Kuten kaikki valistuneet kansalaiset tietää, ovat maatalouden ympäristöasiat hyvällä mallilla ympäristöohjelmien-, sekä siihen kytkeytyvän ympäristötuen saattelemana.
Yleisesti tiedetään maatalouden ympäristöohjelmien tulokset olleen erittäin rohkaisevia luonnonsuojelun kannalta, jossa lähtökohta on määrätietoinen ravinteiden käyttö kasvun kannalta optimaalisen tarpeen mukainen.
Nyt on virinnyt keskustelua siitä, pitäisikö ympäristöohjelmat laajentaa koskemaan kaikkea ihmisen aikaan saamaa jätekuormitusta direktiivien tasolla.
Suurin ongelma tällä hetkellä on kaiken yhdyskuntajätteen sijoittaminen luontoon suurina pistekuormituksina, joista ongelmajätteiden on ollut helppo kulkeutua vesistöihin pilaamaan niiden virkistyskäyttöä.
Tilastojen mukaan syntyi jätettä vuonna 2005 kaikkiaan 2 448 000 tonnia, mikä on 460 kiloa asukasta kohden ja kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän.
Tuosta määrästä kulkeutui kaatopaikoille 1 478 000 tonnia, joka pääasiassa oli sekajätettä ja ympäristölle vaarallisin yhdyskuntajäte noin miljoona tonnia on teillä tietymättömillä.
Toisin sanoen, pitäisikö jokainen kerrostalo velvoittaa rakentamaan maatalouden tavoin direktiivien mukainen oma kiinteä jäteallas yhdyskuntajätteille, josta ne valvotusti voidaan uudelleen sijoittaa luonnon omaa kulutusta vastaavalla tavalla, jolloin ylimääräistä ravinnekuormaa ei synny ja näin estettäisiin haitalliset valumat vesistöihin.
Yleisesti tiedetään maatalouden ympäristöohjelmien tulokset olleen erittäin rohkaisevia luonnonsuojelun kannalta, jossa lähtökohta on määrätietoinen ravinteiden käyttö kasvun kannalta optimaalisen tarpeen mukainen.
Nyt on virinnyt keskustelua siitä, pitäisikö ympäristöohjelmat laajentaa koskemaan kaikkea ihmisen aikaan saamaa jätekuormitusta direktiivien tasolla.
Suurin ongelma tällä hetkellä on kaiken yhdyskuntajätteen sijoittaminen luontoon suurina pistekuormituksina, joista ongelmajätteiden on ollut helppo kulkeutua vesistöihin pilaamaan niiden virkistyskäyttöä.
Tilastojen mukaan syntyi jätettä vuonna 2005 kaikkiaan 2 448 000 tonnia, mikä on 460 kiloa asukasta kohden ja kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän.
Tuosta määrästä kulkeutui kaatopaikoille 1 478 000 tonnia, joka pääasiassa oli sekajätettä ja ympäristölle vaarallisin yhdyskuntajäte noin miljoona tonnia on teillä tietymättömillä.
Toisin sanoen, pitäisikö jokainen kerrostalo velvoittaa rakentamaan maatalouden tavoin direktiivien mukainen oma kiinteä jäteallas yhdyskuntajätteille, josta ne valvotusti voidaan uudelleen sijoittaa luonnon omaa kulutusta vastaavalla tavalla, jolloin ylimääräistä ravinnekuormaa ei synny ja näin estettäisiin haitalliset valumat vesistöihin.
Vastaukset 56
Vanhimmat
vesistöjen pilaaja numero 1 !! Kirjoituksesi on höpö höpöä!
Kauemmin kuin kirjoitettu historia ylettyy. Koska alkoi teollistuminen ja miltä ajalta on ensimmäiset tiedot vesien saastumisesta ja minkälaiselta seudulta.
