Tyytyväiset morsiamet

Kaikki olivat iloisella mielellä. Ohjelma oli toteutettu minua ajatellen, ei mitään mikä ei ole minunlaistani. Hyvää ruokaa ja juomaa riittävästi. Koko ajan tapahtui jotakin, vaikka vain keskustelun tasolla, mutta siis tarkoitan etten ollut kertaakaan yksin, eikä ollut mitään odottelua. Jos toiset järjestivät jotain, toiset pitivät seuraa minulle. Ensin oli aktiviteetteja kuten vesihiihtoa. Sitten piknikille. Sitten mökille. Siellä henkilökohtaisia leikkejä. Saunomista ja saunataikoja. Sitten ihanaa ruokaa, ja loistavaa seuraa aamuntunneille asti. Ai niin ja aamu aloitettiin aamupalalla. Minun annettiin koko ajan tuntea itseni erityisen tärkeäksi, ja kaikki oli todella tehty rakkaudella. Huippu porukka ja huippu ihmiset!

Siinä kunnon polttarit!

2 prostituoitua antamaan vielä kerran viihdykettä sulhaselle.
alkaahan häiden jälkeen tiukka yksiavioisuus, jossa monet poikaelämän hauskuudet on pannassa.
onkin syytä tarjota polttareissa sulhaselle sekä tumma että vaalea leidi viihdykkeeksi hotellihuoneessa.
suurella kaveriporukalla kulut jakaantuvat ei niin kalliiksi sijoitukseksi sulhasen hyväksi.

alkoholista, myöhemmin illalla tuntemattomista naisista.

Aikoinaan menin kaverin polttareihin Lapin eräkämpälle. Hän on sieltä kotoisin ja meikä Keski-Suomesta. Paikalle oli kutsuttu 4-miespuolista ja minulle lankeutui kehitellä jotain.

Tiesin, että siellä pontikkapannu ruplattelee ja kuivaa poronlihaa tullaan mässäilee.

Kävin kotipaikan apteekista ostamassa pullon Gentiana-violet väriä, joka ei lähde ihosta pois edes itkemällä. Ko.aine on tarkoitettu lasten suun sammaksen hoitoon ja ainakin silloin sairaalat käyttivät sitä leikkauksien yhteydessä, kun ihoon piti merkitä jotain.

Ilta meni sitten näin: Juotettiin sulho pontikalla sammuksiin. (Kävi yllättävän helposti).
Yöllä nousin ylös, laitoin rukkaset käteen, avasin väripullon, riisuin sulholta alkkarit pois, lorautin pullollisen tätä ainetta sukupuolielimille, hankasin sitä joka puolelle, kunnes "taideteos" oli mielestäni valmis.

Sit vaan housut takas jalkoihin. Ja koisimaan.

Koetti aikainen aamu ja sulhopoika meni ulos tarpeilleen...menipä vielä vihellellen ja laulleskellen, "että tänään meen pojat naimisiin..."

Äkkiä kuului kuistilta helvetinmoinen huuto: " No voi v...u sentään. Jätkät ylös ja äkkiä. Mitä te ootte tehneet miun munille. Onko tää mustetta".

Aloimme nauraa, että jos olis mustetta, niin lähtis pesemällä. Mutta se ei lähe kuin kulumalla ja hankaamalla.
Hän meni samantien saunaan ja oli pessyt alapäätään saippuoilla,shampoilla ja vieläpä koettanut hinkata värkkejään pontikalla.

Ei väri ollut lähtenyt. Tuumasi takas tullessaan, että onpahan homma.Alkoi jo naureskella itsekkin ja sanoi, että en ennää kärsi hinkkailla millään kun hääyö on tulossa.
Sit tuumasi vielä lopuksi, että "tiijättäkö pojat mitä, mulle tullee vihkimään lestadiolainen pappi. Jos mie lopuks heitänkin housut poloviin ja sanon sille, että nyt sie vihitkin värillisen miehen".

Siis jotkut ymmärtää tällaistakin huumoria.
Vielä ennen kirkkoon menoa aamulla maalasin hänen vasemman kengänpohjaan valkoisella maalilla, että "HELP" ja toisen kengän pohjaan, "ME".
Voitte arvata, kun hän polvistui alttarille tietämättä yhtään, mitä kirkkoväki saa lukea.

NÄIN JOSKUS.TOSI ON.

Kysymys kuului tyytyväisiltä morsiamilta, eli naiset hei..... kai hyviäkin on ollut?!

Kotoa haettaessa minulle tuotiin ensin eväskori (iso kanasämpylä, hedelmiä, keksejä, siideriä, kuohuviiniä, ruusuja, karkkia). Automatka kierteli pitkin laitakaupunkia (välillä pysähdyimme kapakkaan drinksuille) ja vei ensin kylpylään. Ensin hoidettiin jalat, sen jälkeen kutsui hieroja(ihanaaaa..).

Matka jatkui lakattujen varpaankynsien ja hyvän olon kanssa hotelliin, jossa minut vietiin saunaosastolle. Tunne oli uskomattoman ihana, kun näin kuinka huolella ystäväni olivat kaiken valmistelleet.

