu olevan
    tuntematon suure arvon tarkastajalle.
    Taitava provo kuitenkin, - varsin sukkela laskelma tuo
    puuta- heinää tasoinen fosforin katoamistemppu,

    Fosforista vähäsen:

    Ymmärretäänköhän ollenkaan miten arvokkaasta alkuaineesta
    on kyse. Ihmiskunta on jo kerran horjunut uhkaavan
    nälkäkuoleman partaalla sen puutteessa. Kerrotaan että
    keskieuroopassa jopa hautausmaiden ihmisluita jauhettiin
    lannoitteeksi.
    Nykyaikainen lannoiteteollisuuskin on vain väliaikainen
    ratkaisu ongelmaan, -eräs arvio on että nykyvauhdilla
    maapallon fosforiesiintymät käytetään loppuun 80 vuodessa.
    Suomenkin fosforiesiintymät ovat rajalliset, ja jos emme
    kaiva niitä itse ne otetaan meiltä vaikka väkisin.

    Nykyisen suuruisen ihmiskunnan päivät ovat jokatapauksessa
    luetut, oli syy sitten öljyn tai öljyn avulla hankittavan
    lannoitefosforin loppuminen.

    Äänestä

  • Ylitarkastaja/ limnologi(evp) kirjoitti:

    mtk vetoisia viljelmiä on suomessa yli 2 miljoonaa hehtaaria. Liikenteenjakajien pita-ala lienee muutama hehtaari. Onhan siis selviö että huuhtoutuma viheralueilta on promillen tuhannesosan suuruusluokkaa maatalouden laskuvesien sisältämään ravinnemäärään nähden. Pinta-alojen suhteessahan valuma määräytyy, koska sateella on taipumus jakautua tasaisesti koko valtakunnan alueelle. Lisäksi pohjoisessa valuman osuus sadannasta on suurempi, koska haihdunta on siellä huomattavasti vähäisempää, näin ollen pohjoisemmassa huuhtoutuminen viljelyksiltä on keskimääräistä tehokkaampaa.
    Viheraluielta huuhtoutumisen estää niiden muokkaamattomuus ja oikeaoppinen perustaminen sekä hoito. Viheralueita ei myrkyskellä vaarallisislla torjunta-aineilla.

    Nyt kyllä limnologi yrittää harhauttaa maajusseja hienon tittelin varjolla. Totta on, että liikenteen jakajien pinta-ala voi olla pieni. Mutta kuka niistä on puhunut ? Ei kukaan. Kyse on valtateiden, moottoriteiden, kaupunkipuistojen, ulkoilu-, urheilualueiden, kaupunkipuutarhojen, julkisten rakennusten ja omakotitalojen viheralueista. Näiden perustamiseen käytetty "multa" on niin fosforikyllästeistä, että sitä ei voi käyttää maataloudessa. Maatalouden lannoitusrajat ovat fosforin kohdalla n. 15 kg hehtaarille, kun kaupunki ym. rakentamisessa rajoja ei ole tunnettu näihin päiviin asti. Siinä "lietemullan" fosforiarvot huitelevat 50 - 100 kilossa hehtaarille. Viherrakentamisen ympäristösäännökset valmistuivat vasta 2002 tai -03. Eikä niiden noudattamista valvota EU:n toimesta.

    Pohjoisessa haihdunta on todellakin pienempää kuin etelässä, mutta pohjoisella merialueella ei tunneta myöskään leväongelmia. Vaikka mereen laskevat joet kulkevat Pohjanmaan vilja-aitan läpi.

    Kaupunkien viheralueita leikataan kaksi kertaa viikossa, lannoitetaan , kastellaan ja myrkytetään. Leikkausjätteet jätetään nurmikon pintaan, josta sadevesi huuhtelee maatuneet ravinteet kaupunkiojien ja -purojen kautta mereen. Oma , likainen lukunsa ovat kaupunkien hallitsemattomat hulevedet, jotka ovat seurausta sateista ja sulamisvesistä. Ne kulkeutuvat kaupunkitaajamien, varikkojen, teollisuusalueiden ja omakotialueiden läpi vieden liukoisen fosforin , myrkylliset kemikaalit ja raskasmetallit mereen.

    Muista myös, että Helsingin jätevedet ohjataan vain osapuhdistettuna ulkosaaristoon seitsemän kilometrin päähän rannasta. Näi roskat lakaistaan maton alle, ja fiiniltä näyttää. Sateisina kausina Viikin puhdostamoltakin, joka on uudenaikaisin, johdetaan puhdistamatonta jätevettä mereen. Syynä on puhdistamon ylikuormittuminen. Mikä sitten onkaan vanhempien puhdistamojen käytäntö ?

    Muista myös Helsingin ja muidenkin kaupunkien kivihiileen perustuva lämmöntuotanto.

    Summa summarum, puhdistakaa ensin oma pesä, ennen kuin alatte parjata maataloutta. Se sentään tuottaa teille kaupunkilaisille halvan ruuan, te saastutatte pelkällä yhteen pakkautumisella veden , maan ja ilman.

    Äänestä

  • Akkre kirjoitti:

    Nyt kyllä limnologi yrittää harhauttaa maajusseja hienon tittelin varjolla. Totta on, että liikenteen jakajien pinta-ala voi olla pieni. Mutta kuka niistä on puhunut ? Ei kukaan. Kyse on valtateiden, moottoriteiden, kaupunkipuistojen, ulkoilu-, urheilualueiden, kaupunkipuutarhojen, julkisten rakennusten ja omakotitalojen viheralueista. Näiden perustamiseen käytetty "multa" on niin fosforikyllästeistä, että sitä ei voi käyttää maataloudessa. Maatalouden lannoitusrajat ovat fosforin kohdalla n. 15 kg hehtaarille, kun kaupunki ym. rakentamisessa rajoja ei ole tunnettu näihin päiviin asti. Siinä "lietemullan" fosforiarvot huitelevat 50 - 100 kilossa hehtaarille. Viherrakentamisen ympäristösäännökset valmistuivat vasta 2002 tai -03. Eikä niiden noudattamista valvota EU:n toimesta.

    Pohjoisessa haihdunta on todellakin pienempää kuin etelässä, mutta pohjoisella merialueella ei tunneta myöskään leväongelmia. Vaikka mereen laskevat joet kulkevat Pohjanmaan vilja-aitan läpi.

    Kaupunkien viheralueita leikataan kaksi kertaa viikossa, lannoitetaan , kastellaan ja myrkytetään. Leikkausjätteet jätetään nurmikon pintaan, josta sadevesi huuhtelee maatuneet ravinteet kaupunkiojien ja -purojen kautta mereen. Oma , likainen lukunsa ovat kaupunkien hallitsemattomat hulevedet, jotka ovat seurausta sateista ja sulamisvesistä. Ne kulkeutuvat kaupunkitaajamien, varikkojen, teollisuusalueiden ja omakotialueiden läpi vieden liukoisen fosforin , myrkylliset kemikaalit ja raskasmetallit mereen.

    Muista myös, että Helsingin jätevedet ohjataan vain osapuhdistettuna ulkosaaristoon seitsemän kilometrin päähän rannasta. Näi roskat lakaistaan maton alle, ja fiiniltä näyttää. Sateisina kausina Viikin puhdostamoltakin, joka on uudenaikaisin, johdetaan puhdistamatonta jätevettä mereen. Syynä on puhdistamon ylikuormittuminen. Mikä sitten onkaan vanhempien puhdistamojen käytäntö ?

    Muista myös Helsingin ja muidenkin kaupunkien kivihiileen perustuva lämmöntuotanto.

    Summa summarum, puhdistakaa ensin oma pesä, ennen kuin alatte parjata maataloutta. Se sentään tuottaa teille kaupunkilaisille halvan ruuan, te saastutatte pelkällä yhteen pakkautumisella veden , maan ja ilman.

