Helvetti kun on onnistunut sekoittamaan oman elämänsä. Olen rakastunut työkolleegaan ja ollaan molemmat perheellisiä. Aluksi oli vain kivaa yhdessä mutta sitten tunteet kasvoivat liian suuriksi. Nyt ollaan sitten päätetty keskittyä omiin parisuhteisiimme mutta kun ajatus on jatkuvasti muualla. Eihän tästä tule saatana yhtään mitään :(((
Rakastunut toiseen
Kallepelle
43
6045
Vastaukset
- vaan
Nyt vaan irti vanhasta ja nopeasti sillä se ei näytä toimivan. Jos toimisi, ei mitään olisi kehittynyt kollegan kanssa.
Ja jos se kollegagin irtautuu nykyisestä, niin sitten vaan täysillä kohti uutta elämää. - KukaEkaOmaMoka
Noh, mitäpä tuota kohtaloasi suremaan? Itsehän olet valintasi tehnyt. Maailma on ja tulee aina olemaan pullollaan "houkutuksia" joihin ei todellakaan ketään pakoteta "käsiksi käymään". Ihan saa ITSE tehdä valintansa ja kantaa ITSE vastuu käytöksestään.
Päädyt nyt mihin ratkaisuun tahansa niin...miten ajattelit toimia tulevaisuudessa? Hyppiä edelleen suhteesta toiseen, kolmanteen, jne...jne..sillä eihän ne houkutukset lopu :-P'
Ja kukapa niitä "houkuttelevia ajatuksia" SINUN pääkopassasi kehittelee kuin....jeee..SINÄ ITSE?!
HALOO...mikäs tässä jutussa nyt olikaan niin vaikeaa? Ihastut työkaveriis ja nyt vingut täällä kuin pienet kakarat, kun et saakaan kaikkea vaikka; "HALUUUT"- K....
Kyllä sen tietää, kun rakastuu! Itse rakastuin nelikymppisenä ensimmäistä kertaa elämässäni juuri samalla tavalla. En saanut tuota elämäni naista - ainakaan vielä, mutta tiedän että juuri me voisimme tehdä toisemme onnellisisksi. Hänen sanojensa mukaan hänen nykyinen miehensä "ei kuitenkaan tee häntä onnettomaksi".
Mietin joskus, kuinka paljon ympäristön painostus voivaikuttaa ja kuinka kauan nainen voi elää kuolleessa suhteessa lasten ja ympäristönsä takia? - tetra
K.... kirjoitti:
Kyllä sen tietää, kun rakastuu! Itse rakastuin nelikymppisenä ensimmäistä kertaa elämässäni juuri samalla tavalla. En saanut tuota elämäni naista - ainakaan vielä, mutta tiedän että juuri me voisimme tehdä toisemme onnellisisksi. Hänen sanojensa mukaan hänen nykyinen miehensä "ei kuitenkaan tee häntä onnettomaksi".
Mietin joskus, kuinka paljon ympäristön painostus voivaikuttaa ja kuinka kauan nainen voi elää kuolleessa suhteessa lasten ja ympäristönsä takia?Nainen voi elää kuolleessa suhteessa lasten ja ympäristön takia hamaan loppuun saakka. Hyvin monet, itse asiassa enemmistö, tekevät näin.
- mies_vm56
tetra kirjoitti:
Nainen voi elää kuolleessa suhteessa lasten ja ympäristön takia hamaan loppuun saakka. Hyvin monet, itse asiassa enemmistö, tekevät näin.
kuole, elleivät sen osapuolet anna sen kuolla. Valitettavasti vaan ihmiset ovat niin itsekkäitä ja kykenemättömiä huomioimaan mitään muuta kuin itsensä, että (liian) suuri osa suhteista kuolee.
- mies joka on
mies_vm56 kirjoitti:
kuole, elleivät sen osapuolet anna sen kuolla. Valitettavasti vaan ihmiset ovat niin itsekkäitä ja kykenemättömiä huomioimaan mitään muuta kuin itsensä, että (liian) suuri osa suhteista kuolee.
vuosimallia -49
- ja tiedostaa
K.... kirjoitti:
Kyllä sen tietää, kun rakastuu! Itse rakastuin nelikymppisenä ensimmäistä kertaa elämässäni juuri samalla tavalla. En saanut tuota elämäni naista - ainakaan vielä, mutta tiedän että juuri me voisimme tehdä toisemme onnellisisksi. Hänen sanojensa mukaan hänen nykyinen miehensä "ei kuitenkaan tee häntä onnettomaksi".