Minulle oli tehty lauteille oma istuin ruusunlehtineen ja havuineen. Saunassa oli myös kynttilä, suolat, jauhot, leivät, viinat ja vastat.
Kun jokainen oli hutkinut minut vastalla, oli pesun, ihon kuorinnan, suolapesun ja hunajan vuoro.
Ystäväpiirini omaa hurttia huumoria aimo annoksen, joten naurun remakkaa riitti viileässä uima-altaassakin.

Söimme tilatut salaatit ja leivät, ja aloimme valmistautua iltaa varten. Ystäväni meikkasi ja laittoi hiukseni, minä vain nautin..
Matka jatkui tietysti tanssiparketeille. Jammaillu jatkui pitkälle aamuun.

Tunnelma... kaikista ihanista ystävistä jotka osaavat irroitella vapaalla, huumorista, avoimuudesta, luottamuksesta, hyvistä järjestelyistä, kiireettömästä ihanan rennosta päivästä. Ja kun vielä rakastan tanssimista, päivä oli täydellinen.

Meitähän on ihmisiä niin moneen lähtöön, ettei yksi kaava sovi kaikille. Päivähän on morsiammen, ja mielestäni onnistuneen päivän takaa se, että ottaa huomioon hänen elämäntilanteensa.... kuka kaipaa mitäkin. Minä stressitöntä ja rentoa... toiset jännitystä.

Omat polttarini alkoivat sillä että tuleva mieheni huijasi minut muka ostoksille kaupunkiin la-aamuna (eli sain rauhassa meikata ja päättää vaatteeni ulos lähtiessäni), kunnes hän hävisi isossa kaupassa ja luokseni tuli vieras ihminen kirjeen kanssa kysyen nimeäni. Kirjeessä oli ohjeet seuraavaan rastiin jossa taas löytyi seuraavat ohjeet jne, matkan varrelta löytyi myös piilotettua "rohkaisua". Päivälle oli mietitty yksi hyvä ja minulle sopiva teema (laulaminen), jota toteuttiin alusta loppuun. Porukalla ei menty liian kauas keskustasta, joten kulkemiseen ei mennyt liikaa aikaa tai rahaa, syönti oli järjestetty myös saunaosastolle keskustan liepeille, joten sekin oli mukavasti lähellä. Parasta oli kun luulin jo juonen paljastuneen, mutta saunalle tulikin uusi yllätys (jätettäköön paljastamatta mikä) joten koko illaksi riitti jännitettävää. Sain myös illan tehtäviä varten tarpeeksi hämäävän suojavarustuksen, joten laulullisten tehtävien tekeminen ei käynyt ylivoimaiseksi. Mutta mukavinta oli huomata että minua oli ajateltu!

Mun polttarit olivat tosi kivat.
Multa tiedusteltiin varovasti, että ketkä mukaan haluan, päivämäärä ja ohjelma pidettiin yllätyksenä.
Koko seurue oli pukeutunut samaan henkeen ja päivän aikana oli mm. mun meikkaus ja pukeminen, upea aamiainen vanhassa kahvilassa, miekkailua opettajan johdolla, drinkit terassilla, jalkahoito, morsiussauna ja illallinen juomineen, vipit suosittuun yökerhoon (ottavat mielellään polttariporukoita jonon ohi, kun ilmoittaa etukäteen) ja yöllinen hevosajelu. Tämä tapahtui muuten Helsingissä, eli kyllä pääkaupungissa voi kivoja juttuja löytyä!

ihan oikeesti tää juttu yhelle "erehtyneelle" urpolle

niin alkuun täytyy sanoa et avioliittohan on hyvä laitos ... mutta kukapa haluaisi elää loppu elämäänsä laitoksessa ?

Mut asiaan eli vuokrattiin Postilta häkkikärry jonne tää sälli sit aamutuimaan haettiin , vedettiin riippulukolla ovi säppiin ja lähettiin työntään yleisen päihtyneen mölyn voimin kärryä keskustaan

siel rantauduttiin vakioterassille ja pantiin tää jätkä siihen aidan viereen parkkiin , puol tuntia se jakso heittää tsoukkia kunnes rupes totaalisesti selviämään aamun nousukännistään. Rukoili edes yhtä tuoppia mut eihän myö sille mitään annettu

3 tuntia ku se oli karjunu siinä häkissä ni laskettiin se sit ulos , suuttu niin paljon et paineli himaansa

muistaakohan polttarinsa loppuelämän ?

hah hah

Hyvä tunnelma löytyy rennosta porukasta, paljosta alkoholista ja vieraista naisista, onhan kyseessä "viimeinen poikamiesilta".

Kaverit järjestivät minulle sellaiset, että ensin kierreltiin terasseilla ja strippiklubeilla, jonka jälkeen käytiin ajelemassa rallia autolla, ja lopuksi mentiin kavereiden hommaamalle mökille, jossa saunottiin, juotiin ja juhlittiin paikalle tilattujen prostituoitujen kanssa.

Enpä olisi parempia polttareita voinut saada.

katso kaasonen

mulle oli järkätty ohjelmaa koko päiväksi. ensin kalliokiipeilemään sitten purjelentämään ja mikroautoilemaan. lopuksi ratsastus tunti ja illalla baariin sain olla marja-liisa kirvesniemi (sillonen hämäläinen) SAATTO MKSAA JONKUN VERRAN MUT OLIPAHAN AINAKIN IKIMUISTETTAVA PÄIVÄ.