    Eiko akkre tunne fosforin sitoutumista maaperään Tuota samaa teoriaa käytetään perustellessa maatalouden alati heikentyvää ravinteiden talteenottotehoa. Keinolannoitteiden käyttöönoton myötä taltteenotettujen ravinteiden määrä on maataloudessa laskenut 60 vuoden ajan. Jo 40 luvulla tuettiin suomessa maataloustuotteita nykyinen määrä. Nykyään vaan käytetään maatalouden ulkopuolisia lannoitteita kymmenkertainen määrä ja samana aikana on peltojen kasvukerros eli humus käytetty loppuun / huuhdeltu vesistöihin. Jos et usko, niin perehdy beras-raporttiin.

    Kivihiilestä, kaasusta/öljystä ja ydinenergiasta, nyt kun asian puheeksi otit: halpa energia jota energiaklusterin toimesta voidellut päättäjämme haluavat uppiniskaisesti tuottaa "riittävän määrän riittään edullisesti" on syypää nopeutuvaan kaaokseen. 60 vuoden aikan on kestämättömän energiapolitiikan turvin louhittu apatiitit kallioperästämme ja pilattu sillä vesistöt pahjamutia myöten lopullisesti vaikka näyttöä keinolannoitteettomasta viljelystä on tuhansien vuosien ajalta. Ruotsissa ollaan valovuosia edellä, siellä uskotaan uusiutuviin luonnonvaroihin, energiankulutus on alle puolet suomen vastaavasta ja laskee edelleen vaikka väkiluku on lähes kaksinkertainen ja talous hurjassa kasvussa toisin kuin suomessa jossa ennestäänkin korkea energiantuhlaus kasvaa edelleen päättäjiemme siunauksella. Rutosissa muuten osataan erottaa jätteestä erilleen hyötykäytettäväksi raskasmetallit, energia ja fosfori...

    Äänestä

  • Ylitarkistaja(sama) kirjoitti:

    Eiko akkre tunne fosforin sitoutumista maaperään Tuota samaa teoriaa käytetään perustellessa maatalouden alati heikentyvää ravinteiden talteenottotehoa. Keinolannoitteiden käyttöönoton myötä taltteenotettujen ravinteiden määrä on maataloudessa laskenut 60 vuoden ajan. Jo 40 luvulla tuettiin suomessa maataloustuotteita nykyinen määrä. Nykyään vaan käytetään maatalouden ulkopuolisia lannoitteita kymmenkertainen määrä ja samana aikana on peltojen kasvukerros eli humus käytetty loppuun / huuhdeltu vesistöihin. Jos et usko, niin perehdy beras-raporttiin.

    Kivihiilestä, kaasusta/öljystä ja ydinenergiasta, nyt kun asian puheeksi otit: halpa energia jota energiaklusterin toimesta voidellut päättäjämme haluavat uppiniskaisesti tuottaa "riittävän määrän riittään edullisesti" on syypää nopeutuvaan kaaokseen. 60 vuoden aikan on kestämättömän energiapolitiikan turvin louhittu apatiitit kallioperästämme ja pilattu sillä vesistöt pahjamutia myöten lopullisesti vaikka näyttöä keinolannoitteettomasta viljelystä on tuhansien vuosien ajalta. Ruotsissa ollaan valovuosia edellä, siellä uskotaan uusiutuviin luonnonvaroihin, energiankulutus on alle puolet suomen vastaavasta ja laskee edelleen vaikka väkiluku on lähes kaksinkertainen ja talous hurjassa kasvussa toisin kuin suomessa jossa ennestäänkin korkea energiantuhlaus kasvaa edelleen päättäjiemme siunauksella. Rutosissa muuten osataan erottaa jätteestä erilleen hyötykäytettäväksi raskasmetallit, energia ja fosfori...

    BERAS-tutkimus näyttää olevan tarkoitushakuinen tutkimus luomun puolesta. Luomu-tuotanto on kyllä kannatettava suunta, mutta sillä ei voi ratkaista Suomen ruuantuotantoa. Se on siihen tehoton ja kallis. Kuluttajat haluavat halpaa ruokaa, mutta sen pitäisi myös olla ympäristöystävällisesti tuotettua. Siihen yhtälöön sopii vain nykymuotoinen maataloustuotanto.
    Luomu on kuitenkin erittäin hyvä tuotantomuoto ympäristön kannalta, sitä ei lainkaan kiistä. Tutkimuksen tarkoitushakuisuus näkyy siinä, että Suomen vesistökuormitus esitetään suurimpana kuin minkään muun Itämeren ympärysvaltion. Käyttöön on otettu per capita- luku, joka tietysti on suurin koska Suomen väkiluku on pieni. Varsinkin kun vertailukohtina pidetään Venäjää 145 miljoonaa,Puolaa 40 miljoonaa ja Ruotsia 9 miljoonaa asukasta.

    Edelleenkin valumat esitetään ikäänkuin toteutuneena tapahtumana, vaikka kyse on vain valumariskistä, teoreettisesta mahdollisuudesta valumiin.

    Äänestä

  • Akkre kirjoitti:

    BERAS-tutkimus näyttää olevan tarkoitushakuinen tutkimus luomun puolesta. Luomu-tuotanto on kyllä kannatettava suunta, mutta sillä ei voi ratkaista Suomen ruuantuotantoa. Se on siihen tehoton ja kallis. Kuluttajat haluavat halpaa ruokaa, mutta sen pitäisi myös olla ympäristöystävällisesti tuotettua. Siihen yhtälöön sopii vain nykymuotoinen maataloustuotanto.
    Luomu on kuitenkin erittäin hyvä tuotantomuoto ympäristön kannalta, sitä ei lainkaan kiistä. Tutkimuksen tarkoitushakuisuus näkyy siinä, että Suomen vesistökuormitus esitetään suurimpana kuin minkään muun Itämeren ympärysvaltion. Käyttöön on otettu per capita- luku, joka tietysti on suurin koska Suomen väkiluku on pieni. Varsinkin kun vertailukohtina pidetään Venäjää 145 miljoonaa,Puolaa 40 miljoonaa ja Ruotsia 9 miljoonaa asukasta.

    Edelleenkin valumat esitetään ikäänkuin toteutuneena tapahtumana, vaikka kyse on vain valumariskistä, teoreettisesta mahdollisuudesta valumiin.

    Täällä on esitetty väitteitä taajamafosforin ja maaseutu fosforin huuhtoutumisesta. Tutkimusten mukaan viljelyksillä käytettävstä fosforimäärästä(>20kt) huuhtoutuu 10-20% vesistöihin. Yhdyskunnat loppusijoittavat vuosittain 3 tuhatta tonnia, no myönnettävä on että siitäkin varmaankin jotain huuhtoutuu, veikkaisin että muutama prosentti sillä muokkakuksia ei tehdä.

    Noiden käsiteltävien fosforimäärien perusteella tuntuu uskottavalta että maatalouden päästöt ovat yli kymmenkertaiset muihin nähden.

    Huomasitko muuten beras raportin sivulla 11 kuinka ravinteiden talteenottoteho on heikentynyt tasaiseti kymmenien vuosien ajan. Lannoitemmäärien lisääminen ei lisää suoraviivaisesti satoa, ja kemiran mainostamat 5 tonnin tavoitesadot ovat silkkaa vesien pilaamista.

    Kemiran ja hankkijamiesten aatemaailma olisikin syytä unohtaa ja palata maanpinnalle. Ip viljely jossa lannoitetaan vain sen verran että saatava hyöty on panoksia suurempi, tuo viljelijälle pareman taloudellisen hyödyn ja vähentää päästöjä. Nykyinen ylilannoitus ohjeistus hyödyntää kemiralaisia ja ylimitoitetut tuet kiertävät viljelijän kautta teollisuuden laariin jossa herrat kabineteissaan hekottelevat kasvaville optioille.

