Oon harkinnut ammatikorkeakouluopintoja (lähinnä sosiaalialalta) mutta ainoaksi esteeksi vaikuttaisi nousevan huono kielitaitoni. Kävin lukiota 2 vuotta mutta koska kielet (ruotsi ja englanti) tuottivat kohtuuttomasti vaikeuksia (osaksi myös matematiikka) vaihdoin koulua ja menin kauppaoppilaitokseen josta valmistuin merkonomiksi.
Nyt oon harkinnut jatko-opintoja jossain ammattikorkeakoulussa mutta pelkään etten selviä siellä kieliopinnoista. Pyytäisinkin kaikkia AMK:ssa opiskelevia kertomaan noista kieliopinnoista tarkemmin. Tiedän että jokaisessa AMK:ssa täytyy suorittaa ns. pakolliset kieliopinnot eli virkamiesruotsi ja englanti.
Mutta kuinka paljon muuten tarvitaan kieliä jos nuo pakolliset opinnot jättää huomiotta? Joutuuko lukemaan esim. paljon omaa alaa käsittelevää vieraskielistä kirjallisuutta??(näin on yleensä ainakin yliopistoissa)
Entä nuo pakolliset kieliopinnot. Kuinka niistä selviää. Käsitykseni mukaan niiden läpäisemiseen tarvitaan vahvaa lukio-tasoista pohjaa, jota minulla ei ole. Jos olen ymmärtänyt oikein kielioppia ei juurikaan kerrata vaan opiskellaan oman alan sanastoa. Lisäksi kaikki suulliset esitelmät hirvittävät, sillä niitäkin kuulemma joutuu pitämään.
Mitä arvelette? Onko mulla mitään mahdollisuuksia päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun todella heikolla kielitaidolla? Kertokaa vähän kokemuksianne kieliopinnoista, ja kertokaa tunnetteko ketään joka olisi jäänyt valmistumatta kieliopintojen takia jne. Entä miten yleensä sellaiset opiskelijat ovat menestyneet jotka ovat suorittaneet vain jonkin ammatillisen tutkinnon?
Älkää vastatko sellaisilla viesteillä "että kyllä niistä selviää" jos olette itse käyneet lukion ja kielien kanssa ei oo ollu ongelmia. Toivoisin erityisesti kaikkia sosiaalialaa opiskelevia kertomaan kieliopinnoistansa mutta myös muitten alojen opiskelijoiden mielipiteet otan mielelläni vastaan. Voisitte mainita millä alalla opiskelette, oletteko käyneet lukion jne.
AMK:n kieliopinnoista
8
5583
Vastaukset
- kukka20
No, minä opiskelen liiketaloutta AMK:ssa.
Et toivonut vastauksia kieliä osaavilta, mutta vastaampa kuitenkin. :) Tosin olen ehkä sellainen seiskan osaaja. Mutta kuitenkin...
Ainakin meillä oli tarjolla valmennuskursseja, joka kaikkien ei-ylioppilaitten täytyi tehdä, jollei suorittanut tasokoetta, sekä kieliopin kertauskursseja.
Kuulemma myös opettajasta riippuen, ensimmäisellä ammattiopintojen kurssilla käytiin kielioppiakin läpi, tosin kaikki eivät käyneet.
Riippuu varmasti koulusta, mutta minä, joka lukiossa sain seiskoja kovin voimin ponnisteltuani, olen nyt saanut kiitettäviä. Joten jos sanastoa jaksaa lukea niin kokeissa on kyllä pärjännyt. Sillä yleensä kokeissa on hyvin vähän kielioppiin liittyviä tehtäviä. Joten ysin enkun oppillaat ovat voineet saada hylättyjä, jos eivät ole lukeneet ammattisanastoa, jota kurssilla on käyty. Kurssit eivät siis ole olleet ylitse pääsemättömiä, vaan läksyjä kannattaa lukea. :)
Käy ihmeessä kaikki mahdolliset valmentavat kurssit, jos niitä on tarjolla. Mutta tosiaan kieliopin osuus kokeissa on ollut pieni.
Kirjoja ei meillä ole ollut kuin yksi englanniksi, ja sitäkään ei ollut pakko lukea, ei ollut tenttiä. Se oli vaan opiskelun tueksi.
Mutta täytyy sanoa, että tunnen erään jonka opinnot viivästyivät pakollisen ruotsin kurssin takia vuodella, mutta se oli kyllä kiinni ihan hänen laiskuudestaan käydä tunneilla... - opiskelija
Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että kieliopinnot ammattikorkeassa ovat helpompia kuin lukiossa. Opinnot keskittyvät tosiaan enemmän ammattisanastoon, eivätkä niinkään siihen kielioppiin, joten mielestäni kieliopinnoissa pärjää huonollakin kielipäällä, jos vaan jaksaa lukea. Englanninkielisiä kirjoja ei ole hirveän paljon tarvinnut lukea, ja ainakaan meillä ei ole yhtään sellaista kurssia, josta ei suomenkielisen kirjallisuuden lukemisellakin pääsisi läpi.
- Minttu
Opetus tosiaan perustuu ammattisanaston opetteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla täytyy olla jo perusasiat hallussa. Meidän koulussa oli ensi alkuun alkutentti, jossa kartoitettiin taso ja katsottiin ketkä saavat osallistua opetukseen myöhemmin. Täytyy sanoa, etten tarkkaan tiedä, mitä niille kävi jotka eivät sitä läpäisseet. Ilmeisesti ohjattiin iltalukioon opiskelemaan perusasioita.
