Ei kai Suomessa mikään laki estä tuhlaamasta suurtakaan omaisuutta jos ei tahdo sen siirtyvän epämiellyttäville sukulaisille?
Saanko tuhlata kaikki rahani, ei
penniäkään perikunnalle
71206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oman omaisuuden voi käyttää kuten parhaaksi näkee.
Teet testamentin sille kenelle haluat. Jos sinulla on rintaperillisiä, niin heille kuuluu testamentista huolimatta lakiosansa. Senkin voi välttää, kun tuhlaa kaiken, ei jää mitään perittävää ja lakiosaa.
Silmitön tuhlaaminen on merkki siitä että hissi ei mene yläkertaan, ei pelaa täydellä pakalla. Silloin sukulaisen velvollisuus on laitattaa sinut holhouksen alaiseksi ettei omaisuus mene siipimiehille.
Ei nyt ihan niinkään. Tiedän itsekin tapauksia jolloin sukuun riidat siihen malliin tolallaan, että ei halua jättää heille mitään jälkeensä. Varmaan itsekin tuhlaisin suuremmat rahat jos en niitä sukulaisille haluaisi jättää. Ensisijassa oma raha on omaan käyttöön ja omaa rahaa. Muut ahneet sukulaiset saa mitä jää.
Vaikka kuinka olisimme maallinen maa niin takaraivossa, tuomarienkin, jyskyttää luterilainen työmoraali ja etiikka. Siihenhän silmitön tuhlaaminen ei kuulu joten ei ole ollenkaan varmaa etteikö kierot sukulaiset onnistuisi saamaan holhouksen alaiseksi. Varsinkin jos ikää on tarpeeksi, helppo leimata dementikoksi vaikka järki leikkaisi kuin partaveitsi.
Itsellänin on kaksi poikaa jotka omaisuuteni perivät. Ovat vasta vähän toisella kymmenellä joten eivät vielä mitään tarvitse, ennakkoperintöa kyllä saavat kunhan perintövero alenee.
Jos olisin lapseton poikamies ja välit sukulaisiin poikki muuttaisin ulkomaille ja siellä tuhlaisin omaisuuteni. Tosin olisiko se tarpeen sillä jos rintaperillisiä ei ole niin silloinhan omaisuutensa saa testamentata kenelle tahtoo?
kelpaako peruunkirjoituksissa jäljennös testamentista,kun alkuperäinen on hävitetty.Isäni halusi ,että veljeni saisi vain lakiosuuden.
Täytyy mun kyllä ihmetellä, että miten kysyjä on onnistunut pilaamaan suhteet kaikkiin sukulaisiinsa tuolla tavalla, ettei halua jättää omaisuuttaan kellekään! En voisi kuvitella mitään tilannetta, jossa jättäisin omat lapseni perinnöttömiksi, tosin isoista rahoista ei minun tapauksessani ole kysymys, mutta silti. Ja jos ei olisi omia lapsia, niin sisarusten lapsille sitten. Heistä valitsisin perinnön saajaksi/saajiksi sellaiset, jotka eivät ole yrittämisestä huolimatta menestyneet elämässään. En siis antaisi luusereille mutten missään tapauksessa myöskään sellaisille, joilla on jo kaikkea.
Jos ei olisi sisaruksia, niin sitten tietysti pitäisi valita "lottovoittajat" muusta suvusta, valintakriteerit olisivat samat. Ja jos ei olisi sukulaisia ollenkaan, niin jättäisin vähäisen maallisen omaisuuteni jollekin yleishyödylliselle yhteisölle kuten Punaiselle Ristille. Jos kuolisin esim. syöpään, jättäisin rahat luultavasi yhteisölle, joka kehittää parannuskeinoja syöpään. Saisivat testamentissa myös tomumajani tutkimuskäyttöön.