    Jos vuoden 2007 ympäristötuki suunattaisiin päättäjien lisäkouluttamiseen ja maksettaisiin heille kemiran kurssimatkojakin paremmat edut ympäristönsuojelun nimissä, voitaisiin viljelyohjeistuksia muuttaa siten että satotavoitteista tingittäisiin vaikkapa 10-20% jolloin lannoitemäärä laskisi lähes puoleen, ip viljelyn periaatteiden mukaisesti.

    Äänestä


  • ylitarkistaja kirjoitti:

    Täällä on esitetty väitteitä taajamafosforin ja maaseutu fosforin huuhtoutumisesta. Tutkimusten mukaan viljelyksillä käytettävstä fosforimäärästä(>20kt) huuhtoutuu 10-20% vesistöihin. Yhdyskunnat loppusijoittavat vuosittain 3 tuhatta tonnia, no myönnettävä on että siitäkin varmaankin jotain huuhtoutuu, veikkaisin että muutama prosentti sillä muokkakuksia ei tehdä.

    Noiden käsiteltävien fosforimäärien perusteella tuntuu uskottavalta että maatalouden päästöt ovat yli kymmenkertaiset muihin nähden.

    Huomasitko muuten beras raportin sivulla 11 kuinka ravinteiden talteenottoteho on heikentynyt tasaiseti kymmenien vuosien ajan. Lannoitemmäärien lisääminen ei lisää suoraviivaisesti satoa, ja kemiran mainostamat 5 tonnin tavoitesadot ovat silkkaa vesien pilaamista.

    Kemiran ja hankkijamiesten aatemaailma olisikin syytä unohtaa ja palata maanpinnalle. Ip viljely jossa lannoitetaan vain sen verran että saatava hyöty on panoksia suurempi, tuo viljelijälle pareman taloudellisen hyödyn ja vähentää päästöjä. Nykyinen ylilannoitus ohjeistus hyödyntää kemiralaisia ja ylimitoitetut tuet kiertävät viljelijän kautta teollisuuden laariin jossa herrat kabineteissaan hekottelevat kasvaville optioille.

    Jos vuoden 2007 ympäristötuki suunattaisiin päättäjien lisäkouluttamiseen ja maksettaisiin heille kemiran kurssimatkojakin paremmat edut ympäristönsuojelun nimissä, voitaisiin viljelyohjeistuksia muuttaa siten että satotavoitteista tingittäisiin vaikkapa 10-20% jolloin lannoitemäärä laskisi lähes puoleen, ip viljelyn periaatteiden mukaisesti.

    ikävä kyllä menetelmäsi johataisi nälkäkuolemiin, köyhimmästä kansalaisesta alkaen. Jokainen viljelijä ei voi olla ip-"paalinpyörittäjä" ja tuottaa 200 hehtarin alalta 20 tonnia lihaa

    Äänestä

  • tuottaja(teho) kirjoitti:

    ikävä kyllä menetelmäsi johataisi nälkäkuolemiin, köyhimmästä kansalaisesta alkaen. Jokainen viljelijä ei voi olla ip-"paalinpyörittäjä" ja tuottaa 200 hehtarin alalta 20 tonnia lihaa

    Juu tuotan tuon 20 tonnia lihaa reilun sadan hehtaarin alalta, joten hehtaarituotos jää 150 ja 200 kilon väliin hehtaarilta.
    Viljantuotanto monokulttuuriviljelynä ilman kasvinvuorotusta ja keinolannoitusta ei onnistu.
    Kuitenkin kaikki viimeaikaiset tukimuutokset suosivat nurmien kääntämistä viljanviljelyyn, kovimpana esimerkkinä ympäristötuen lisäosan poistaminen nurmelta!
    Tosiasiahan on kiistatta se, että talven nurmipeitteisenä olleelta nuukasti IP-periaatteella lannoitetulta pellolta ei juurikaan ravinnevalumia synny.
    Laskeskelin hieman viime vuoden ravinnetasetta:
    Ostin kivennäisiä 1200 kiloa, joissa fosforia noin 113 kiloa, viljaa ostin noin 30 tonnia, jossa fosforia noin 123 kiloa ja typpeä n 600 kiloa. Vastaavasti eläimiä myin noin 20 tonnia ja ostin noin tonnin joten luovutin niissä fosforia n 153 kiloa ja typpeä n 570 kiloa. Laskelma on vielä tässä vaiheessa plussalla, mutta lisäksi luovutin lantaa n 750 kuutiota tilaltani luovutussopimustiloille jossa meni noin 600 kiloa fosforia ja Liukoista typpeä n 285 kiloa ja kokonaistyppenä laskettuna n 2025 kiloa. Luulempa ettei tilaltani kovinkaan paljoa voi ravinteita vesiin valua tai sitten on odotettavissa aika pudotus satoihin lähivuosina.

    Ps viime kesäksi oli varattuna 6 säkkiä apulantaa (nurmen y2) mutta myin ne sitten naapurille kun keväällä en laiskuuttani viittinyt levittää ja kesän kuivuuden takia en raaskinut levittää, kun vaste olisi jäänyt liian huonoksi. Tulevaa kesää varten minulla on hankittuna 10 säkkiä (nurmeny2) eli 6500 kiloa, mutta saa nähdä paljonko levitän siitä omiin maihin. Viime kesänä satoa tuli silti liki 1500 rullaa ja pääosin yhdestä sadosta, toista satoa paalasin vain pieneltä osalta karjanlantaa perustettaessa saaneilta nurmilta.

    Äänestä

  • Paalinpyörittäjä kirjoitti:

    Juu tuotan tuon 20 tonnia lihaa reilun sadan hehtaarin alalta, joten hehtaarituotos jää 150 ja 200 kilon väliin hehtaarilta.
    Viljantuotanto monokulttuuriviljelynä ilman kasvinvuorotusta ja keinolannoitusta ei onnistu.
    Kuitenkin kaikki viimeaikaiset tukimuutokset suosivat nurmien kääntämistä viljanviljelyyn, kovimpana esimerkkinä ympäristötuen lisäosan poistaminen nurmelta!
    Tosiasiahan on kiistatta se, että talven nurmipeitteisenä olleelta nuukasti IP-periaatteella lannoitetulta pellolta ei juurikaan ravinnevalumia synny.
    Laskeskelin hieman viime vuoden ravinnetasetta:
    Ostin kivennäisiä 1200 kiloa, joissa fosforia noin 113 kiloa, viljaa ostin noin 30 tonnia, jossa fosforia noin 123 kiloa ja typpeä n 600 kiloa. Vastaavasti eläimiä myin noin 20 tonnia ja ostin noin tonnin joten luovutin niissä fosforia n 153 kiloa ja typpeä n 570 kiloa. Laskelma on vielä tässä vaiheessa plussalla, mutta lisäksi luovutin lantaa n 750 kuutiota tilaltani luovutussopimustiloille jossa meni noin 600 kiloa fosforia ja Liukoista typpeä n 285 kiloa ja kokonaistyppenä laskettuna n 2025 kiloa. Luulempa ettei tilaltani kovinkaan paljoa voi ravinteita vesiin valua tai sitten on odotettavissa aika pudotus satoihin lähivuosina.