Ohittaa sen listalla kirkkaasti
Maatalous mahdollistaa aivan liian suuren ihmispopulaation maapallolla ja ne ihmiset saastuttavat vesistöt
Yhdyskuntajätteen tuottajana et aivan hallitse niiden sympioosia luonnon kannalta.
Maatalouden ympäristöohjelman puitteissä on ravinteiden määrää laskettu jo kriittiselle tasolle mutta vastaavasti Ruuhka-Suomen merialueet saastuvat ennenkuulumattomalla tavalla.
Syykin on selvä, ruuhkainen asutus tuo runsaasti haitallisia jätteitä ja kuten tilastot osoittavat, niin voidaan todeta saastumisen-, sekä jätekäyrien osalta kulkevan yhdenmukaisesti.
On valitettavaa ympäristöhallinnon sulkevan silmänsä vakavan ongelman edessä, on vedetty suojaverho suurimman haitan tuottajan eteen ja keskitytty syiden hakuun täysin väärältä suunnalta.
Loppujen lopuksi ongelmat alkoivat modernin kaupunkilaistumisen myötä, ongelma oli täysin vieras käsite vielä -50 luvulla, jolloin jätteitä ei kerätty vielä keskitetysti.
On luultavaa tilanteen pahenevan entisestään muuttovirtojen käydessä kasvukeskuksiin, ongelmilla on tapana kasaantua ja ongelma on yleensä siellä missä tekijätkin.
Yleensä käy myös niin, että mitä varakkaampi kuluttaja, sitä suurempi saastuttaja ja tunnetusti Ruuhka-Suomi on varakasta seutua, joten ei hyvältä näytä ympäristön näkökulmasta.
Tutkimusten mukaan maatalous on vesistöjen kuormittaja numero one. 3 miljoonaa kiloa fosforia menee tutkimusten mukaan vesistöihin muiden toimialojen ja asutustoiminnan yltäessä yhteensä 200 tonniin josta siitäkin suurin osa lankeaa haja-asutuksen harteille.
Vesistöjen rehevöityminen alkoi kemiran lannoitevalmistuksen myötä. 60 vuotta sitten suomessa tuotettiin enemän maataloustuotteita kuin nyt ja ilman keinolannoitteita!! Ja tuontielintarvikkeiden määrä kasvaa edelleen. Samaan aikaan on pelloiltamme ympäristötuen turvin huuhdeltu pääosa humusaineksesta fosfori-gigatonnien seuraksi vesistöjen pohjamutiin. Muutaman vuosikymmenen aikana on maamme fosforifara louhittu ja liuotettu veteen maatalouden toimesta ja samalla romahdutettu maatalouden tuotantomäärät, viheliäistä.
jotain lukuja tukemaan tuota väitettä että 40 luvun satotasot olisivat olleet suurempia kuin nyt. Sehän olisi ollut valtava ylituotanto koska syöjiä oli vähemmän. Ainakin minun viimevuosisadan alussa syntyneet vanhempani kertoivat aivan jotain muuta sen sadoista. Olivat jopa nähneet sellaisen suuren opettajan nimeltä Nälkä
Sattumoisin on tallella -30 luvulta peräisin oleva sukutilani vuosikertomus.
Laitan kopion niiltä osin kuin yleiset tiedot sen sallii:
"Pinta-ala 184,14 ha, josta puutarhaa 0,5, peltoa 73,5, metsämaata 98,84 ja joutomaata 11,3 ha. Pellot tasaisia savimultamaita. V. 1930 oli 5 ha ruista, 23 kauraa, 4 ohraa, 1 sekaviljaa, 0,5 hernettä, 3 perunaa, 2 juurikasveja, 20 heinää, 5 kesantoa ja 10 ha muussa käytössä. V. 1930 saatiin rukiita 2 150 kg, ohria 2 300 ja heiniä 4 500 kg ha:lta. Puutarhassa on 60 marjapensasta.