Mietin joskus, kuinka paljon ympäristön painostus voivaikuttaa ja kuinka kauan nainen voi elää kuolleessa suhteessa lasten ja ympäristönsä takia?..että rakastuminen on eri asia kuin rakastaminen. Ymmärräthän?
Alkuun ihastutaan ja jos itselleen sallii, niin sitten rakastutaan, mutta kun suhde jatkuu niin rakastumisen huuma häviää ja tilalle pitäisi(!) tulla rakastaminen. Ja toisen VILPITÖN rakastaminen ei todellakaan ole aina sitä "huumaavaa ja kiihkeää tunteenpaloa".
Ja utelias kun olen niin kysäisenpä, että minkäslaisia "noitavoimia" sinä omaat? Meinaan vaan kun jo "tiedät" että se kohtaamasi, ja edelleen ilmeisen onnellisesti naimisissa oleva, nainen on "ELÄMÄSI NAINEN"? Siis ihan nuin yhteistä arkea elämättä, jne...TIEDÄT ko. asian? - tiirakka
Tuntuu siltä, että mikään muu ei tässä maailmassa enää ole yhtä tärkeää kuin oma tunne-elämä; ihmiset elävät täysin tunnekokemustensa varassa. Kun tuntuu rakastuneelta, otetaan yhteys nettiin ja kysellään, mitäs ootte mieltä, petänkö vai enkö. Jos "nettikerholaiset" antavat siunauksensa, pettäminen on silloin oikein. Tämä on nykypäivää :(
- naurata
tetra kirjoitti:
Nainen voi elää kuolleessa suhteessa lasten ja ympäristön takia hamaan loppuun saakka. Hyvin monet, itse asiassa enemmistö, tekevät näin.
Hyvin monet naiset eroavat, vaikka mitään syytä siihen ei olekaan. Tietenkin jos puhuit Keski-Eurooppalaisista naisista, niin sitten on asia eri.
Suomalainen nainen kuvittelee olevansa jumalatar synnytettyään lapsen. Sen jälkeen alkaa sairaalloinen lapsen "omistaminen". Ja tietenkin rahan kerjääminen exältä ja yhteiskunnalta.
Lue tutkimuksia tai edes sanomalehtia niin sinullekin valkenee elämä...
- muuta kuin
koleegasta kolleegaan.aina löytyy uusia kolleegoita kun vanha rupeaa"haisemaan"
- pupunen
tunteita. Ei ne velvoita mihinkään toimintaan. Voit hyväksyä ne tunteet ja päättää vaan, että ei kiitos.Yksinkertasta!!?
- ei elä
Jos olet varma, että tässä se on, elämäsi nainen, anna palaa 110 lasissa. Tunnustat naiselle rakkautesi ja kerrot, että hänet haluat. Sen jälkeen menet kotiin ja kerrot vaimollesi ja lapsillesi, että nyt tulee ero ja laitat käytännön toimet liikkeelle. Hommaat vaimolle ja lapsille ajan kriisiterapiaan, järjestelet asumisasianne kuntoon, ilmoitat sukulaisille ja läheisille että näin nyt vain pääsi käymään. Huolehdit jatkossa lapsistasi ja pidät heihin yhteyttä ja autat isänä kaikin tavoin. Samalla toivot, että rakastamasi nainen tekee myös omat ratkaisunsa ja sinun hyväksesi. Muutatte yhteen ja elätte rakastaen toisianne elämänne loppuun saakka. Tai sitten käy toisella tavalla; nainen ei tulekaan luoksesi, mutta kannat silti oman ratkaisusi seuraukset etkä rasita ex vaimoasi pettymyksesi aiheuttamalla ahdistuksella. Jatkat elämääsi ja toivot, että vielä jonain päivänä... Näin toimii kunnon mies.
- hyvä_
nuin just. Kaikkine loppukaneetteineen todella hyvä toimintaohje.
Näin se pitää hoitaa, eikä mitenkään mut-ku ja sit-ku. Tuossa tietysti on vielä mainitsematta se, että ihan ensiksi kannattaa ehkä miettiä, mitä oikeastaan haluaa, ja mitä sen saamiseksi on valmis uhraamaan silläkin uhalla, ettei sitä saa, tai ettei haluamansa osottaudukaan arkena kaiken sen arvoiseksi.
Rehellisesti. - toimia
Kunpa kaikki miehet toimisivat näin mutta valitettavan moni taitaa jättää sen eron hakemisen ym. vaimon hoidettavaksi. Uusi rakkaus on helppo löytää mutta kaikki se mitä siitä seuraa onkin jo liikaa miehen toimintakyvylle.