    Ps viime kesäksi oli varattuna 6 säkkiä apulantaa (nurmen y2) mutta myin ne sitten naapurille kun keväällä en laiskuuttani viittinyt levittää ja kesän kuivuuden takia en raaskinut levittää, kun vaste olisi jäänyt liian huonoksi. Tulevaa kesää varten minulla on hankittuna 10 säkkiä (nurmeny2) eli 6500 kiloa, mutta saa nähdä paljonko levitän siitä omiin maihin. Viime kesänä satoa tuli silti liki 1500 rullaa ja pääosin yhdestä sadosta, toista satoa paalasin vain pieneltä osalta karjanlantaa perustettaessa saaneilta nurmilta.

    kuin musiikkia luonnolle ja koko ekosysteemille sekä luultavasti myös pankkitililesi, mutta tuskallista luettavaa hankkijalaisille kepuli sikarimiehille kabineteissaan.

    Äänestä

  • Luonnonystävä kirjoitti:

    kuin musiikkia luonnolle ja koko ekosysteemille sekä luultavasti myös pankkitililesi, mutta tuskallista luettavaa hankkijalaisille kepuli sikarimiehille kabineteissaan.

    Olet jäljillä, maatalous on kuin musiikkia luonnolle ja maanviljelijät ovat edelleen vapaita tekemään itsenäisiä päätöksiä, toisin mitä olet usein väittänyt.

    Oikeastaan Paalinpyörittäjä väänsi rautalankamallin siitä, kuinka fosfori-, sekä typpikuormat siirtyvät maataloustuottajalta yhdyskuntajätteen tuottajalle varsin nerokkaasti mutta ei hätää, fosfori on elämän kannalta tärkein alkuaine monessa eri tekijässä.
    Jo historia tuntee roomalaisten kahinoinnin ajoilta näppäriä oivalluksia ujuttaa sotajoukkoja huomaamattomasti vihollisen selustaan.
    Maataloudessa tämän päivän Troijan hevonen on ruoka, jossa typpi- ja fosforikuormat siirtyvät huolellisesti pakattuina yhdyskuntajätteen tuottajille.
    Vähintäänkin toivottavaa olisi ettei siinä käyttöportaassa sorruttaisi turmelemaan luontoarvoja epämääräisillä sijoitteluilla vaan tunnettaisiin vastuuta omien elintapojen soveltamisessa ympäröivään luontoon.

    On totta, että keinolannoitteiden määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa ja alkaa pian olla uhka kelvollisen viljan, sekä muiden ruokakasvien tuottamiseen.
    Jos jätetään luomutuotanto omaan arvoonsa ja tarkastellaan 2000-luvun viljelyä tämän päivän vaatimusten tasolla, siinähän on otettu aimo harppaus eteen päin kestävän kehityksen tiellä, sekä optimaalinen suunnittelun, kustannusten ja laadun yhteensovittamisessa.
    http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/10_viljanlaatu/03_ymparistovaikutukset/index.jsp

    Voidaanko luomutuotannossa tuottaa suomalaisten rakastamaa mallasjuomaa, eli olutta, jonka perusraaka-aineen viljely edellyttää aivan eri toimenpiteitä kuin luonnonyrttiviljely.
    http://www.agronet.fi/mallasohra/v5mallasohran_lannoitus2003.htm#Fosfori ja mallasohran laatu

    Pärjääkö kotieläimet tehokkuutta vaativan EU:n myllerryksessä luonnonyrteillä?
    Riittääkö kasvuvauhti, riittääkö lehmien määrä nykytasolla vai joudutaanko se tuplaamaan maidonsaannin turvaamiseksi?
    Mitä on luomutuotanto, pitääkö kaikkien Suomen maatilojen hankkia karja ylläpitämään luomun peruslähtökohdat?
    http://www.maaseutukeskus.fi/luomu/mita/mita.html
    Tuohon edelliseen linkkin viitaten suomalainen maatalous on jo luomua.

    Äänestä

  • metsäveli kirjoitti:

    No niin, niinhän siinä kävi kuin arvelinkin,
    taas uusi "ufomies" palstalla.
    Tämä "limnologi" kyselee peltomaan fosforitaseesta
    keskustelupalstan maajusseilta.
    Ei riitä vielä se että herra tarkastaja kuvittelee
    jokaisen peltohehtaarin saavan vuosittain fosforilannoituksen
    niskaan, vaan lisäksi fosforin kemiallinen taipumus sitoutua
    maahiukkasiin vaikealiukoiseen muotoon tuntuu olevan
    tuntematon suure arvon tarkastajalle.
    Taitava provo kuitenkin, - varsin sukkela laskelma tuo
    puuta- heinää tasoinen fosforin katoamistemppu,

    Fosforista vähäsen:

    Ymmärretäänköhän ollenkaan miten arvokkaasta alkuaineesta
    on kyse. Ihmiskunta on jo kerran horjunut uhkaavan
    nälkäkuoleman partaalla sen puutteessa. Kerrotaan että
    keskieuroopassa jopa hautausmaiden ihmisluita jauhettiin
    lannoitteeksi.
    Nykyaikainen lannoiteteollisuuskin on vain väliaikainen
    ratkaisu ongelmaan, -eräs arvio on että nykyvauhdilla
    maapallon fosforiesiintymät käytetään loppuun 80 vuodessa.
    Suomenkin fosforiesiintymät ovat rajalliset, ja jos emme
    kaiva niitä itse ne otetaan meiltä vaikka väkisin.

    Nykyisen suuruisen ihmiskunnan päivät ovat jokatapauksessa
    luetut, oli syy sitten öljyn tai öljyn avulla hankittavan
    lannoitefosforin loppuminen.

    kommenteista päätellen puoletkaan maajusseista eivät ymmärrä fosforin merkityksellisyydestä mitään. Säkkejä saa kaupasta ja tukee tulee...

    Äänestä

  • Luonnonystävä kirjoitti:

    kommenteista päätellen puoletkaan maajusseista eivät ymmärrä fosforin merkityksellisyydestä mitään. Säkkejä saa kaupasta ja tukee tulee...

    kommenteista päätellen moni ei ymmärrä ravinnon tuottamisesta yhtään mitään.

    Äänestä

Veneilen joka kesä Selkämeren ja Saaristomeren alueella ja levälauttojakin olen nähnyt. Uskoisin niiden aiheutuvan ennemminkin kaupunkien yhdyskuntajätteestä, eli paskasta, jota sinäkin teet. Veikkaan, että sinun paskasi aiheuttamaa kuormitusta tukitaan vähemmän, kuin viljelysmaan ravinnetasapainoa.

Äänestä

kyytiin ja kerro miten hommat pitäisi tehdä.

SIIS KERRO MITEN MAATA PITÄÄ VILJELLÄ.
Jos syytät, niin kerro vaihtoehto.

Äänestä

Osaako herännyt kertoa mista löytyy puhdistamoiden talteenottamat 60.000.000 kg puhdasta fosforia parin vuosikymmenen ajalta, niillä ei ole tapana hävitä itsestään?

Tämä syyttely on toki tuttua, on helpompi osoittaa syyttömiä kuin tunnustaa omat ympäristön massiiviset pilaamistouhut.
Lapsikin jo käsittää kuka on pilaamisen arkkitehti kun ongelma on kotirannassa, me maalaiset, todelliset luonnonystävät huolehdimme kirjaimellisesti luonnosta, kuinkas muuten, se on meidän tulonlähde, jota kannattaa varjella kuin kukkaa kämmenellä.

Meillä on puhtaat uimarannat, runsaskalaiset järvet virkistyskäyttöön, luontoa parhaimmillaan.
Ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa bunkkeri asukkaat ymmärtävät luontoarvot ja sen suojelun tarpeet, sekä ryhtyvät sanoista tekoihin.
Nythän on tilanne se, että heidän ei tarvitse osallistua omakohtaisesti millään tavalla ympäristöongelmien hoitoon vaan päin vastoin tuottaa niitä.