Tämän jälkeen sitten tuli ruotsin kursseja kolme. Niissä oli joskus tenttejä tai jotain vastaavaa.. virkamiesruotsin loppukoe oli sitten se huipentuma: sekä suullinen että kirjallinen osuus. Suullisessa puhuttiin 20 min parin kanssa ammattillista ruotsia opettajan edessä.. kirjallisessa osuudessa sai olla sanakirja, mutta siitä ei selvinnyt jos ei hallinnut kielioppia..
Säikähditkö, älä välitä. Vaatimukset vaihtelee kouluttain (HUOM! suuria eroja). Meidän koulu oli siitä pahimmasta päästä..
Englanti meni sitten samaan tyyliin... - fghfgh
Minttu kirjoitti:
Opetus tosiaan perustuu ammattisanaston opetteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla täytyy olla jo perusasiat hallussa. Meidän koulussa oli ensi alkuun alkutentti, jossa kartoitettiin taso ja katsottiin ketkä saavat osallistua opetukseen myöhemmin. Täytyy sanoa, etten tarkkaan tiedä, mitä niille kävi jotka eivät sitä läpäisseet. Ilmeisesti ohjattiin iltalukioon opiskelemaan perusasioita.
Tämän jälkeen sitten tuli ruotsin kursseja kolme. Niissä oli joskus tenttejä tai jotain vastaavaa.. virkamiesruotsin loppukoe oli sitten se huipentuma: sekä suullinen että kirjallinen osuus. Suullisessa puhuttiin 20 min parin kanssa ammattillista ruotsia opettajan edessä.. kirjallisessa osuudessa sai olla sanakirja, mutta siitä ei selvinnyt jos ei hallinnut kielioppia..
Säikähditkö, älä välitä. Vaatimukset vaihtelee kouluttain (HUOM! suuria eroja). Meidän koulu oli siitä pahimmasta päästä..
Englanti meni sitten samaan tyyliin...Mikä koulu oli kyseessä ja mikä vuosi?
- RRR
Itse en sosiaalialasta tiedä, mutta terveysalaa olen opiskellut.
Meillä ainakin oli vain pari kurssia sekä englantia että ruotsia. Todella helppoja olivat: tien neuvomista tms. mitä on jo yläasteen kieliopinnoissa ollut. Kielioppiakaan ei pahemmin ollut. Alan sanastoa oli aika paljon, mutta verrattuna esim. lukion ekoihin kursseihin niin huomattavasti vähemmän. Todella helpot kurssit oli, vaikka itsekin olen SURKEA englannissa. Varmaan taso riippuu koulustakin (meillä vain oli paljon ei-lukion käyneitä joten olisiko koulu laskenut tasoa?).
Meillä ei ollut suullista esitelmää (jos oikein muistan?) kielten kursseilla.
Muilla kursseilla kieliä ei sitten käytettykään. Mutta tämäkin varmaan riippuu koulusta ja alasta: sosiaalialasta en tiedä. Kaupallisella puolella ollaan ainakin joissain kouluissa innokkaita opettamaan englanniksi (mutta ei niissäkään kaikissa).
Tenteissä ei ollut vieraskielistä kirjallisuutta (opinto-oppaassa kirjoja oli kyllä mainittu joka kurssille varmaan), koska tentit sisältivät pääasiassa luennoilla käsiteltyjä asioita.
Ammatillisen tutkinnonkin suorittaneet pärjäsivät ihan hyvin.
En tunne ketään joka olisi amk:sta jäänyt valmistumatta kieliopintojen takia. Ongelmaksi muodostuisi ehkä joillain aikuisopiskelijoilla, jotka ei ole oikeestaan paljoo yhtään kieliä ikinään koulussa lukeneet. - Ilona
Mun entinen poikaystävä oli aivan sairaan huono kielissä. Ruotsista oli hikisesti päässy läpi amiksessa ja enkku melkeen yhtä huonolla pohjalla. Ammattikorkeessa selvisi ihan hyvin virkamiesruotsista, sai kakkosen ku teki tehtävät ja näytti opettajalle että yritystä oli. Että kyllä sä selviit! Meilläkin (Laureassa) on vaan 2 ov:tä ruotsia ja saman verran englantia. Eli tosi vähän.
- AMKSavo
Meillä Savonia AMKssa oli vain jotain kaksi lukiolaista ryhmässä ja loput peruskoululaisia. Kielistä selvisi kun opiskeli sanalistan eli kaksi liuskaa ja esitti jotain luokan edessä. Lukiolaisten ja lähihoitajien kielitaito oli täysi kontrasti, mutta lukiolaiset pidetään ruodussa koska ovat vähemmistönä. Kun esitimme vuoropuhelun englanniksi, kielsivät lähihoitajat lukiolaisia improvisoimasta ja puhumasta, siis vieraalla kielellä. Pitäisi todella olla peruskoululaisille pääsykoe, ennen AMKta. Miksi lukiolaisia ei valmistu esim. kätilöiksi tai röntgenhoitajiksi AMKsta?
- Onpaseroja
Siis kyllähän nyt lukion käyneit kätilöitä ja röntgenhoitajia valmistuu, ehkä ei Savosta mutta muualta kyllä. On teillä kyllä ihmeen huono kieltenopetus! Semmonen tulee mieleen että jos ne ei halua teille savolaisille hoitajille opettaa kieliä, että ette sitten lähde pois Savosta. Kielitaidottomina jäätte sinne Savoon hoitajiksi.
Täällä etelämpänä päin Suomea on kieliin ja matikkaan lähtötason testaus, jonka perusteella monet lähihoitajat joutuu ensin valmentavalle kurssille, ja vasta sen läpäistyä pääsee varsinaisiin AMK:n kieliopintoihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3207600Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1761853
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j561181Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019