Mieheni löysi toisen mutta ei tee elettäkään, että häipyisi yhteisestä kodistamme, hakisi eroa yms. Minä olen päättänyt, että minä en noita tee koska enhän minä ole koskaan edes halunnut erota. Kuvittelin meidän elävän onnellista elämää yhdessä koska mies ei koskaan sanallakaan sanonut olevansa tyytymätön elämäänsä. Eräänä kauniina päivänä hän ilmoitti, ettei rakasta enää minua vaan on löytänyt vihdoinkin elämänsä rakkauden. Mutta siihen kaikki jäikin. Minä odotan, että mies lähtee yhteisestä kodistamme, hakee eron, hoitaa ositukset jne. Miksi minun pitäisi nämä hoitaa? - Mies666
hyvä_ kirjoitti:
nuin just. Kaikkine loppukaneetteineen todella hyvä toimintaohje.
Näin se pitää hoitaa, eikä mitenkään mut-ku ja sit-ku. Tuossa tietysti on vielä mainitsematta se, että ihan ensiksi kannattaa ehkä miettiä, mitä oikeastaan haluaa, ja mitä sen saamiseksi on valmis uhraamaan silläkin uhalla, ettei sitä saa, tai ettei haluamansa osottaudukaan arkena kaiken sen arvoiseksi.
Rehellisesti.Sanot että pidä lapsiisi yhteyttä. Eli että lapset jäisivät äidille asumaan. Tuleeko jättäjän jättää kumppaninsa lisäkis myös lapsensa?
- ole, mutta
Mies666 kirjoitti:
Sanot että pidä lapsiisi yhteyttä. Eli että lapset jäisivät äidille asumaan. Tuleeko jättäjän jättää kumppaninsa lisäkis myös lapsensa?
näin siinä käytännössä usein käy, kun isin elämään astuu uusi rakkaus. Arkea lasten kanssa ei oikein onnistuta yhdistämään alkaneen tunnehuikauksen kanssa. Latistuu pian koko homma, kun joudutaan samalla sopeutumaan monimutkaiseen uusperhekuvioon.
En ollenkaan väitä, ettei sellaisiakin miehiä olisi. Varsinkin ne, jotka ovat siihenkin asti olleet paljon omien lastensa kanssa.
- Satski¤
Rakastumisen huuma on katoavaista, toisin kuin rakastaminen. Ei se vaihtamalla kummene! Avioliitto on haaste, ota se sellaisena. Tee jotain nykyisen avioliittosi eteen ja lopeta muut mietiskelyt. Se on tahdon asia. Miltä tuntuisi jos vaimollasi olisikin joku toinen?
- kreetta..
Olen ollut vastaavankaltaisessa tilanteessa, jossa en kuitenkaan antanut tunteen viedä mukanaan.
Tapasin harrastuksen kautta miehen, joka kiinnostui minusta heti. Olin varattu, avoliitossa.
Meni pari vuotta, ja yhtenä iltana juhliessa minä ja tämä mies suutelimme. Olin siis ihastunut minäkin häneen. Avoliittoni ei tuolloin enää ollut paras mahdollinen, mutta en halunnut pettää miestäni. Emme siis menneet sänkyyn.
Toinen syy oli se, että en koskaan ajatellut, että minusta ja tuosta ihastuksen kohteesta pitäisi tulla pariskunta siitäkään huolimatta, että olin hyvin ihastunut häneen lopulta; mielenkiintoinen harrastus oli hitsannut meidät yhteen tavalla, jossa oli oikeaa ystävyyttä. Ja tämä ystävyys oli minulle tärkeämpää kuin mikään muu; sänkyyn meno ym. olisi saattanut pilata lopulta kaiken.
Eroni avomiehestä ei muuttanut tässä suhteessa mitään. Tämä toinen mies meni jossain vaiheessa tahollaan naimisiin. Ystävystyin myös hänen vaimonsa kanssa.
En koskaan mieti, olisiko meistä pitänyt tulla pari. En elä pelkän tunteen varassa. Arvostan lisäksi ystävyttä siinä määrin, että en halua tuhota hyviä ihmissuhteita. - ja menee
ja tulee.Kohteet vaihtuu.Aika kuluu.Sama jatkuu. Pysyvää ei mikään ole.