Maatalous on ympäristöohjelmien puitteissa kirjaimellisesti täyttänyt kaikki vaateet hyvän ympäristön hoidon suhteen.
Kaikki ravinteet mitkä pelto tuottaa kasvukauden aikana siirtyvät kasvien, sekä muiden elintarvikkeiden mukana taajamiin, ylijääviltä osin ne varastoidaan huolellisesti maatiloilla säännösten mukaisiin varastoihin, joista hyödynnetään seuraavan kasvukauden aikana takaisen kasvien käyttöön, käytännössä tutkimusten mukaan mitään haitallisia valumia ei tapahdu.

Kun taas 3000 tonnin puhdas fosforimäärä vuodesta toiseen taajamissa jää helppoliukoisena luontoon pommiksi, joka sulaa lumen tavoin vesistöihin ja ongelmat ovat siellä, missä niiden kuuluukin olla.

Maatalous toimii samalla tavalla kuin luonto itse, ravinteita juuri sen verran kuin kasvit niitä tarvitsevat, taajamissa taas toimitaan hulttion tavoin, ei mitään määrää niiden syytämisessä luontoon, vesistöihin, no eihän heillä ole edes tietämystä ongelmien synnystä.

Onneksi luonto on oikeudenmukainen, kostaa kaikki virheet niille jotka sen aiheuttaa, polskikaa aivan rauhassa omissa liemissänne, ei luulis olevan tunnon tuskia kun oma paska yleensä ei haise pahalle.

Äänestä

seikka on muuten se, että Saaristomeren eteläosissa on tilanne selvästi pahempi. Pohjoisosat ovat mukavan puhtaita, samoin Selkämeri on suorastaan hyvä, ellei jopa erinomainen.

Kuitenkin näitä alueita "rasittaa" koko Pohjanmaan ja Satakunnan maatalous.

Kuule! Kyllä se syy löytyy ihan siitä kun sinä ja varsinkin kaimasi Pietarissa sovitatte peppunne sinne porsliinimaljalle. Jätevedenpuhdistus ei ole 100 prosenttinen ja vaikka olisikin, niin mieti mitä tapahtuu sille lietteelle joka prosessista jää..... Vinkkinä voin sanoa, että ei se ilmaan haihdu.

Äänestä

kuuluu jo varmaan geeniperintönä että ruokaa saa
kaupasta ja sähköä pistorasiasta, ei niitä tarvitse
missään tuottaa. Suomen maatalous tietysti on
syypää Itämeren pilaamiseen. Muilla Itämeren
rantavaltioiden maataloudella, asumisella ja teollisuudella ei ole osuutta asiaan. Suomen
maatalouden ylikorostettu syyllistäminen näkyy
kaikissa ympäristökeskuksen raporteissa.Jokien
virtaamista pystytään varmasti analysoimaan
ravinteet,mutta mistä ne ovat kaikki peräisin
onkin jo vaikeampi määritellä. Kuinka luotettavaa
on jätevesien puhdistus? Mihin hävitetään
puhdistuksesta syntyvä fosfori ja typpi.
Saaristomeri on myös vilkkaana veneilyalueena
septitankkien tyhjennyspaikka.

Äänestä
  • on uskominen niin peltoviljely on nykyään suljettu prosessi mistä ei karkaa kuin korkeintaan tislattua vettä. Ihmeellinen keksintö se suomalainen pelto kun sinne voi pumpata miljoonia kuutioita lietepaskaa ja kaikki puhdistuu ennen pellonojaa.

    Äänestä

  • maanviljelystietäjiin kirjoitti:

    on uskominen niin peltoviljely on nykyään suljettu prosessi mistä ei karkaa kuin korkeintaan tislattua vettä. Ihmeellinen keksintö se suomalainen pelto kun sinne voi pumpata miljoonia kuutioita lietepaskaa ja kaikki puhdistuu ennen pellonojaa.

    muissa eu-maissa eläinten lannat levitettävän?
    Puhdistamoonko ne ajetaan?
    Käväise katsomassa Hollannissa ja Tanskassa,niin
    huomaat eron ja sitäpaitsi EU:n myötä tänne on
    rakennettu suuret paskakeskittymät.Se on sitä
    tehokkuutta jota nyt suureen ääneen vaaditaan.
    Riinpiisin miehenä yrittäisit edes keksiä,kuinka
    ruokaa tuotetaan ilman lannoitusta ja minne
    jätevedenpuhdistamojen paskat sijoitetaan.
    Pelloille niitä ei voi levittää raskasmetallipitoisuutensa tähden.
    Kun ylistät ympäristöministeriön erinomaisuutta
    ja huippuasiantuntemusta,niin miten he selittävät
    Pohjanlahden puhtauden saaristomerestä pohjoiseen
    vaikka sinne virtaa paljon jokia isolta maatalousalueelta jossa on kaiken lisäksi
    suuria kotieläintiloja.
    Veneilijänä tiedän että leväesiintymiä ei enää
    Uudenkaupungin saaristossa pahemmin tavata.
    Turun korkeudelta etelään ja Suomen lahti ovat
    pahinta aluetta.Eli ruuhkasuomen merialue.
    Kemiraa sinun pitäisi myös hakea vastuuseen
    kun valmistaa niitä sinilevän ravinteita
    ja EU vielä sallii niiden käytön.
    Auttaiskohan jos sitoisit itsesi kettingillä
    Grow-Hown porttiin kiinni ja yrittäisit estää
    lannoitekuljetuksia ja vaatisit tehtaanjohtajaltakin sitä mainitsemaasi vesibussiristeilyä uimakokemuksineen.
    Jos ympäministeriö on yhtä luotettava vesientutkija kuin se oli kuuluisassa Natura-valmistelussakin pyrkiessään sosialisoimaan
    yksityisten ihmisten maita ja rantoja,niin en
    kyllä tuloksia ihmettele.

    Äänestä

  • pravda kirjoitti:

    muissa eu-maissa eläinten lannat levitettävän?
    Puhdistamoonko ne ajetaan?
    Käväise katsomassa Hollannissa ja Tanskassa,niin
    huomaat eron ja sitäpaitsi EU:n myötä tänne on
    rakennettu suuret paskakeskittymät.Se on sitä
    tehokkuutta jota nyt suureen ääneen vaaditaan.
    Riinpiisin miehenä yrittäisit edes keksiä,kuinka
    ruokaa tuotetaan ilman lannoitusta ja minne
    jätevedenpuhdistamojen paskat sijoitetaan.
    Pelloille niitä ei voi levittää raskasmetallipitoisuutensa tähden.
    Kun ylistät ympäristöministeriön erinomaisuutta
    ja huippuasiantuntemusta,niin miten he selittävät
    Pohjanlahden puhtauden saaristomerestä pohjoiseen
    vaikka sinne virtaa paljon jokia isolta maatalousalueelta jossa on kaiken lisäksi
    suuria kotieläintiloja.
    Veneilijänä tiedän että leväesiintymiä ei enää
    Uudenkaupungin saaristossa pahemmin tavata.
    Turun korkeudelta etelään ja Suomen lahti ovat
    pahinta aluetta.Eli ruuhkasuomen merialue.
    Kemiraa sinun pitäisi myös hakea vastuuseen
    kun valmistaa niitä sinilevän ravinteita
    ja EU vielä sallii niiden käytön.
    Auttaiskohan jos sitoisit itsesi kettingillä
    Grow-Hown porttiin kiinni ja yrittäisit estää
    lannoitekuljetuksia ja vaatisit tehtaanjohtajaltakin sitä mainitsemaasi vesibussiristeilyä uimakokemuksineen.
    Jos ympäministeriö on yhtä luotettava vesientutkija kuin se oli kuuluisassa Natura-valmistelussakin pyrkiessään sosialisoimaan
    yksityisten ihmisten maita ja rantoja,niin en
    kyllä tuloksia ihmettele.