Talouskeskus viljelysten reunassa, maantien varrella, 84 lehmän navetta rakennettu betonista 1916 sekä 10 hevosen talli ja 10 karsinan sikala savesta 1911. Karjasuojissa vesijohto (tuulimoottori) ja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 6 hevosta, 35 lehmää, 2 sonnia, 10 sikaa, 10 lammasta ja 65 kanaa. Karja TSK-, siat SY-, lampaat maatiais- ja kanat leghornrotua. Myydään viljaa, maitoa, lihaa, voita ja munia.
Lehmät lypsivät vuodessa 2500 litraa päätä kohden, siat teurastettu 120 kilon painoisina.
satotasoilla selvitä nykymaailmassa. Eihä ne ole kuin puolet keskisadoista ja maito tuotokset n. 30%. Eikö silloin pitänyt tuottaa enemmän
Tilahan on sen ajan ökytiloja kooltaan ja koska tuo kirjanpito on noin hyvin tehtyä on oletettavissa että myös satotasot ylittävät sen ajan keskimääräiset. Eli eipä nuo sadot kummoista määrää maärää maasta fosforia poista(n.10kg). Tuohon aikaan taisi edistyneemmät viljelijät käyttää laanoitteena superfosfaattia n200kg /ha eli n 18kg fosforia. Ei oikein tue väitettäsi paremmasta hyötysuhteesta ravinteiden käytössä. Aiheuttaisi tuo ylitys jonkinmoisia sanktioita ympäritötuessa nykypäivänä
Anteeksi vaan mutta olen nykyaikaisen maatalouden kannataja, nuo -30 luvun kirjanpitotiedot laitoin vain kuvastamaan maatalouden tuottavuuden kehitystä niille piireille, jotka väittävät muuta tapahtuneen.
Erehdyin miehestä. Kiitän kuitenkin tiedoista. En olisi noin hyviä netistä löytänytkään. Innostuin kai liikaa kun sain materiaalia
Ole hyvä, näin kuvittelin asian olevankin.
Huolesi ympäristön tilasta on toki herttaista, mutta hankkijalaisen kepuli aatemmailmasi takaa paistaa pelkästään omien syntien peittely, eikä todellinen vastunnkanto ympäristön tilasta. Aavista että sinullekkin alkaa hahmottua nykymaatalouden tehottomuus. Vain murto-osa käytetyistä ravinteista saadaan tuotteiden muodossa kuluttajille ja valtaosa huuhtoutuu hattivattien maille tukiaisten ja halvan energian turvin.
luonnon ystävä puhumatta tuollaista potaskaa. Siinä ainoastaan pilaa todellisten luonnon ystävien ja myös luonnossa liikkuvien maineen. Eivät he ole aivottomia kuten jotkut siihen kaapuun pukeutuvat katkeruuden kylväjät.
Huolesi maatalouden tilasta on toki herttainen mutta taistolaisen punaisen aatemaailmasi takaa paistaa pelkästään omien syntien peittely, eikä todellinen vastuunkanto suomenlahden tilasta kiinnosta sinua pätkääkään.
Vain murto-osa yhdyskunta jätteistä saadaan kerättyä talteen, miljoonien tonnien valuessa suoraan mereen.
Niin kauan on kaikki hyvin kun nuo kammottavat näkymät eivät yllä katseeni ulottuville ja ongelmat pysyvät siellä, missä niiden kuuluukin pysyä, eli tekijöidensä nähtävillä.
Luontoystävällisellä maatilallani on varauduttu taistolaisen mielestä tehottomaan tuotantoon fosforilannoitteilla.
Puolueettoman konsultin viljavuustutkimuksiin, sekä tietokonelaskelmiin perustuen on hankittu määrä, jolla on tavoitteena saada keskimääräistä hieman korkeampi sato, jota runsasmultainen viljava maa tuottaakin hyvin.
Ammattitaitoisen konsultin kertoman mukaan kasvit kuluttaa kaiken ravinteen maahan sijoitetusta keinolannoitteesta ja seuraavaksi kasvikaudeksi ei näin ollen jää hitustakaan.