- Kallepelle
Tätä on jatkunut jo neljättä vuotta. Rakastuminen tapahtui vasta vuosi sitten ja silloinhan tämä meni niin vaikeaksi :/
Arki on tietenkin kokeilematta. Sitä ei oikein voi simuloida etukäteen. - mitä vielä odottelet
Kallepelle kirjoitti:
Tätä on jatkunut jo neljättä vuotta. Rakastuminen tapahtui vasta vuosi sitten ja silloinhan tämä meni niin vaikeaksi :/
Arki on tietenkin kokeilematta. Sitä ei oikein voi simuloida etukäteen.niin kysypä itseltäsi, että mikä sua sitten vielä pidättelee. Toistan vielä, että se, joka elämää pelkää, ei elä. Vai ootko niitä miehiä, jotka varmistelee varmistelemisesta päästyään ja vuosien päästä pettyneenä miettivät, että olis sittenkin...
Jos todella olet rakastunut toiseen naiseen, niin etkö silloin tee omasta ja vaimosi elämästä helvetin. Avioliittosi on sinun näkökulmastasi tunnetasolla kuollut, mutta annat vaimosi uskoa että kaikki on kuin ennenkin. Vai onko vaimosikin jo vaistonnut tilanteenne?
- Siiruli
Luehan Kari Kiianmaan kirja "Rakentava valinta". Siinä on aika paljon tuosta 30-45 vuotiaille niin tavallisesta identiteettikriisistä, joka hyvin usein tulee ilmi rakastumalla toiseen vaikka silloisessa parisuhteessa ei olisi mitään vikaa. Vika on siinä, ettei osa käsitellä omaa henkistä kasvuaan. Jos sitä ei käsittele vaan hyppää vain suhteesta toiseen, on hyvin todennäköisesti saman asian edessä muutaman vuoden päästä. Kukaan toinen ei tee sinua onnelliseksi, sinun täytyy ensin osata olla onnellinen ja sinut itsesi kanssa.
- varma onko
näistä selityksistä aina hyötyä ja ovatko ne aina edes oikeassa. Joskus vain on niin, että se uusi rakkaus on asianomaiselle täyttä totta, vaikka joku terapeutti yrittäisi kuinka selvitellä näitä mielen mekanismeja. Kyllä ihmisellä pitää olla rohkeutta myös luottaa itseensä ja omiin tunteisiinsa. Samoin kuin rohkeutta tehdä elämässään valintoja, vaikka sitten riskillä että "epäonnistuu". Se on ensinnäkin kasvattavaa ja toiseksi oikeata elämää. Mistä me lopultakaan voimme olla varmoja? Mistä Kallepelle esim. voi olla varma, ettei hänen vaimonsa rakastu joskus toiseen mieheen.
- Siiruli
varma onko kirjoitti:
näistä selityksistä aina hyötyä ja ovatko ne aina edes oikeassa. Joskus vain on niin, että se uusi rakkaus on asianomaiselle täyttä totta, vaikka joku terapeutti yrittäisi kuinka selvitellä näitä mielen mekanismeja. Kyllä ihmisellä pitää olla rohkeutta myös luottaa itseensä ja omiin tunteisiinsa. Samoin kuin rohkeutta tehdä elämässään valintoja, vaikka sitten riskillä että "epäonnistuu". Se on ensinnäkin kasvattavaa ja toiseksi oikeata elämää. Mistä me lopultakaan voimme olla varmoja? Mistä Kallepelle esim. voi olla varma, ettei hänen vaimonsa rakastu joskus toiseen mieheen.
Anna Gavaldan "Viiniä keittiössä". Kertoo siitä, kuinka jääminen on pelkuruutta ja lähteminen vaatii rohkeutta.
En ole itsekään kaikkien terapeuttien kanssa samoilla linjoilla, mutta joillekin ne voi pitää paikkaansa ja useimmille niistä on varmasti jotain hyötyä. Tosiasia varmasti monelle on myös se, että saattaa olla olemassa "se oikea", joka on ainakin oikeampi kuin se nuoruudessa valittu. Eri asia sitten on, ottaako tilaisuudesta vaarin ja mullistaa oman ja läheistensä elämät. Kukin punnitkoon vaihtoehdot tarkkaan ja välttäköön hätiköityjä päätöksiä. - on varmaan tuhansittain
Siiruli kirjoitti:
Anna Gavaldan "Viiniä keittiössä". Kertoo siitä, kuinka jääminen on pelkuruutta ja lähteminen vaatii rohkeutta.
En ole itsekään kaikkien terapeuttien kanssa samoilla linjoilla, mutta joillekin ne voi pitää paikkaansa ja useimmille niistä on varmasti jotain hyötyä. Tosiasia varmasti monelle on myös se, että saattaa olla olemassa "se oikea", joka on ainakin oikeampi kuin se nuoruudessa valittu. Eri asia sitten on, ottaako tilaisuudesta vaarin ja mullistaa oman ja läheistensä elämät. Kukin punnitkoon vaihtoehdot tarkkaan ja välttäköön hätiköityjä päätöksiä.toisten elämää tai fiktiota. Ihan kiva lueskella ja ehkä jotain niistä itsellekin saada, mutta eikö oma eletty elämä ole kuitenkin se paras opettaja.
No, mutta eikö sekin ole toisten elämän mullistamista, että elää valheessa ja tunteet ovat jo muualla. Lyhyellä tähtäimellä ehkä ei, mutta pitkässä juoksussa valheellinen elämä vasta raastavaa on.
Hätiköityjä päätöksiä en minäkään suosi, mutta tiettyä ripeyttä ja ajatusten kirkkautta kyllä. - se..
Siiruli kirjoitti:
Anna Gavaldan "Viiniä keittiössä". Kertoo siitä, kuinka jääminen on pelkuruutta ja lähteminen vaatii rohkeutta.
En ole itsekään kaikkien terapeuttien kanssa samoilla linjoilla, mutta joillekin ne voi pitää paikkaansa ja useimmille niistä on varmasti jotain hyötyä. Tosiasia varmasti monelle on myös se, että saattaa olla olemassa "se oikea", joka on ainakin oikeampi kuin se nuoruudessa valittu. Eri asia sitten on, ottaako tilaisuudesta vaarin ja mullistaa oman ja läheistensä elämät. Kukin punnitkoon vaihtoehdot tarkkaan ja välttäköön hätiköityjä päätöksiä.on helpompi luovuttaa ja lähteä. Ja jääminen ja asioiden parantelu vaativampaa ja siten rohkeampaa
- toista mieltä
se.. kirjoitti:
on helpompi luovuttaa ja lähteä. Ja jääminen ja asioiden parantelu vaativampaa ja siten rohkeampaa
siitä, että lähteminen olisi jollakin lailla helpompaa kuin jääminen. Pikemminkin päin vastoin. Lähteminen ja uuden tilanteen avoin selvittäminen ja riskin otto omasta elämästä se vasta rohkeutta kysyy.
- outolintuko
toista mieltä kirjoitti:
siitä, että lähteminen olisi jollakin lailla helpompaa kuin jääminen. Pikemminkin päin vastoin. Lähteminen ja uuden tilanteen avoin selvittäminen ja riskin otto omasta elämästä se vasta rohkeutta kysyy.
on rohkeampaa löydä hanskat tiskiin ja lähteä kun on vaikea tilanne? entäs sitten seuraavalla kerralla ja sitä seuraavalla? rohkeetapa hyvinkin.
- yksisilmäinen ajattelu
outolintuko kirjoitti:
on rohkeampaa löydä hanskat tiskiin ja lähteä kun on vaikea tilanne? entäs sitten seuraavalla kerralla ja sitä seuraavalla? rohkeetapa hyvinkin.
Asioitten avoin selvittely ei suinkaan tarkoita hanskojen tiskiin lyömistä, vaan rehellisyyttä itselle ja muille. Jos on pitkään ollut rakastuneena toiseen naiseen, eikö sellainen ole mitä suurinta epärehellisyyttä vaimoa kohtaan. Tuskin vaimokaan tällaista teatteria ja aviomiehen haamua haluaa rinnalleen.
Ja kyllä nämä asiat on oman pään sisällä käytävä läpi ja selviteltävä itselleen miksi näin tapahtui. Oli se lopputulos sitten lähteminen tai jääminen.
Raukkamaista se on vain silloin, kun jättää syyt rehellisesti selvittämättä vaimonsa ja läheistensä kanssa riippumatta siitä mihin toimenpiteisiin ryhtyy. - kuten
yksisilmäinen ajattelu kirjoitti:
Asioitten avoin selvittely ei suinkaan tarkoita hanskojen tiskiin lyömistä, vaan rehellisyyttä itselle ja muille. Jos on pitkään ollut rakastuneena toiseen naiseen, eikö sellainen ole mitä suurinta epärehellisyyttä vaimoa kohtaan. Tuskin vaimokaan tällaista teatteria ja aviomiehen haamua haluaa rinnalleen.
Ja kyllä nämä asiat on oman pään sisällä käytävä läpi ja selviteltävä itselleen miksi näin tapahtui. Oli se lopputulos sitten lähteminen tai jääminen.
Raukkamaista se on vain silloin, kun jättää syyt rehellisesti selvittämättä vaimonsa ja läheistensä kanssa riippumatta siitä mihin toimenpiteisiin ryhtyy.jo todettu, mutta mielekiinnosta:
missä vaiheessa on - mielestäsi tai muidenkin mielestä - hyvä kertoa vaimolle?
ihastumisen aikoihin vai rakastumisen tai rakastamisen (ja entä jos ei näitä erota toisistaan)? - ajattelisin niin
kuten kirjoitti:
jo todettu, mutta mielekiinnosta:
missä vaiheessa on - mielestäsi tai muidenkin mielestä - hyvä kertoa vaimolle?
ihastumisen aikoihin vai rakastumisen tai rakastamisen (ja entä jos ei näitä erota toisistaan)?että siinä vaiheessa, kun nämä rakkaudentunteet alkaa haitata avioelämää; kun seksi vaimon kanssa ei oikein enää innosta, läheisyys muutenkin alkaa käydä työstä ja pitää näytellä liikaa, on liian poissaoleva ajatuksineen, ei kiinnostu yhteisistä asioista, potee syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa siitä, ettei pysty samoihin tunteisiin enää kotona. Nämä ainakin on sellaisia asioita, joita vaimo ihan varmasti vaistoaa ja pelkää pahinta, mutta toivoo vielä parasta. Kyllä rakastuneen miehen tunnistaa, vaikkei vaimo sitä heti pysty itselleen myöntämään.
Valheessa eläminen on kuluttavaa sekä miehelle että vaimolle. Ja pitkittyessään vaimo saattaa muuttua myöhemmin katkeraksi kokemastaan vedätyksestä.
- löytyä
tähän vaivaan oikeaa tai väärää lääkettä. Ihastumisia, ehkä jopa rakastumisia (en tiedä?) voi tulla pitkänkin parisuhteen aikana. Se, pitäisikö niiden eteen tehdä jotain, on eri asia. Voisitko kuvitella elämääsi ilman vaimoasi? Tietenkin näet tätä kollegaasi joka päivä, eli asiaa ei tuskin työpaikkaa vaihtamalla voi unohtaa..
Joka tapauksessa moni voi elää elämänsä ilman aitoja ja järisyttäviä ihastumisen ja rakastumisen tunteita, ole iloinen niistä, mitä ikinä aiotkaan tehdä.
Suuria sanoja naiselta, joka oli ihastunut toiseen mieheen kolmatta vuotta. Jossain vaiheessa eli oikeastaan kaiken sen omantunnon soimauksen ja itseään ajatuksilla rääkkäämisen sekä syyllistämisen jälkeen tajusin että asia on parempi hyväksyä sellaisenaan, vaikka en itseäni ja miestäni tällaiseen tilanteeseen toivonutkaan. Jotkut asiat vai on sellaisia, että niistä pääsee helpommalla kun ei edes yritäkään hallita niitä.
En voisi kuvitella ketään parempaa miestä kuin omani. Olisikin helpompi kun tietäisi miksi näin kävi, mutta luulen että se syy löytyy itsestäni. Siitä aikaisemmasta elämättömästä elämästäni ja nyt lähden sitä etsimään kun aika ja paikka on mahdollisimman väärä. Nykyisin jopa vitsailemme mieheni kanssa koko asiasta, meidän kohdalla tämä sattunut vain vahvisti suhdettamme.
Miten vain asiassa päätyykään toimimaan, niin kyllähän se toinen vaihtoehto tulee väkisinkin joskus mieleen, halusi tai ei. Mutta tämä siis vain omakohtainen kokemukseni.
Pidähän huolta itsestäsikin. - Kallepelle
..ettei Hän aio jättää perhettään, ts lapsiaan. Käteen jäisi siis pelkkä luu osaltani.
Siispä jatketaan nykyisissä suhteissa, kukin tahollaan. Epärehellistä? Ehkä niin muttei kuitenkaan se kurjin vaihtoehto.- mietiskelijä rannalta
aika tehdä pysäys ja miettiä omia tunteitaan. Rakastatko edelleen vaimoasi? Jos et, mieti asiaa vaimosi kannalta. Haluaako hän elää miehen kanssa, jonka tunteet ovat muualla. Tässä ei ole siis pelkästään kysymys sinun vaihtoehdoistasi, vaan myös vaimollasi on oikeus rakkauteen. Sinun pitäisi kysyä asiaa häneltä itseltään, että minkälaisessa suhteessa hän haluaa elää, koska sinulla ei ole nyt muuta tarjota. Jos tämä tilanne hänelle sopii, kaikki on kannaltanne hyvin. Jos taas ei, on muutaman vuoden sisällä piru irti, koska vaimosi todennäköisesti aavistaa, että tunteesi ovat muualla.
Miten olet ajatellut työkuviosi järjestää jatkossa. Vaihdatko työpaikkaa, ettet kohtaisi tätä rakkautesi kohdetta päivittäin? - Kokenut moisen..
Kokemuksesta voin kertoa, että tuo on kyllä kamalinta mitä voit tehdä toiselle ihmiselle. Armomurhakin olisi parempi kuin näytellä onnellista ja miettiä samalla toista.. Hyvin äkkiä toisen puoliskon "onnellisesta" avioliitosta on suurin osa yhtä suurta valhetta. Parempi ero kuin kotileikki, pidemmän päälle.
- Siiri-
mietiskelijä rannalta kirjoitti:
aika tehdä pysäys ja miettiä omia tunteitaan. Rakastatko edelleen vaimoasi? Jos et, mieti asiaa vaimosi kannalta. Haluaako hän elää miehen kanssa, jonka tunteet ovat muualla. Tässä ei ole siis pelkästään kysymys sinun vaihtoehdoistasi, vaan myös vaimollasi on oikeus rakkauteen. Sinun pitäisi kysyä asiaa häneltä itseltään, että minkälaisessa suhteessa hän haluaa elää, koska sinulla ei ole nyt muuta tarjota. Jos tämä tilanne hänelle sopii, kaikki on kannaltanne hyvin. Jos taas ei, on muutaman vuoden sisällä piru irti, koska vaimosi todennäköisesti aavistaa, että tunteesi ovat muualla.
Miten olet ajatellut työkuviosi järjestää jatkossa. Vaihdatko työpaikkaa, ettet kohtaisi tätä rakkautesi kohdetta päivittäin?On ihan tavallista/normaalia, ettei tunteet kotosalla ole aina nyt ja tässä vaan jossain muualla. Tunteet ovat sellaisia, ailahtelevia! Parisuhde taas on ihan eri juttu kuin tunteet, joita tulee ja menee.
Vaikka kallepellen tunteet ovat NYT toisessa naisessa, ei se sitä merkitse, etteikö pian tai jonkin ajan kuluttua voisi olla toisin. Hirmuisen usein ihmiset vain joutuvat toteamaan "liika on liikaa" (kuten kallepellekin melko varmasti) ja lopettavat kakkossuhteen. Se kun yleensä on sitä ylimääräistä extraa: Parisuhde on kermakakku ja sivusuhde kermat toisesta kakusta. Siitä tulee niin ällö olo ajan mittaan, että osaa viimein sanoa "ei kiitos enää". Tämä sama kuvio toistuu lukuisissa parisuhteissa päällä maan. Jokainen, joka sen on itse kokenut, ymmärtää paremmin myös kumppaninsa tunnemyrskyjä yms. Se on "vain elämää, ei sen enempää". - Siiri-
Kokenut moisen.. kirjoitti:
Kokemuksesta voin kertoa, että tuo on kyllä kamalinta mitä voit tehdä toiselle ihmiselle. Armomurhakin olisi parempi kuin näytellä onnellista ja miettiä samalla toista.. Hyvin äkkiä toisen puoliskon "onnellisesta" avioliitosta on suurin osa yhtä suurta valhetta. Parempi ero kuin kotileikki, pidemmän päälle.
Älkää hötkyilkö hyvät ihmiset! Kaikella on aikansa. Niin myös sivusuhteilla. Ja mikäli parisuhde on onnellinen, se on onnellinen oikeasti. Myös rinnakkaissuhteen jälkeen. Tai etenkin silloin.
- mutta myös toisin
Siiri- kirjoitti:
On ihan tavallista/normaalia, ettei tunteet kotosalla ole aina nyt ja tässä vaan jossain muualla. Tunteet ovat sellaisia, ailahtelevia! Parisuhde taas on ihan eri juttu kuin tunteet, joita tulee ja menee.
Vaikka kallepellen tunteet ovat NYT toisessa naisessa, ei se sitä merkitse, etteikö pian tai jonkin ajan kuluttua voisi olla toisin. Hirmuisen usein ihmiset vain joutuvat toteamaan "liika on liikaa" (kuten kallepellekin melko varmasti) ja lopettavat kakkossuhteen. Se kun yleensä on sitä ylimääräistä extraa: Parisuhde on kermakakku ja sivusuhde kermat toisesta kakusta. Siitä tulee niin ällö olo ajan mittaan, että osaa viimein sanoa "ei kiitos enää". Tämä sama kuvio toistuu lukuisissa parisuhteissa päällä maan. Jokainen, joka sen on itse kokenut, ymmärtää paremmin myös kumppaninsa tunnemyrskyjä yms. Se on "vain elämää, ei sen enempää".Tunteilla tässä nyt tarkoitetaan rakastumista toiseen naiseen, josta Kallepelle kertoi. Tunteita naista kohtaan on kirjoituksen mukaan ollut vuosia ja rakkauttakin jo vuoden päivät. En nyt siis puhuisi pelkästä ailahtelevasta tunteesta enkä lähtisi vähättelemään ap:n tunnekokemusta. Se on hänelle mitä todennäköisimmin täyttä totta, ollut jo suht pitkän aikaa.
Kai ap:n on tykönään mietittävä entistä tarkemmin sitä, mitä hän tunnepuolella pystyy vaimolleen jatkossa tarjoamaan. Myös sitä, että onko se vaimolle riittävää, vai pitäisikö vaimollakin olla oikeus saada tuntea itsensä rakastetuksi. - itsekunnioitus
Siiri- kirjoitti:
Älkää hötkyilkö hyvät ihmiset! Kaikella on aikansa. Niin myös sivusuhteilla. Ja mikäli parisuhde on onnellinen, se on onnellinen oikeasti. Myös rinnakkaissuhteen jälkeen. Tai etenkin silloin.
ajattelen niin, että saatuani tietää miehen rakastuneen tosissaan toiseen naiseen ei suhteellamme olisi tulevaisuutta. Mitä minulle siitä miehestä jäisi, jonka syvät tunteet on muualla? Asuinkumppani, talouden ja arjen jakaja. Se ei auta yhtään, vaikka minä rakastaisin häntä kuinka paljon, jos en itse tunne olevani rakastettu. Sellaiseen kai minullakin olisi oikeus, jos ei tämän miehen kanssa niin jonkun toisen.
- joku vaan
itsekunnioitus kirjoitti:
ajattelen niin, että saatuani tietää miehen rakastuneen tosissaan toiseen naiseen ei suhteellamme olisi tulevaisuutta. Mitä minulle siitä miehestä jäisi, jonka syvät tunteet on muualla? Asuinkumppani, talouden ja arjen jakaja. Se ei auta yhtään, vaikka minä rakastaisin häntä kuinka paljon, jos en itse tunne olevani rakastettu. Sellaiseen kai minullakin olisi oikeus, jos ei tämän miehen kanssa niin jonkun toisen.
mutta vaikka sinä tuntisit olevasi rakastettu ja haluttu - mutta et rakastaisi, niin mitäpä sekään auttaisi. Näissä tunneasioissa ei ole lakia eikä oikeutta. Ne menee niinkuin menee.
- tainnut ihan
joku vaan kirjoitti:
mutta vaikka sinä tuntisit olevasi rakastettu ja haluttu - mutta et rakastaisi, niin mitäpä sekään auttaisi. Näissä tunneasioissa ei ole lakia eikä oikeutta. Ne menee niinkuin menee.
tarkasti tajuta mihin tällä kommentilla viittasit. Itse kirjoitin sen vaimon näkökulmasta, jonka aviomies on rakastunut työkaveriinsa. Vaimo ei asiasta tiedä, mutta ap pohtii mitä hänen tulisi elämässään tehdä ja toimia. Minusta tuossa ei ole yksin kysymys ap:n tunteista ja tekemisistä, vaan myös tällä tietämättömällä vaimolla pitäsi olla oikeus saada valita minkälaisessa suhteessa itse haluaa elää. Jos oma mies rakastaa toista naista, pitää kai vaimollakin olla mahdollisuus valita ja tuntea olevansa rakastettu. Siksi mielestäni ap:n tulisi keskustella tilanteestaan vaimonsa kanssa, koska vaimolle ajan oloon asia ehkä selviää ilman kertomattakin. Tuhraantuu vain liikaa aikaa yhdensuuntaisessa suhteessa.
- Anonyymi
Rakkausloitsu voittaa miehesi takaisin toiselta naiselta, älä itke enää pappi adu on todellinen ja todellinen meedio Hän toi takaisin ex-mieheni 7 päivän sisällä jälleennäkemisestä, lähetä hänelle sähköposti tänään ja oma ihmeesi. https://solutiontemple.info [email protected] whatsapp 1(646) 680) 9071)
- Anonyymi
Rakkausloitsu voittaa miehesi takaisin toiselta naiselta, älä itke enää pappi adu on todellinen ja todellinen meedio Hän toi takaisin ex-mieheni 7 päivän sisällä jälleennäkemisestä, lähetä hänelle sähköposti tänään ja oma ihmeesi. https://solutiontemple.info
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde272900Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän332545- 1482274
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.542249Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti241870Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3911706Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään1041652- 3111561
- 1351459
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131446