    Kyllä merkittävissä maatalousmaissa lanta levitetään viljelyskelpoisiin peltoihin, jotka todella soveltuvat voimaperäiseen viljelyyn ja siellä ilamastollisetkin kasvuolosuhteet suosivat tuottavaa maataloustuotantoa. Suomessa on hyvin vähän lannoitettavaksi kelpaavaa peltoa, pääasiassa nämä maa-alueet sopisivat metsätalouteen ja joiltakin osiltaan laiduntamiseen.

    Yhdyskuntalietteen osalta tulevaisuudessa, mikäli nykyinen ekologinen hyötykäyttö maarakentamisessa vähenee, olisi järkevää käyttää ruotsissa kehitettyä menetelmää jolla jalostetaan jäte energiaksi ja lannoitteeksi.

    Tapaus ympäristöhallinto: "virkamiehen sanaan on luotettava"

    Mitä tulee perämeren puhtauteen ja suomenlahden rehevyyteen, syy on yksinkertainen. Voimaperäistä viljelyä on ainoastaan eteläsuomessa.

    Mitä pahaa Natura menettelyssä oli. Sosialisointihan rantojen osalta olisi todella kannatettava ratkaisu. itseasiassa kaikki viljelyalueet voitaisiin sosialisoida hyötykäyttöön. Niiden nykyisestä kääntelemisestä ei ole kuin haittaa viljelijöille itselleen ja lystin kustantajille. Peltoihin lahjoituksena(ilman lahjaveroa) pumpattu varallisuus vastaa jo moninkerroin viljelysten todellista arvoa. Sosialisointi olisi myös oikeudenmukainen menettely tässä tilanteessa.

    Äänestä

  • pitkäpartainen sosialisti kirjoitti:

    Kyllä merkittävissä maatalousmaissa lanta levitetään viljelyskelpoisiin peltoihin, jotka todella soveltuvat voimaperäiseen viljelyyn ja siellä ilamastollisetkin kasvuolosuhteet suosivat tuottavaa maataloustuotantoa. Suomessa on hyvin vähän lannoitettavaksi kelpaavaa peltoa, pääasiassa nämä maa-alueet sopisivat metsätalouteen ja joiltakin osiltaan laiduntamiseen.

    Yhdyskuntalietteen osalta tulevaisuudessa, mikäli nykyinen ekologinen hyötykäyttö maarakentamisessa vähenee, olisi järkevää käyttää ruotsissa kehitettyä menetelmää jolla jalostetaan jäte energiaksi ja lannoitteeksi.

    Tapaus ympäristöhallinto: "virkamiehen sanaan on luotettava"

    Mitä tulee perämeren puhtauteen ja suomenlahden rehevyyteen, syy on yksinkertainen. Voimaperäistä viljelyä on ainoastaan eteläsuomessa.

    Mitä pahaa Natura menettelyssä oli. Sosialisointihan rantojen osalta olisi todella kannatettava ratkaisu. itseasiassa kaikki viljelyalueet voitaisiin sosialisoida hyötykäyttöön. Niiden nykyisestä kääntelemisestä ei ole kuin haittaa viljelijöille itselleen ja lystin kustantajille. Peltoihin lahjoituksena(ilman lahjaveroa) pumpattu varallisuus vastaa jo moninkerroin viljelysten todellista arvoa. Sosialisointi olisi myös oikeudenmukainen menettely tässä tilanteessa.

    tuokin. Miten olemmekaan pystyneet elämään ja viljelemään täällä pohjolassa tietämättä että se on mahdotonta. Onneksi on sinun kaltaisiasi suuria ajattelijoita kertomassa sen meille.

    Äänestä

  • pitkäpartainen sosialisti kirjoitti:

    Kyllä merkittävissä maatalousmaissa lanta levitetään viljelyskelpoisiin peltoihin, jotka todella soveltuvat voimaperäiseen viljelyyn ja siellä ilamastollisetkin kasvuolosuhteet suosivat tuottavaa maataloustuotantoa. Suomessa on hyvin vähän lannoitettavaksi kelpaavaa peltoa, pääasiassa nämä maa-alueet sopisivat metsätalouteen ja joiltakin osiltaan laiduntamiseen.

    Yhdyskuntalietteen osalta tulevaisuudessa, mikäli nykyinen ekologinen hyötykäyttö maarakentamisessa vähenee, olisi järkevää käyttää ruotsissa kehitettyä menetelmää jolla jalostetaan jäte energiaksi ja lannoitteeksi.

    Tapaus ympäristöhallinto: "virkamiehen sanaan on luotettava"

    Mitä tulee perämeren puhtauteen ja suomenlahden rehevyyteen, syy on yksinkertainen. Voimaperäistä viljelyä on ainoastaan eteläsuomessa.

    Mitä pahaa Natura menettelyssä oli. Sosialisointihan rantojen osalta olisi todella kannatettava ratkaisu. itseasiassa kaikki viljelyalueet voitaisiin sosialisoida hyötykäyttöön. Niiden nykyisestä kääntelemisestä ei ole kuin haittaa viljelijöille itselleen ja lystin kustantajille. Peltoihin lahjoituksena(ilman lahjaveroa) pumpattu varallisuus vastaa jo moninkerroin viljelysten todellista arvoa. Sosialisointi olisi myös oikeudenmukainen menettely tässä tilanteessa.

    mielipiteitäsi. Sinähän olet viherpiipertäjä
    ulospäin ja tulipunainen sisältä sosialisointipyrkimyksineen. Pohjois-Korea voisi
    olla sinulle paras paikka maailmassa.Ehkä Kuuba
    ja Albaania voisivat sinua kenties kiinnostaa.
    Olen jo turhaan kuvitellut,että neukkulan
    ihannoijat olisivat jo aukaisset silmänsä ja
    häipyneet vähin äänin takavasemmalle mutta väärässä
    olin. Et näköjään tiedä että Pohjanmaa ja Satakunta
    ovat laajoja viljely ja kotieläinalueita
    ulottuen Raumalta Ouluun. Perämeri ei kylläkään
    ala Uudenkaupungin seudulta. Selkämeri. Merenkurkku ja perämeri voivat kaikki hyvin
    Ja mitä tulee virkamiehen sanaan ,niin minulla
    ainakin luottamus siihen horjuu aika usein.
    Niistäkin suurin osa on poliittisia ja
    ja usein on veto omaan tai oman puolueen
    pussiin.
    Mihin muuten käyttäisit sitä paskasta jalostettua
    lannoitetta joka sisältää raskasmetalleja.
    Kokoajan olet arvostellut lannoittamista.
    Paska maarakentamisessa on mielestäsi
    ekologista mutta viljelyssä ei,ei oikein
    tunnu uskottavalta.

    Äänestä

  • pravda kirjoitti:

    mielipiteitäsi. Sinähän olet viherpiipertäjä
    ulospäin ja tulipunainen sisältä sosialisointipyrkimyksineen. Pohjois-Korea voisi
    olla sinulle paras paikka maailmassa.Ehkä Kuuba
    ja Albaania voisivat sinua kenties kiinnostaa.
    Olen jo turhaan kuvitellut,että neukkulan
    ihannoijat olisivat jo aukaisset silmänsä ja
    häipyneet vähin äänin takavasemmalle mutta väärässä
    olin. Et näköjään tiedä että Pohjanmaa ja Satakunta
    ovat laajoja viljely ja kotieläinalueita
    ulottuen Raumalta Ouluun. Perämeri ei kylläkään
    ala Uudenkaupungin seudulta. Selkämeri. Merenkurkku ja perämeri voivat kaikki hyvin
    Ja mitä tulee virkamiehen sanaan ,niin minulla
    ainakin luottamus siihen horjuu aika usein.
    Niistäkin suurin osa on poliittisia ja
    ja usein on veto omaan tai oman puolueen
    pussiin.
    Mihin muuten käyttäisit sitä paskasta jalostettua
    lannoitetta joka sisältää raskasmetalleja.
    Kokoajan olet arvostellut lannoittamista.
    Paska maarakentamisessa on mielestäsi
    ekologista mutta viljelyssä ei,ei oikein
    tunnu uskottavalta.