Myös omat pitkän linjan kokemukset tukee tätä ajatusta mutta taistolaisuuden kehdossa lienee parempaa, meille alan yrittäjille ennenkuulumatonta tietoa, joka ei vain jostain kumman syystä ala yleistyä maailmalla.
Käsite "puolueeton konsultti" on minulle uusi ja täysin tuntematon. Konsultin puolueettomuuden uskominen on luonteen heikkoutta ja anteeksiantamatonta sinisilmäisyyttä. Viimevuosina lisääntynyt konsultti armeija maataloudessa näyttää vain pahentavan kaaoksen nopeutumista. Konsultit ova kotona saaneteet kasvatuksen Hankkijan-aatteeseen, keinolannoitteisiin, omanedun tavoitteluun ja piittaamattomuuteen huomisesta.
Tutkittu tosi on että maatalouden ravinne tehokkuus on laskenut 60 vuoden ajan, eli kainolannoitteiden käytön ajan. Erilaiset tuet ja kestämättömästi tuotetut teolliset lannoitteet ovat tähän kannustaneet. Ehdotan sinullekin beras-raportin lukemista.
Käsite "puolueeton tutkimus" vesiensuojelussa on minulle myös uusi ja täysin tuntematon. Tutkijan puolueettomuuden uskominen on luonteen heikkoutta ja anteeksiantamatonta sinisilmäisyyttä.
Viime vuosinä räjähdysmäisesti turvonnut tutkijajoukko ovat saaneet vasemmistolaisen kasvatuksen puna-atteeseen, jossa yksi ohjenuora ohjaa heidän toimintaa.
Tutkimusten mukaan maatalouden tehokkuus Suomessa kasvaa 5%:n vuosivauhdilla ja kuten tarkaavaiset kansalaiset ovat huomanneet, viime kesän sato oli ennätyksellisen suuri vuosikymmeniin ja kuitenkin pienemmillä lannoitemäärillä sitten jatkosodan.
Ehdotankin tutustumista Fertilizers and liming materials tutkimuksiin ja luettuasi voit palata arkeen huomattavasti viisaampana.
ja ajattele omilla aivoillasi. Ota ne punavihreät
lasit pois nenältäsi ja mieti pelastuuko maailma
kadehtimalla ja lähimaatalous lopettamalla niin
kuin sinä haluaisit tehdä. Mikä on Hankkija aate?
Tietääkseni se oli konkurssin tehnyt maataloustarvikekauppa,mutta tarpeelinen kuitenkin
Oli vaan huonosti hoidettu. Oli kuitenkin tarkoitettu kilpailijaksi muille tarvikemyyjille.
ja rehuille.Lannotteita möivät Hankkija lisäksi
kaikki keskusliikkeet E-liike mukaan lukien. joka
todennäköisesti oli lähellä sydäntäsi.
Mikä olikaan koko punapääoman kohtalo Ja E-liikkeen?
Mieti sitä ja sen aatetta!
Entä STS - pankki
Eikö ihmiset yleensäkin tee työtä oman edun
tavoittelun eteen ,vai luovutatko oman palkkasi
vapaaehtoisesti yhteiskunnan käyttöön?
SAK on perustettu pelkästään oman edun tavoitteluun.
Nälkä taitaa olla sinunlaisillesi ainoa
konsultti joka pakottaa ajattelemaan asioita
realistiselta pohjalta!
ei ollut kysymys pääomien väristä, vaan ylilannoittamisesta. Satotavoitteet ja lannoitusohjeet on saneltu lannoitevalmistajan toiveiden mukaisesti ja lopputulos on kaoottinen.