    Vihreät ovat kuin tomaatteja.
    Tomaatitkin ovat nuorena vihreitä, mutta kypsyessään ne muuttuvat punaisiksi!

    Äänestä

  • pravda kirjoitti:

    mielipiteitäsi. Sinähän olet viherpiipertäjä
    ulospäin ja tulipunainen sisältä sosialisointipyrkimyksineen. Pohjois-Korea voisi
    olla sinulle paras paikka maailmassa.Ehkä Kuuba
    ja Albaania voisivat sinua kenties kiinnostaa.
    Olen jo turhaan kuvitellut,että neukkulan
    ihannoijat olisivat jo aukaisset silmänsä ja
    häipyneet vähin äänin takavasemmalle mutta väärässä
    olin. Et näköjään tiedä että Pohjanmaa ja Satakunta
    ovat laajoja viljely ja kotieläinalueita
    ulottuen Raumalta Ouluun. Perämeri ei kylläkään
    ala Uudenkaupungin seudulta. Selkämeri. Merenkurkku ja perämeri voivat kaikki hyvin
    Ja mitä tulee virkamiehen sanaan ,niin minulla
    ainakin luottamus siihen horjuu aika usein.
    Niistäkin suurin osa on poliittisia ja
    ja usein on veto omaan tai oman puolueen
    pussiin.
    Mihin muuten käyttäisit sitä paskasta jalostettua
    lannoitetta joka sisältää raskasmetalleja.
    Kokoajan olet arvostellut lannoittamista.
    Paska maarakentamisessa on mielestäsi
    ekologista mutta viljelyssä ei,ei oikein
    tunnu uskottavalta.

    -Mihin muuten käyttäisit sitä paskasta jalostettua
    lannoitetta joka sisältää raskasmetalleja-

    ruotsalaiset osaavat prosessoida jätteen siten että lopputuloksena on erillään ravinteet, myrkyt ja energia.

    Äänestä

  • ylitarkistaja kirjoitti:

    -Mihin muuten käyttäisit sitä paskasta jalostettua
    lannoitetta joka sisältää raskasmetalleja-

    ruotsalaiset osaavat prosessoida jätteen siten että lopputuloksena on erillään ravinteet, myrkyt ja energia.

    myönnetään Nobel. Homma taitaa olla varsi salaista kun ei oole sattunut silmiini

    Äänestä

tukimuotojen nimityksiin. "Ympäristötuki" on vain tukinimike joka kuulostaa hyvältä, ei sillä ole ollut tarkoituskaan vähentää maatalouden ympäristörasitusta.Kaikki tuet maataloudelle ovat vastikkeetonta toimeentulotukea, tyhmä kansa vain menee ansaan ja rupeaa keskustelemaan tuki/päästöt jne, täyttä ajanhukkaa...

Äänestä
  • ympäristötuen ehtoihin,jos niistä jotain
    ymmärrät,niin ota sitten vasta kantaa asiaan!

    Äänestä

Kannatettava ajatus tuo kesäinen risteily saaristomerellä. Olisi maajusienkin viimeinkin aika havahtua ja todeta tämä kaaokseen johtava tilanne.

Kautta historian on päättäjien enemistönä ollut maanviljelijöitä tai maataloustaustaisia henkilöitä, kuten nykysessäkin eduskunnassa. Nämä maajussit johtavat maata pelkästään omaa etuaan ajaen hankkijan ja kemiran aatteiden mukaan ilman vastuuta huomisesta. Käsittämätöntä että ravinteita louhitaan kalliosta ja tislataan ilmasta ydinenergialla / tuontienergialla ja samaan aikaan huuhdellaan kansallisomaisuus eli viljelyskelpoinen humus ravinteineen vesistöihin, veronmaksajien kustannuksella. Maajussit ovat todellisia kaaos-johtajia.

Äänestä
  • meille yksinkertaisille millä sinä meidät ruokit.

    Äänestä

  • kerrot kirjoitti:

    meille yksinkertaisille millä sinä meidät ruokit.

    http://www.jdb.se/beras/files/BERAS executive summary final.pdf

    tuossa aluksi karua kertomaa, kylmää totuutta, hyytävää faktaa ja aatteetonta asiaa.

    Ylilannottamiseen todellakin kannustaa keinotekoisen alhainen lannoitteiden hina, joka taas johtuu kestämättömästä energiapolitiikasta ja ylimitoitetut tuet. Ip viljely on paljon järkevämpää myös maajussille itselleen taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkasteltuna.

    Äänestä

  • ylitarkistaja kirjoitti:

    http://www.jdb.se/beras/files/BERAS executive summary final.pdf

    tuossa aluksi karua kertomaa, kylmää totuutta, hyytävää faktaa ja aatteetonta asiaa.

    Ylilannottamiseen todellakin kannustaa keinotekoisen alhainen lannoitteiden hina, joka taas johtuu kestämättömästä energiapolitiikasta ja ylimitoitetut tuet. Ip viljely on paljon järkevämpää myös maajussille itselleen taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkasteltuna.

    Millä kriteereillä valitaan ne jotka eivät saa ruokaa. Onhan jo nyt puhuttu luomusta viimeiset 20 vuotta mutta ei se näytä yleistyvän varsin paljon normaali viljelyä suuremmista tuista huolimatta.

    Äänestä

  • ylitarkistaja kirjoitti:

    http://www.jdb.se/beras/files/BERAS executive summary final.pdf

    tuossa aluksi karua kertomaa, kylmää totuutta, hyytävää faktaa ja aatteetonta asiaa.

    Ylilannottamiseen todellakin kannustaa keinotekoisen alhainen lannoitteiden hina, joka taas johtuu kestämättömästä energiapolitiikasta ja ylimitoitetut tuet. Ip viljely on paljon järkevämpää myös maajussille itselleen taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkasteltuna.

    IPCC on päivän tunnus ja risteily odottaa, joko matkalippu on noudettu?

    Tässä esite kiinnostavasta risteilystä, josta kukaan aito luonnonsuojelija ei voi jättäytyä pois.
    Risteilyalus on luonnonpuusta rakennettu kestävän kehityksen periaatteella ja vesiclosetit ovat kieletty matkan aikana.
    Matkan päätyttyä kerätyt nesteet ja kiintoaineet kipataan sopivaan kohtaan katseilta suojattuun paikkaan ja suuri ympäristöteko on näin tehty.

    http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/arkkimme-patistaa-toimintaan-i

    Äänestä

Maanviljelyä, etenkin suomalaista syytetään aivan turhaan vesistöjemme pilaamisesta. Suurin viljelytuotanto on Satakunnassa ja Pohjanmaalla, mutta Pohjanlahti ja Saaristomeri ovat puhtaita ja sitäpaitsi merellä seilanneena ja satoja kertoja yli lentäneenä olen nähnyt, että saaste- ja levälautat tulevat mereltä Suomeen päin, siis ne lienevät peräisin meren rannoilla asuvista yhdyskunnista, ei pelloilta.Älkää turhaan syyttäkö viljelijöitä omista paskoistanne ja fosfaattisista pesuaineistanne.

Äänestä

  • ympäristöasiantuntia(SKDL) kirjoitti:

    luotettavat tutkimuksemme kuitenkin ososittavat maatalouden olevan pahin rehevöittäjä. Maatalouden päästöt vastaavat 150 miljoonan kaupunkiasukkaan päästöjä.