Pelkkää lähihistoriaa. Sitä tekee enää omakotialueiden nurmikoiden lannoittajat
Mun ruohonleikkuri ei saastuta, se on4-tahti kone. Ja lannoitta ei tarvitse kun ruoho kasvaa liiankin hyvin ilman lannoitteita.
kemiran lannotteiden kilohinnan ja suhteutat
sitä viljasta saatavaan hintaan niin kuinka
paljon ylilannoittaisit,ottaessasi tietoisen
riskin kasvuston lakoontumisesta ja laadun
heikkenemisestä puinti ja kuivauskustannusten
vielä kasvaessa. Väitteesi kuuluu samaan
kategoriaan, että sähkö tulee pistorasiasta!
ja tietämättömyytesi.
Et näköjään tiedä että ruohonteikkuri iman
katalysaattoria jota siinä ei ainakaan ole,
on yksi saastuttavimmista koneista kokoonsa
ja hyötyynsä nähden!
lammasko sitten pitäisi ottaa pihalle määkimään ja "lannoittamaan"?
lannoita vaan kierrättä ravinteita. Samalla tavoin se fosfori liukenee siitä leikkaamastasi ruohosta.
tosiluonnonystävän eko teko ja samalla oppisit
ruoan tuotannon merkityksen ja luonnon kiertokulun
kun teurastaisit sen syksyllä ja söisit lammaspaistia seuraavana pääsiäisenä.
Sitä "ruohonleikkuria" voisit vielä lainata
naapurillekin "Polttoainetta" vastaan ja myydä
sillekin pääsiäiseksi lammaspaistia niin tulisi
samalla bisneskin hoidettua ja maailma ja itämeri
pelastuis kun nurmikon kasvu hyödyntäisi siitä
lampaasta tulevan fosforin.
Nurmikkosi kasvaa kertomuksistasi päätellen fosforipommin päällä, käytännössä olet viheliäinen luonnonturmelija.
lammas pihalla on hyvä ajatus vaikka olisikin pässinä narussa...
Maataloudessa käytetään fosforia lannoittamiseen vuosittain yli 20 miljoonaa kiloa, josta 2 miljoona kiloa päätyy tuotteiden muodossa ruoakpöytiin. Kysymys kuuluukin: mitä tapahtuu tuolle 18 miljoonalle fosforikilolle vuosittain. Tutkimusten mukaan n 3 miljoonaa kiloa huuhtoutuu vesistöihin, mutta 15 miljoonaa kiloa fosforia katoaa salaperäisesti, mihin?
Sitten paljoa syö. Noin 100kg vehnää eikä sitten muuta. Mistähän johtuu puheet liikalihavuudesta.
suomalaisen maajussin osuus kuluttajien fosforikuormasta on alle 2 milj kiloa. Tuontiruoka, kala, pesuaineet yms. tekevät suurimman kuormituksen.
"Tutkimusten mukaan n 3 miljoonaa kiloa huuhtoutuu vesistöihin, mutta 15 miljoonaa kiloa fosforia katoaa salaperäisesti, mihin?"
Jep, yhdyskuntajätteen tuottajilla tuo mainitsemasi 3 miljoonaa kiloa huuhtoutuu suoraan viemärin kautta suomenlahteen ja 15 miljoonaa kiloa kiinteänä yhdyskuntajätteenä luontoon teille tietymättömille, josta sateiden mukana edelleen entisten jatkoksi suomenlahteen.
Oletko pannut merkille niiden vaikutukset siellä?
Maataloudessa kaikki ylimääräinen varastoidaan kiinteisiin säiliöihin, jotka on mitoitettu ympärivuotuiseen käyttööön ilmoilla kuin ilmoilla mutta täällähän ei olekaan ympäristöongelmia.
Vastaavasti voidaan kysyä, minne häviävät jätevedenpuhdistamoissa erotetut ravinteet. Esimerkiksi asutuksen jätevedet sisältävät yli puolitoistakertaisesti (4500 tonnia/vuosi) sen määrän fosforia kuin maataloudesta vesistöihin valuva fosfori (2600 tonnia). Jos oikein pessimistisesti ajattelee, niin puhdistamoissa erotetaan osa jätevesien sisältämästä ravinteesta, se talteensaatu osa levitetään lietteenä tai kompostoituna maaastoon, ja lopulta nekin ravinteet päätyy mereen. Tätä kyllä tukee se havainto, että leväesiintymät ovat keskittyneet suurten asutuskeskusten läheisyyteen.
Sitten oma lukunsa on typpi. Typpihän on juuri se ravinne joka saa kasvit kasvamaan. Jätevedenpuhdistamoissa typestä saadaan Suomessa talteen alle puolet. Ja typpi ei tunnetusti pitkään maaperässä viihdy, jos kasvit eivät sitä sido se lähtee nopeasti vesien mukana liikkeelle.
Ei kaupungeissa kipata ravinteita mereen, sitä tapahtuu ainoastaan maaseudulla. Tästä todisteena ympäristöhallinon tekemä Suomen vesiensuojelun tila- tutkimus.
Fosfori on minimiravinne, levät ottavat typpeä ilmasta.
taas väärin. Jätevesien puhdistus ei pysty juurikaan poistamaan typpeä vedestä jonka takia fosfori on levän kannalta minimiravinne.
vaan jokaiselle, kompostimullan levitykseen myös 15 kg/ha yläraja niinku maataloudessakin, nurmikoilta korjattava niitetty (sato) jäte käsittelyyn ravinteiden kierrättämiseksi ja samallainen kirjanpito ja valvonta kun maataloudessakin kaikelle luontoon levitetylle ainekselle.
##kompostimullan levitykseen myös 15 kg/ha##
Virhepoikanen tili pitäis olla --kompostimullan levitykseen myös fosforille 15 kg/ha yläraja--
Tähän suuntaan on hyvä kehittää EU:ia edelleen. Saahan kuluttaja EU:n tukemaa ruokaa, joten sen rahan vastineeksi on kirjattava tarkasti ruuan määrät, säilytystilat, käsittely ja loppusijoitus. Jokaisen talouden on laskettava ns. porttitase, ts. talouteen tulevien ravinteiden ja sieltä lähtevien erotus.Jos fosforitase ylittää 15 kiloa henkeä kohden niin ruuan tuesta leikataan 10 prosenttia ylimenevältä kilolta. Jos typpiylijäämä on kerrostaloasukkaalla yli 80 kiloa per asukas niin tuesta leikataan 10 prosenttia jokaiselta ylittävältä kilolta. Jos taas on kyse rivitaloasukkaasta, niin typpiylijäämän sanktioraja on 75 kiloa asukasta kohden. Kirjanpito on säilytettävä viisi vuotta ja asukaskohtaiset tiedot ovat nähtävissä internetin selailupalvelulla : www. urkkija.EU/FI.
Lista lisätoimenpiteistä sisältää mm. kyykkykuoppa-lisätoimenpiteen. Jos asukas tekee tarpeensa ... jne. loputtomasti...
vosvori asijaan jouvun puutua nyt taas kun mennee ihan hunninkolle koko jutustelu muuten. Asiajat on yksinkertaset katsokaas. Vosvoria tulee minunki tilalle tiivisteissä ja apulantana. Puolittain lahajotan sonnimullit kaapuntilaasille, jotka sitten yrittää teurastamolla niitä näännyttää jos lakkoiluiltaa ehtivät ja siinä sivussa kulukeutuu vosvori kaapuntilaasille. Lantaahan tietenniin jää mulleilta ja siina ravinteijta mutta sen levitän taas seuraaville vihreille.
Mutta jos tosiaaniin on niin että vosvorivarat on melekeestään kaikki tunkettu kaapuntilaasten läpi ulapalle ja vosvorivarat on loppmumassanniin ammutaan tuo kuu taivaalta kiilumasta. Aivan tyhyjänpanttina se siellänniin kiiluu ja varmastinniin siinä on vostvorija jollei niin mahottomastinniin ainaskiniin aika palijon.
voi voi... maatalouden ravinnepäästöt fosforin osalta on todettu olevan n. 3 miljoonaa kiloa, joka tarkoittaa sitä että pelloilta tuleva kuivatusvesi on fosforipitoisuudeltaan keskimäärin 1mg/l. Likimain samaa luokkaa kuin yhdyskuntien KÄSITTELEÄMÄTÖN jätevesi!!!!
Voi todella sanoa että maatalouden jäteasiat ovat kunnossa, myös jäteasia on jätetty muiden vastuulle ja vaivaksi kuten aatteeseen kuuluu
Tuohan on juomakelpoista, eikös helsingin juomavedessä ole fosforia 3mg/l.
Terveystiedon mukaan fosfori on ihmisen tärkein luuston rakennusaine.
Älkää yrittäkö juksata, nuo luvut eivät esitä maataloudesta mitään, sillä maatalous on täysin saasteeton toimiala.
Luonto on itse rakentanut mekanismin ravinteiden kierrätykseen tehokkaalla tavalla, eikä sitä voi sormeilla edes kasvinsyöjän kiduksilla varustettu luontoaktivisti.
Luonto on myös nerokkaalla tavalla ratkaissut traktoreiden aiheuttaman fossiilisten polttoaineiden tuottaman hiilidioksidiongelman.
Kasvi kayttää vapautuneen hiilidioksidin rakennusaineena lehtivihreässä ja lopputuloksena syntyy vain puhdasta vesihöyryä.
Kuten huomaat maatalouden ja luonnon yhteisessä kombinaatiossa kaikki toimii nerokkaasti luonnon ja viljelijän vuorovaikutuksessa, ei saasteita.
tärkeää ihmisen elintoiminnoille, mutta vesistöissä jo 10 mikrogramma litrassa mahdollistaa sinilevän kasvamisen, joka taas muodostaa myrkkyjä veteen.
ollut eräs nimimerkki luonnonystävä, hän tuon luvun hatustaan ensimmäisenä veti
Linkitä tutkimus, jossa ko. arvo esitetään.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi
tuolta selviää luotettavasti tutkittuna maatalouden päästöt, 3 miljoonaa kiloa. Pintavalunta suomessa ilmatieteteenlaitoksen mukaan on keskimäärin 100mm. Viljelyksessä olevaa peltoa 2milj hehtaaria. Keskimääräisen fosforipitoisuuden laskeminen valumavesistä on helppoa. 1,5 kg/ha fosforia valuu 1000 vesikuution mukana itämereen. Pitoisuus(P) 1,5mg/l. Kaupunkien puhdistamoiden laskuveden fosforipitisuus on 0,1-0,3 mg/l.
Kuten jo ennalta tiesinkin, mitään faktaa maatalouden tapahtuneista valumista ei ole olemassa. On esitetty vai ARVIOITA, jotka perustuvat huuhtoumamalliin, teoreettiseen porttitaselaskentaan ja sadantaan.
Lisäksi arviot esitetään asukasta kohti. Mitä se merkitsee. Maatalouselinkeinossa on vain n. 80.000 työntekijää ja väestöä Suomessa on 5 miljoonaa. Lisäksi koko maatalouselinkeino ei sijaitse Itämeren valuma-alueella. Miksi Perämeri on puhdas, vaikka se sijaitsee maatalousalueilla ? Siksi, että siellä ei ole suurkaupunkeja Suomen mittakaavassa.
1,5 kiloa fosforia / ha on täysin teoreettinen arvo, joka voi toteutua jos Suomen kaikki pellot olisivat Itämereen jyrkästi viettäviä ja sadanta koko vuoden syksyinen maksimisadanta. MTT:n professori Erkki Auran mukaan fosforin valunta on maksimissaan vain muutamia satoja grammoja hehtaarilla. Vaihtelu on erittäin suurta johtuen luonnon monimuotoisuudesta.
Faktaa, on että viljelyksessä on noin 2milj. ha
Kaikki muu on tarkoitushakuista tutkimusta.
Maatalouden ravinteet ainakin ovat tarkoitettu
hyötykäyttöön ja ovat erittäin tarkassa vavonnassa
mutta kaupungien "puhdistetut" jätevedet lasketaan
suoraan mereen ja puhdistamoliete kompostoidaan ja
käytetään viherrakentamiseen,eli levitetään luontoon
mistä ei korjata ollenkaan satoa,eikä fosforipitoisuutta valvo kukaan.
Ne omat luotettavammat laskelmat
Hevosia on suomessa enemän ku nautoja. Aikamiehet ajalee kaakeilla, turhaa touhua. Tonneittan sontaa leviää tienpientareille. Hevosille tulppa suoleen lenkin ajaksi.
Ydinenergialla tisaltulla typellä kasvatetaan heinää hevosille valtaosalla suomen raskaasti tuetusta peltoalasta ja konit ei kelpaa edes makkaratehtaalle enää, kyllä on noloo touhua.
Sirkushuvejahan tietty pitää olla mut ei se oikee sovi että eu tukaisilla kasvatellaan rehuja koneille joiden tarkotusena on pelkästään välttää laukkaaminen.
hoornporin tavotteena tuntuu oleva että hevostelusta tehjään suome pääelinkeino.
Toine hulluus on tuo turkistarhaus. Ei kettumiehet itekkään pijä turkiksija, mokomia karvalakkeja o iha turha lemuuttaa katiskoissa. Mone pitäjä pohajveet o pilalla ku ketupaska on valunt maaperään. Jos porttitaseita lasketaan ni alottakaa tarhoista, sielä sitä vosforia on.
listaasi myös kaupunkien kissat ja koirat. Niide paskoistahan tietää kevään tulleen. On jokainen yleisönosasto ja nettipalsta täys kirjoituksia niistä
se o iha totta. Parimilijoonaa kissaa ja koiraa syö kovin rotejiini(vosfori) pitosta ravintua kuten ketutki josta seuraa toistaaseksi arvioimattomat päästöt. Ympäristömafijan raporttien mukaan ei ainoatakaan koiranpaskaa mene vesistöön, ite oon nähny omanki koiran paskovan ojaan tuhatkertaa.
Hevosten pitoon saa tukea alueesta riippuen 200-450 e/koni ja lisäksi appeen hintaa kompensoidaan n 1000 eurolla/kaakki, yksi kaakki tarvitsee rehualaa 1,5 ha. Aaseja ja muita hevosia lienee suomessa liki 100 000. Lisäksi maksetaan investointituet tallien rakenteluun. Ja tutkimaton määrä avustuksia menee höpö-miesten höpö-järjestöille. Veronmaksajien osuus hevostelusta on 150-200 miljoonaa euroa vuosittain.
Vaatimus hevosten suolen tulppaamisesta tai sinkkiämpärin ripustamisesta häntään lenkin ajaksi on vähintäänkin kohtuullinen vaatimus maksettuihin tukiin suhteutettuna.
2000 euron hevosvero/hevonen olisi hyvä keino periä takaisin hevosteluharrastukseen kulkeutuva maataloustuki, jota ei suinkaan ole tarkoitettu harrastustoiminnan tukemiseen.
Uskomatonta että tallien rakentamista tuetaan maatalouden investointituki järjestelmällä! Miksi kolmiloikkaajat eivät saa harrastukseensa yhtä mittavia tukiaisia?
Hevoset lisääntyvä tyhjilleen jäävissä navetoissa kuin kaniinit. Hevoskanta räjähtää tukiaisten turvin, seuraukset näkyvät jo hevoskannassa perimän heikentymisenä, sairauksina, luonne- ja rakennevikoina. On jalostumassa eräänlainen tukiaisrotu johon on yhdistetty kaikki erirotujen heikot ominaisuudet. Nimiehdotuksia uudelle kannalle??
pistä linkki josta näkyy tuo "hevosten tukeminen" en usko että hevosia tuettaisiin, samalla periaatteellahan koirien ja kissojenkin tulisi saada tuet.