    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi

    Noinkin sanoa koska ilman maataloutta ne 150 miljoonaa kaupunkilaista eivät päästäisi edes pierua, paksummasta puhumattakaan

    Äänestä

  • sen tietysti kirjoitti:

    Noinkin sanoa koska ilman maataloutta ne 150 miljoonaa kaupunkilaista eivät päästäisi edes pierua, paksummasta puhumattakaan

    Niin ja kaiken lisäksi tutkijat edustaa maataloudelle vihamielistä porukkaa, näytteet on otettu taajamien valuma-alueilta joissa kaikki muutkin valumat menevät maatalouden piikkiin.
    Ja mitäs väliä niillä fosforeilla sitten on vesissä, pietarit, tallinnat ja muut suurkaupungit syytää samaan altaaseen torven täydeltä, pitääkö suomen maajussi olla uhri tuossa joukossa.
    Sama on ilmastokamppanjassa, suomi poloinen nöyränä poikana toteuttaa enemmän kuin on pyydetty, muut maat tupruttaa ilmoille lihaa säästämättä.

    Äänestä

  • ympäristöasiantuntia(SKDL) kirjoitti:

    luotettavat tutkimuksemme kuitenkin ososittavat maatalouden olevan pahin rehevöittäjä. Maatalouden päästöt vastaavat 150 miljoonan kaupunkiasukkaan päästöjä.

    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi

    järkevä ihminen ei luota, ympäristöhallinto on stalinistinen mätäpaise epäluotettavin elin suomalaisessa hallinnossa.

    Äänestä

  • ympäristöasiantuntia(SKDL) kirjoitti:

    luotettavat tutkimuksemme kuitenkin ososittavat maatalouden olevan pahin rehevöittäjä. Maatalouden päästöt vastaavat 150 miljoonan kaupunkiasukkaan päästöjä.

    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi

    Näyttää siltä, että tutkimukset eivät ole tosiaankaan luotettavia, koska meri ja järvet olisivat saastuneimpia juuri valuma-alueilla, mutta näinhän ei ole käytännössä. Ainakaan suomalaisia viljelijöitä on turha syyttää, voi olla, että baltialaiset, puolalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset saastuttavat Itämerta, koska saastelautat tulevat avomereltä Suomeen päin. Onhan jopa väitöskirjan avulla todennettu, että hampaattomat syövät enemmän velliruokia ja samalla todistettu tutkimuksen taso.

    Äänestä

  • sen tietysti kirjoitti:

    Noinkin sanoa koska ilman maataloutta ne 150 miljoonaa kaupunkilaista eivät päästäisi edes pierua, paksummasta puhumattakaan

    no ei tietenkään päästäisi pierua jos ei söisi, mutta siitä ei nyt olekaan kyse. Satojenmiljoonien panostus maatalouteen vuosittain ympäristötuen muodossa ei ole parantanut vesistöjen tilaa, se on ongelman ydin. Miten saada suomen massiiviset maatalouden päästöt kuriin? Nykyinen ympäristötuki järjestelmä ei ole kustannustehokas ratkaisu. Yhdyskunnat velvoitetaan puhdistamaan vetensä omalla kustannuksellaan lähes juomakelpoiseksi kun samaan aikaan maajussit laskevat vesiin 1,5 mg/l fosforia kuivatusvesien mukana. Ja tämä kaikki valtionhallinnon tutkimusten mukaan.

    Äänestä

  • kommunisti(kepu) kirjoitti:

    no ei tietenkään päästäisi pierua jos ei söisi, mutta siitä ei nyt olekaan kyse. Satojenmiljoonien panostus maatalouteen vuosittain ympäristötuen muodossa ei ole parantanut vesistöjen tilaa, se on ongelman ydin. Miten saada suomen massiiviset maatalouden päästöt kuriin? Nykyinen ympäristötuki järjestelmä ei ole kustannustehokas ratkaisu. Yhdyskunnat velvoitetaan puhdistamaan vetensä omalla kustannuksellaan lähes juomakelpoiseksi kun samaan aikaan maajussit laskevat vesiin 1,5 mg/l fosforia kuivatusvesien mukana. Ja tämä kaikki valtionhallinnon tutkimusten mukaan.

    Kaupunkien vesilaitokset viemäreineen on verovaroin kustannettu, kustannuksiin osallistuvat siten kaikki asuinpaikasta riippumatta. Tämä on maaseudun maksamaa ympäristötukea verovarojen muodossa kaupungeille. Mutta koko systeemi on kuitenkin turhaa ja ilmeisen kustannustehoton menetelmä. Laitosten erottamat ravinteet tiettävästi sijoitetaan ojanpohjille ja uimarannoille ilman valvontaa ja pääosa niistä huuhtoutuu vesistöön jos käytetään samoja arviointimenetelmiä kuin ympristöhallinnon vasemistolaiset käyttävät arvioidessaan maatalouden päästöjä.

    Äänestä

  • olla luotettava kirjoitti:

    Näyttää siltä, että tutkimukset eivät ole tosiaankaan luotettavia, koska meri ja järvet olisivat saastuneimpia juuri valuma-alueilla, mutta näinhän ei ole käytännössä. Ainakaan suomalaisia viljelijöitä on turha syyttää, voi olla, että baltialaiset, puolalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset saastuttavat Itämerta, koska saastelautat tulevat avomereltä Suomeen päin. Onhan jopa väitöskirjan avulla todennettu, että hampaattomat syövät enemmän velliruokia ja samalla todistettu tutkimuksen taso.

    ei ole tässäkään asiassa kielletty.
    kyseenalaisia tarkoitushakuisia tutkimuksia
    on tehty ennenkin. Näiden tutkimusten perusteella
    pitäisi kaikkien jokien ja niiden suistot jotka virtaavat maatalousvaltaisten alueiden läpi, olla aivan puurona sinilevää,samoin niiden suistoalueet
    Veneilijänä kokemukseni eivät kuitenkaan todista
    asian näin olevan. Saaristomeren eteläosa ja
    Suomenlahti ovat paljon pahemmassa kunnossa kuin
    esim. Pohjanlahti. Ja levälautat ilmaantuvat
    ensin eteläiselle saaristomerelle Ahvenamaan
    seutuville,jossa maatalouden kuormitus ei ainakaan
    pitäisi olla kovin suurta. Mutta mikä merkitys
    on eteläisillä ja lounaisilla ilmavirtauksilla
    jotka ovat vallitsevia kesäaikana.Merivirtojen
    ja tuulien mukana kaikki kulkee mikä on
    kulkeakseen.Kuinka paljon ympäristökeskus on tätä
    asiaa tutkinut? Suomalaisen maatalouden syyttäminen koko Itämeren saastuttamisesta,ei ainakaan minua vakuuta!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Herännyt kirjoitti:

Ympäristötuelle tulisi mielestäni asettaa lisäehto. Tässä ehdossa määrättäisiin jokainen ympäristötukea hakeva päivän vesibussiristeilylle Saaristomerelle tai muulle sellaiselle vesialueelle minne hänen elinkeinostaan peräisin olevat ravinteet kulkeutuvat. Risteily tulisi tehdä sinileväkukintojen aikaan keskellä kauneinta Suomen kesää ja siihen tulisi liittää velvoite uintiretkeen tuossa pääosin maatalouden valumien aiheuttamassa leväpuurossa. Mahdollisille uimataidottomille tuo leväpuurokontakti tarjottaisiin perinteisesti lautasella.
Leväuinnin tai -puuron nauttimisen jälkeen ei muuta kuin leima EU:n puuro/uintivalvojalta hakulappuun hyväksytystä suorituksesta ja tukirahat maksuun. Tuo Puuro/ uintivalvoja voi samalla toimia EU:n valaantarkkailijana, joten suuria lisäkuluja tästä ei välttämättä meille maksumiehille ja -naisille koituisi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu